Kulttuurituet
Liberalismiwiki
Eikö mielestänne ooppera ole tukemisen arvoinen? Millä perusteella kiellätte teattereilta julkisen rahoituksen?
Mielestämme poliitikkojen ei pidä päättää kansan puolesta, mitä kulttuuripalveluja kansan tulisi käyttää. Miksi emme alentaisi veroja ja antaisi ihmisten pitää omat rahansa, jolloin he voisivat päättää, mihin haluavat ne käyttää?
Eikö kulttuurilla ole mielestänne itseisarvo?
Ei tosiaankaan. Ihmisillä ja luonnolla on itseisarvo. Kuinka kulttuuri voisi olla tärkeämpää kuin ihmiset? Jokainen oopperan tukemiseen käytetty sentti on pois köyhiltä ja vähäosaisilta.
Kulttuurihan "maksaa itsensä takaisin", koska oopperassakäynnin yhteydessä ihmiset kuluttavat rahaa myös muihin yrityksiin, käyvät ulkona syömässä, jne.?
Väärin. Mihin tuo raha sitten muuten menisi? Jos ooppera rahoitettaisiin pelkästään pääsylipputuloilla ja hyväntekeväisyydellä, ihmiset käyttäisivät edelleen tuon saman summan rahaa niihin ravintoloihin ja muihinkin yrityksiin - se, onko ooppera julkisesti vai yksityisesti rahoitettu ei asiaan vaikuta. Itse asiassa, vaikkeivat ihmiset kävisi oopperassa, he varmasti käyttäisivät tuon summan rahaa. Ehkä sitten villapaitoihin tai suklaapatukoihin oopperan sijaan.
Mielestänne teatterit, ooppera ja muu kulttuuri tulisi siis lakkauttaa?
Ei, mielestämme ihmisten pitäisi vain saada päättää itse, mihin omat rahansa käyttävät. Jos joku haluaa oopperan sijaan käyttää rahansa rock-konserttiin tai rave-tapahtumaan, saa vapaasti tehdä niin. Tai jos joku haluaa mieluummin jättää konsertit väliin ja ostaa samalla rahalla mieluummin uudet kengät, saa tehdä myös niin. Sitä se vapaa markkinatalous on. Kuluttaja saa vapaasti valita.
Eikö kuntien pitäisi kumminkin ylläpitää kirjastoja, jotta kansaa voidaan valistaa?
Libertaarit eivät erityisesti usko, että sosialismi toimisi kulttuurintuotannossa tai kirjojen lainausbisneksessä sen paremmin kuin missään muuallakaan. "Tasa-arvoisten lähtökohtien" luomista opiskeluun on turha sotkea tähän, koska taloudellista tasa-arvoa olisi parempi luoda pelkillä tulonsiirroilla, eikä vääristämällä ihmisten valintamahdollisuuksia tuotantopuolella ("ilmaisilla" julkisilla palveluilla).
Yleisesti ottaen kirjastolaitosta pidetään dogmaattisesti pyhänä arvona, jolta ei saa vaatia mitattavia tai verifioitavissa olevia tuloksia. Siinä mielessä se muistuttaa enemmän kirkkoa kuin palvelubisnestä, mikä on hyvin ongelmallista, kun siihen vaaditaan rahoitusta veronmaksajilta.
Jos kirjojen lainaaminen olisi yksityinen bisnesala:
- Se toimisi kirjakauppojen ja divarien yhteydessä, mikä tietenkin on jo maalaisjärjellä ajatellen järkevämpi tapa.
- Se markkinoisi itseään paremmin, sillä nythän kukaan ei mainosta kirjastopalveluja, ja siksi ihmiset eivät lue niin paljon kirjoja, kuin he kirjojen vapaassa lainausmarkkinataloudessa lukisivat.
- Se maksaisi parempaa palkkaa työntekijöilleen kuten yksityinen sektori yleensä.
- Se toimisi asiakkaiden ehdoilla, eikä ylhäältä annetun etatistisen kansanvalistusfilosofian hengessä.
- Se ei kuluttaisi verorahoja.
- Asiakkaat olisivat tyytyväisempiä, koska maksettuuaan jostain palvelusta ihmiset tutkitusti ovat siihen tyytyväisempiä kuin saatuaan sen ilmaiseksi.
- Ihmisillä olisi rohkeutta ja kannusteita vaatia kirjastoilta enemmän, kun taas nykyään vallitseva mentaliteetti on, että asiakas ei voi vaatia kovin paljon ilmaispalvelulta.
Eikö liikunnalla ole kansanterveydellinen vaikutus? Ihmisten työkyky paranee ja he ovat tehokkaampia työpaikallaan?
Ihmiset saavat itse päättää, miten paljon liikuntaa harrastavat. Ihmisillä ei todellakaan ole mitään velvoitteita "pysyä parhaassa mahdollisessa työkyvyssä". Valtio on ihmisiä varten, eikä päinvastoin. Mikäli joku haluaa antaa kuntonsa laskea, on se hänen oma asiansa. Jos työnantaja haluaa huolehtia työntekijöidensä työkyvystä, voi vapaasti järjestää jotain puulaakiurheilua tai antaa verovapaana työsuhde-etuna liikuntaseteleitä käytettäväksi kuntosalilla. Tämä ei kuulu valtiolle lainkaan, joten valtiolla ei ole mitään syytä tukea moista.
