Chile ja Augusto Pinochet

Taustaa

Augosto Pinochet oli chileläinen kenraali ja sotilashallitsija. Pinochetin johtamat armeijan joukot syrjäyttivät vasemmistopresidentti Salvador Allenden 11. syyskuuta 1973. Pinochet johti väliaikaista sotilashallitusta vuosina 1973–1974 ja oli presidenttinä vuosina 1974–1990 sekä armeijan komentajana maaliskuuhun 1998 asti.

Pinochetin perintö on hyvin kiistanalainen. Hänen hallituksensa teki monia taloudellisia uudistuksia chicagolaista koulukuntaa edustavien taloustieteilijöiden ehdotusten pohjalta, kuten yksityisti melkein jokaisen kansallistetun teollisuudenalan, poisti tullit ja protektionistiset säännökset, leikkasi sosiaalietuuksia sekä alensi veroja.

Pinochetin valtakaudella Chile nousi seitsemässätoista vuodessa Argentiinan jälkeen Latinalaisen Amerikan toiseksi rikkaimmaksi maaksi. Tätä muutosta kutsutaankin Chilen ihmeeksi. Toisaalta on muistettava, että Pinochetin hallitus vainosi väkivaltaisesti toisinajattelijoita, ja totuuskomission raportin mukaan 2279 ihmistä tapettiin poliittisista syistä ja monia kymmeniä tuhansia kidutettiin.

Vaikka tällainen ei ole hyväksyttävää, on muistettava, että monissa sosialistimaissa luvut ovat tuhatkertaisia ja Kuubassakin Castro tappoi 70 000 kansalaistaan ja vainosi satojatuhansia, sulki toisinajattelijat, homot ja pappeja keskitysleireihin kammottaviin oloihin jne.

Lähtötilanne ja taloudelliset uudistukset

Salvador Allenden aikana rapautettiin talouden rakenteet ja elettiin velaksi. Lisäksi Allende oli päästänyt inflaation nousemaan 140 %:iin. Allenden harjoittama hintasääntely oli johtanut elintarvikepulaan sekä työvoiman ja pääoman sijoittumiseen tuottamattomiin kohteisiin.

Tästä seurasi Pinochetin kauden alkupuolella taloudellinen taantuma, jossa pahimmillaan työttömyys nousi 22 %:iin, mutta vähitellen liberaalit uudistukset alkoivat vahvistaa taloutta. Maassa mm. vapautettiin ulkomaankauppaa, jolloin yritykset joutuivat kilpailemaan asiakkaista ja sopeutumaan näiden tarpeisiin. Tämä johti työvoiman ja pääomien siirtymiseen tuottamattomista tuottavammille aloille ja yrityksille, mikä aiheutti tilapäisesti rankkaa rakennemuutosta mutta johti terveempään talouden pohjaan.

Kuitenkin kesäkuussa 1979 Chile kiinnitti valuuttakurssin (kelluvia kursseja puolustaneen Friedmanin oppien vastaisesti). Tämän seurauksena kauppataseeseen tuli paha vaje ja otettiin paljon dollarilainoja, jolloin kuplan puhjettua vuonna 1982 tuli yli kahden vuoden vakava taantuma (mitä Usan samanaikainen taantuma pahensi).

Suomessa tapahtui vastaava ilmiö 80- ja 90-lukujen taitteessa, kun ensin vapautettiin valuuttalainat ja vasta vuonna 1992 markka päästettiin kellumaan, jolloin valuuttalainat muuttuivat kalliiksi. Järjestystä on kritisoitu vääräksi.

Valuuttakurssi vapautettiin myöhemmin, jolloin talous taas pian toipui ja vuodesta 1985 Chilen talous on kasvanut selvästi nopeammin kuin Latinalaisessa Amerikassa keskimäärin.

Maa nousi lähes Etelä-Amerikan rikkaimmaksi ja tuloeroista huolimatta köyhimmänkin kansanosan asema nousi paremmaksi kuin muissa alueen maissa.

Chile nykyään

Nykyään vain 18,2 % chileläisistä elää köyhyysrajan alapuolella (Brasiliassa 31 %, Boliviassa 64 %).

Heritage-säätiön taloudellisen vapauden indeksin mukaan Chile oli vuonna 2008 maailman 8. vapain talous, ja Latinalaisen Amerikan talouksista kaikkein vapain.

Minimipalkka 230 €/kk

Ennen Fidel Castroa (1959) Kuuba oli maanosan rikkaimpia, Chile köyhempi. Nykyään Chilen minimipalkka on 230 euroa/kk, kun taas Kuuban keskipalkka on 10 $/kk ei-vaihdettavissa lelupesoissa, joilla ei saa ostaa niukkoja hyödykkeitä kuten saippuaa ja wc-paperia.

Milton Friedman vastusti kaikkia diktatuureja

Milton Friedmanin mukaan Chilen ihme ei ollut se, että talousuudistukset tehosivat, mikä on tiedetty jo 1700-luvulta asti, vaan se, että sotilasjuntta antoi tehdä ne.

Jo diktatuurin alkuaikoina, ainoalla Chilen-vierailullaan, yksityisen järjestön vieraana, hän piti puheen, jossa rohkeni sanoa talousuudistusten sekä rikastuttavan kansaa että pitkällä aikavälillä nakertavan diktatuuria ja tuovan myös lisää poliittista vapautta. . Samalla Friedman tapasi kerran Pinochetin, joka pyysi Friedmanilta kirjettä siitä, mitä talousuudistuksia maassa tulisi tehdä, ja Friedman kirjoitti vastauksen. Hän on samoin neuvonut muiden sosialististen diktatuurien, kuten Jugoslavian ja Kiinan, talouspolitiikkaa.

Friedman on ilmoittanut vastustavansa kaikkia diktatuureja mutta katsovansa, että talouden vapauttaminen auttaa kansaa sekä suoraan vaurauden kautta että välillisesti diktatuurin elinaikaa lyhentämällä.

Kysymyksiä

Eikö Chile ja Augusto Pinochetin talouspolitiikka todista, että vapaa talous aiheuttaa työttömyyttä ja köyhyyttä?

Kauden alkupuolella työttömyys oli Allenden täysin kestämättömien talousrakenteiden, velkaantumisen ja inflaation irtipäästämisen seurausta. Krapula ja rakennemuutos olivat kipeitä. Lisäksi valuuttakurssin kiinnittäminen aiheutti vakavan taantuman 1982-1983.

Kun valuuttakurssikin vapautettiin, talous tervehtyi pian ja sen jälkeen Chilessä on nähty erittäin hyvä kasvu ja työttömyyden lasku. Pinochet'n kauden perintönä saatu 5 - 6 %:n työttömyys nousi hieman vasemmistolaisemman politiikan seurauksena 8 - 10 %:iin.

Silti maan talous on yhä paljon aiempaa paremmalla tolalla sekä absoluuttisesti että suhteessa naapurimaihin.

Chilen taloudelliset päättäjät olivat kyllä periaatteessa Chicagon koulukuntaa ja noudattivat monissa asioissa Milton Friedmanin oppeja. Toisaalta Chilen valtio kasvatti Pinochetin valtakaudella valtavasti julkista velkaa, mikä on jyrkästi vastoin monetaristista oppia.^lähde?

1970-luvun Chile ei ollut edes taloudellisesti erityisen vapaa maa.

Lisää luettavaa

• McMaken, Ryan (2005) Chile: Socialism, Dictatorship, and Liberalism
• Reisman, George (2006) General Augusto Pinochet Is Dead
• Doherty, Brian (2007) The Life and Times of Milton Friedman: Remembering the 20th century's most influential libertarian
• Bidstrup, Scott (2002) Free Market Fundamentalism: Friedman, Pinochet and the "Chilean Miracle".