Guggenheim

Liberalismiwiki
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Guggenheim-museota kaavaillaan Helsinkiin.

Sisällysluettelo

Menot

"Pelkästään vuosittaiset käyttökustannukset nousisivat 14,5 miljoonaan euroon tulojen jäädessä 7,7 miljoonaan. Laskelman perusteella museo tarvitsisi vuosittain kaupungilta toiminta-avustusta 6,8 miljoonaa euroa."[1]

"Nykyisin kaupungin taidemuseon nettomenot ovat 4,3 miljoonaa euroa."[1]

Lisenssimaksu Guggenheim-säätiölle olisi noin 23,4 miljoonaa euroa 20 ensimmäiseltä vuodelta. [1]

Suomen New Yorkin kulttuuri-instituutin johtaja Leena-Maija Rossi, kriitikko Marja-Terttu Kivirinta ja tutkija Hanna Johansson kirjoittivat, että Guggenheim on omaa etuaan ajava liikelaitos, jolla ei olisi minkäänlaista taloudellista riskiä tai toiminnallista vastuuta Helsingin museohankkeessa.[2]

Tulot

Guggenheim-museoon esitetään tulevan 550 000 vierasta vuodessa, vaikka Ateneumissa ja Kiasmassa vieraili yhteensä 361 000 kävijää vuonna 2011.[3] Samalla on tarkoitus lakkauttaa Helsingin kaupungin taidemuseo ja hajauttaa sen toiminnot, mistä kulttuurineuvos Tuula Arkio on huolissaan: "miten käy suomalaiselle kuvataiteella ja kuvataiteilijoille? Kaupungin taidemuseon hajotessa moni näyttely jää pitämättä."[4]

Berliinin Guggenheim-museossa kävijöitä oli keskimäärin 120 000 vuodessa (1997 - 2012) ja se suljettiin vuonna 2012.[5]

Korruptioepäily

Päätoimittaja Antti-Pekka Pietilän mukaan Helsingin kaupungin taidemuseon johtaja Janne Gallen-Kallela-Siren (GKS) neuvottelee hankkeesta Guggenheimia edustavan Carl Gustaf Ehrnroothin kanssa. GKS sai Ehrnroothilta tämän Ekoport Turku Oy-nimisen osakkuusyhtiönsä hallituksen jäsenyyden, vaikka GKS:llä ei Pietilän mukaan ole minkäänlaista osaamista alalta, ja GKS:n vaimo pääsi yhtiön pääkonttorin tiedottajaksi. Pietilä ihmettelee, että asiasta ole jätetty tutkintapyyntöä, vaikka Espoossa virkamies tuomittiin sakkoihin vähäisemmästä. [6]

Keskustelua

Leena-Maija Rossin ja monien muiden kulttuurivaikuttajien mukaan lisäpanostus Helsingin taide-elämään onnistuisi paremmin ilman Guggenheim-hanketta ja sen vaatimia lisenssimaksuja säätiölle.[7]

Keskustelussa on viitattu Bilbaon Guggenheim-museon menestykseen, mutta sitä ei ole onnistuttu toistamaan muualla.

Jos kuitenkin hanke olisi oikeasti kannattava, se voitaisiin rahoittaa ilman kaupungin rahoja. Jos se hyödyttää hotelli- ja ravintola-alaa, alan etujärjestö voi organisoida rahoituksen - ellei se riitä, resurssit kannattaa kohdentaa asioihin, joita ihmiset oikeasti pitävät hintansa arvoisina.

Ei ole esitetty uskottavia perusteita sille, että lisenssimaksu maksaisi itsensä takaisin, eikä sille, että juuri Guggenheim-tyyppinen museo olisi Helsinkiin sopivin museo.

Liberaalien mielipide

Ei ole mitään yksiselitteistä liberaalien mielipidettä asiaan. Osa liberaaleista vastustaa kaikenlaisia valtiontukia mukaanlukien kulttuurin tukeminen valtion rahoin. Ks. kulttuurituet

Viitteet

  1. 1,0 1,1 1,2 Guggenheim-museolle vihreää valoa - Helsingille jättikustannukset, Iltalehti.fi 10.1.2012
  2. Guggenheim-ällistys heräsi Hesarissa: "Näiden rivien pitäisi havahduttaa", IltaSanomat.fi 19.01.2012
  3. "Viikko Lukuina", Suomen Kuvalehti 2/2012, sivu 9, "*) Keskitason arvio".
  4. "Miksi kiire, Guggenheim", Suomen Kuvalehti 2/2012, sivu 10
  5. Bild: Berliinin Guggenheim suljetaan – Kävijöitä vähemmän kuin Suomeen odotetaan, Aamulehti.fi 6.2.2012
  6. Guggenheimista on aloitettava rikostutkinta, Uusimaa.fi 19.1.2012
  7. KIRJE GUGGENHEIMISTA HELSINGIN KAUPUNGINVALTUUTETUILLE, Leena-Maija Rossi, Facebook, January 20, 2012

Katso myös

Henkilökohtaiset työkalut