Byrokratia

Liberalismiwikistä
Siirry navigaatioonSiirry hakuun

Byrokratia (ransk. bureau + kr. kratein) eli virkavalta tarkoittaa organisaatioita, toimenpiteitä, protokollia ja sääntelyä, joilla jotakin toimintaa määrätään ja suoritetaan. Sitä esiintyy tyypillisimmin hallinnossa sekä suurissa organisaatioissa.

Sanaa "byrokratia" käytetään usein kielteisessä merkityksessä (esim. "turhaa byrokratiaa"). Byrokratia on tyypillisesti sääntelyn seuraus.

Byrokratia yksityisellä sektorilla

Yksityisellä sektorilla byrokraattisen suuriksi kasvavat yritykset tyypillisesti

  • jakautuvat useaksi yritykseksi johdon tai omistajien päätöksellä,
  • häviävät kilpailussa vähemmän byrokraattisille
  • tai karsivat kilpailupaineen vuoksi jatkuvasti turhaa byrokratiaa ja käyttävät byrokratian välttäviä hallintomalleja (esim. osat saavat toimia täysin vapaasti omien toimitusjohtajiensa johdolla ja niiden ainoa vastuu on, että johto vaihtuu tai yritys myydään, jos tulos ei ole tarpeeksi hyvä).

Jotkin yksityisen sektorin organisaatiot kuitenkin onnistuvat välttämään kilpailun niin hyvin (tyypillisesti poliitikoilta lobbaamansa sääntelyn avulla), että ne saattavat pärjätä kohtuullisesti kohtalaisella byrokratiallakin.

Byrokratian historia

Byrokratiaa on ollut jo antiikin aikana, mutta sana byrokratia tuli käyttöön hieman ennen Ranskan vallankumousta (1789) ja levisi pian muihin maihin.

Näkemyksiä byrokratiasta

Saksalainen Grimmin paroni sanoi kirjeessään 1.7.1790: "Meidät on vallannut sääntelyn aate, ja meideän herramme eivät ymmärrä, että suuressa valtiossa on äärettömästi asioita, joihin hallinnon ei pitäisi puuttua."

Jean Claude Marie Vincent de Gournayllä oli tapana sanoa: "Meillä Ranskassa on sairaus, joka saa jalot tuottamaan hävitystä meille; tämän sairauden nimi on bureaumania." Hän joskus kutsui neljättä tai viidettä hallinnon muotoa nimellä "byrokratia".

Grimmin paroni kirjoitti 15.7.1765: "Ranskan lakien todellinen henki on juuri se byrokratia, josta herra de Gournay -vainaa valitti niin suuresti; täällä toimistot, virkailijat, sihteerit, tarkastajat ja intendantit eivät ole nimitetty hyödyttämään yleistä etua, todellakin, yleinen etu näyttää olevan asetettu siten, että toimistoja voisi olla."[1]

Sitaatti viittaa tyypilliseen byrokratian ristiriitaan, jossa keinoista tuleekin päämääriä varsinaisten päämäärien sijaan ja yleinen etu katoaa näkyvistä. Tämän seurauksena erityisedut ohittavat yleisen edun. Ajatus on, että kontrolloimaton byrokratia alkaa yhä enemmän ja enemmän palvella itseään ja korruptoitua sen sijaan, että se palvelisi yhteiskuntaa.

Sitaatteja

Mikä on pahinta pienyrittämisessä? "Kirjanpito ja byrokratia. Olen vasta aloittanut yrittäjänä ja ohjeiden sekavuus rasittaa. Minulla olisi kyllä rahaa, mutta en tiedä minne valtiolla sen lähettäisin." - Teemu Ahonen, mediasuunnittelija[2]

Viitteet

  1. Baron de Grimm and Diderot, Correspondence littéraire, philosophique et critique, 1753-69, 1813 edition, Vol. 4, p. 146 & 508 - cited by Martin Albrow, Bureaucracy. London: Pall Mall Press, 1970, p. 16
  2. Vihreä Lanka 27.11.2009, s. 3

Katso myös

  • Virkamiesvalta (vähemmän tietosanakirjamainen sivu, jossa on mm. esimerkkejä)

Aiheesta muualla