Taide
Taide on tyypillisesti kukoistanut parhaiten kapitalistisimmissa ympäristöissä. Niissä jopa ooppera (esim. Metropolitan) voi toimia markkinoiden ehdoilla.
Lisäksi kapitalismi on tehokkaimmin luonut talouskasvua, joka on tuottanut resursseja - aikaa, rahaa ja välineitä - kaikkeen inhimilliseen toimintaan, myös taiteeseen.
Antiikin kenties kapitalistisin ja liberaalein valtio oli Ateena, jossa tieteet, taiteet, filosofian mestarit ja suvaitsevaisuus kukoistivat. Karl Popper esittää vastakohtana puolisosialistisen, totalitaristisen ja kollektivistisen Spartan teoksessaan Avoin yhteiskunta.
Keskiajan Italia oli jakautunut pieniin, itsenäisiin kaupunkivaltioihin, joita kauppiaat ja käsityöläiset saattoivat kilpailuttaa. Kilpailu pakotti valtiot lisäämään vapautta, jolloin kauppa ja yrittäjyys kukoistivat. Italian suuri vauraus näkyi myös Renessanssin taiteen kukoistuksena. Melko itsenäisiä kaupunkeja tai pienruhtinaskuntia oli myös muualla Euroopassa.
Hollannin vallankumous 1581 (oik. 1568-1648) johti pieneen kapitalistiseen valtioon, joka vaurastui suunnattomasti. Kultaisella vuosisadalla (1600-luku) myös taiteet kukoistivat erittäin rahanahneena tunnettua Rembrandtia myöten.
Shakespeare teki omaisuutensa teatteriyrittäjänä, ilman sääntelyä tai tekijänoikeustuloja; näytelmänsä hän rahasti esittämällä niitä teatterissaan.
