Libertarismi

Liberalismiwiki
Ohjattu sivulta Libertaristi
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Libertarismi tarkoittaa äärimmäistä liberalismia: kukaan ei saa "aloittaa pakkoa" eli kajota toisen kehoon tai muuhun omaisuuteen luvatta (ks. nonaggressioperiaate).

Useimmat libertaristit eli libertaarit ovat minarkisteja eli katsovat, että pienin paha tämän turvaamiseksi on valtiominimivaltio, joka ei tee muuta kuin suojelee ihmisten kehoa ja muuta omaisuutta toisten kajoamiselta (poliisi, oikeuslaitos, puolustusvoimat).

Osa libertaristeista pitää tätäkin liiallisena pakkona ja kannattaa oikeuslaitosten ja suojelupalvelujen vapaata kilpailua, anarkokapitalismia. Hekään eivät vastusta lahjoitusvaroin ja vakuutus- tai palvelumaksuin toimivia valtioita, joiden jäsenyys on vapaaehtoista, joskin tällöin ei enää ole kyse valtiosta sanan perinteisessä merkityksessä.

Mm. Yhdysvalloissa sanaa "libertarismi" käytetään laajemmassa merkityksessä: siihen sisällytetään suuri osa muitakin liberaaleja, koska yleensä "liberal" tarkoittaa siellä vasemmistolaista. Liberalismi.net-sivustolla "libertarian" on silti tapana suomentaa "libertaristi" kuten osiossa "libertaristin psyyke" alla, mutta yleensä Liberalismi.netissä libertaristilla tarkoitetaan ihmisiä, jotka kannattavat korkeintaan minimivaltiota.

Sisällysluettelo

Muita määritelmiä

Encyclopaedia Britannican mukaan libertarismi on "political philosophy that takes individual liberty to be the primary political value". Tämän kirjoittaneen David Boazin mukaan "libertarianism is the idea that adult individuals have the right and the responsibility to make the important decisions about their own lives. In practical terms, libertarians favor smaller government, less spending, lower taxes, free trade, protection of civil liberties, personal freedom, and a less interventionist approach to defense and foreign affairs. We celebrate civil society, free association, and the social progress that they generate, and we seek strict limits on the size, scope, and power of government in order to maximize freedom". [1]

Libertaristin psyyke

Sekä oikeistolaisia että vasemmistolaisia "pyhiä" asioita käytetään "oikeuttamaan" väkivaltaa. Libertaristit pitivät kaikkien tutkittujen pyhien asioiden luokkia (mm. hoiva, vastavuoroisuus, uhrautuminen ryhmän hyväksi, perinne, kunnioitus, siveellisyys, hurskaus) vähemmän pyhinä kuin mikään muu tutkittu ryhmä (vasemmisto, keskusta, konservatiivit). [2]

Tabu-valinnat

Philip Tetlock on tutkinut Tabu-valintoja (taboo trade-offs). Libertaristit voivat pohtia analyyttisesti valintoja, joiden tekeminen tuntuu kammottavalta konservatiiveista ja vasemmistolaisista.[3] Useimmilla on pitkälti samat käsitykset tabuista mutta libertaristeilla niitä on kovin vähän ja marxilaisilla hyvin paljon.[4]

Eliezer Yudkowsky tiivistää tämän: "dilemma sairaalan hallintotyöntekijästä, jonka pitää valita, käyttääkö miljoonan ostamalla maksan kuusivuotiaalle lapselle vai käyttääkö saman miljoonan sairaalan laitteisiin, palkkoihin ym. Useimmat – sekä vasemmistolaiset että konservatiivit – haluavat rangaista työntekijää siitä, että tämä edes ajattelee koko kysymystä. Libertaristit eivät suutu työntekijälle kysymyksen pohtimisesta." [5]

Esimerkiksi kaupalliset terveys- ja lakiasiapalvelut saattavat tuntua vasemmistolaisista kammottavalta terveyden tai oikeuden myymiseltä, libertaristit puolestaan hyväksyvät ne. Libertaristit paheksuvat vain harvoja tabu-valintoja kuten sitä, että henkilö palkkaa toisen vankilaan hänen puolestaan. Libertaristit paheksuvat useammin sitä, että ihmiset keksivät erinäisten asioiden tuottavan "moraalisia ulkoishaittoja", joiden verukkeella suostuvaisia aikuisia saisi kieltää tekemästä keskinäisiä sopimuksia. Marxilaiset puolestaan paheksuvat tavanomaisiakin toimi kuten siivoojan palkkaamista. [4]

Ei kai libertaristi paheksu sitä, että palkataan suostuvainen aikuinen suorittamaan vankeus, vaan sitä, että vankeuden saisi suorittaa toisen puolesta, maksusta tai ilman? Vankeus on tosin tuhlausta ja siksi libertaristi saattaa pitää tarpeeksi korkeaa sakkoa tai vahingonkorvausta ensisijaisena rangaistuksena kaikkeen, missä vankeus ei ole välttämätöntä.

91 % tutkituista opiskelijoista raivostui moraalisesti kysyttäessä, saako adoptiovauvat huutokaupata kelpoisuusvaatimukset täyttävien vanhempien kesken. Näistä 60 % oli sitä mieltä, ettei mitään perustetta tarvita, se vain olisi ei-hyväksyttävää tai alentavaa. 40 % esitti syitä, esimerkiksi pelkäsi, etteivät rumat vauvat mene kaupaksi. Kun näihin esitettiin ratkaisut, esimerkiksi käytettiin huutokaupan tuottoa luomaan kannustimia adoptoida rumatkin lapset, vastustus putosi 91 %:sta 58 %:iin. [4]

Argumentti on huono: eivät nytkään samat vauvat mene kaupaksi ilmaiseksi jotka tuolloin eivät menisi sentillä kaupaksi, ja tosiaan huutokauppatuotolla voidaan siis parantaa tilannetta nykyisestä. Lisäksi kutkin vanhemmat saisivat sellaisia lapsia, jollaisia suhteessa eniten haluavat, mikä luultavasti tuottaisi lapsille keskimäärin paremmat ympäristöt.

Samoin sijaissynnytys, elinten myynti tai asuntojen tai terveydenhoidon myyminen ovat sitä vastenmielisempiä ajatuksia, mitä vähemmän libertaristinen pohtija on. Sekä konservatiivit että vasemmistolaiset ("liberals") kokevat nämä vastenmielisiksi. Kuitenkin päättäjät joutuvat tekemään valintoja tällaisten asioiden välillä ja arvottamaan vaihtoehtoja rahana. [3][6][7]

Individualismi, järki-ihmisyys ja antineuroottisuus

Amerikkalaisen psykologisen tutkimuksen mukaan libertaristit arvostavat sekä ihmisten vapautta päättää elämäntavastaan että taloudellista vapautta dramaattisen paljon enemmän kuin vasemmistolaiset tai konservatiivit. Tutkijoiden mukaan libertaristit saattavat painottaa muita arvoja vähemmän peläten, että niitä käytettäisiin oikeuttamaan "yksilönvapauden polkeminen". [8]

Tutkijat arvioivat, että avoimuus kokemuksille ja vähäinen taipumus inhota erilaisia asioita tekevät alttiiksi klassisen liberalismin argumenteille, herkkyys poiketa systematiikasta empatian vuoksi on lievä, ja vähitellen syntyvä intellektuaalinen kierre muokkaa heidän ajatteluaan yhä libertaristisemmaksi. Vastaavasti vasemmistolaiset perustavat moraaliaan empaattisille reaktioilleen ja konservatiivit siteilleen ryhmiinsä. [8]

Libertaristit ovat enemmän järki-ihmisiä ja vähemmän neuroottisia kuin vasemmistolaiset. He ovat itsenäisempiä kuin konservatiivit tai vasemmistolaiset. Heidän etiikassaan ryhmät, autoritaarisuus ja siveellisyys olivat selvästi vähemmän tärkeitä kuin konservatiiveilla, etenkin uskonnollisten konservatiivien arvostama siveys. Perinteiset arvot merkitsivät libertaristeille poikkeuksellisen vähän. Libertaristit ovat myös individualistisempia, itsenäisempiä ja vähemmän sosiaalisen paineen vaikutettavissa tai ryhmäidentiteetin omaavia kuin muut. He ovat avoimia uusille kokemuksille ja heillä on hyvä mielikuvitus. [8]

Inhottavia asioita kuten roska-astia, pilaantunut maito tai rotta, konservatiivit inhosivat vahvasti, vasemmistolaiset vähän ja libertaristit vieläkin vähemmän. Vasemmistolaisten "naistyypilliset aivot" ja libertaristien "miestyypilliset aivot" saattavat olla syy siihen, että 1980-luvulla libertaristit siirtyivät Demokraateista Republikaaneihin. [8]

Sekalaista

"Haluatko, että ihmiset elämässäsi ovat yksinkertaisia vai monimutkaisia?" Monimutkaiset valitsevista 2/3 oli liberaaleja ja yksinkertaiset valitsevista 2/3 oli konservatiiveja, käytettiin mittarina sitten mitä tahansa seuraavista: "Pitäisikö maasi lipun polttamisen olla laitonta?" "Pitäisikö kuolemantuomio lakkauttaa?" "Pitäisikö homojen saada mennä laillisesti naimisiin?" "Pitäisikö evoluutiota ja kreationismia opettaa rinnakkain kouluissa?" Tutkimuksen otos oli Yhdysvaltojen laajuinen. [9]

USAn vasemmisto elää tynnyrissä

Sosiaalipsykologi Jonathan Haidtin mukaan USA:n vasemmisto ("liberals", etenkin "very liberals") osaa ennustaa konservatiivien moraalisia kantoja paljon heikommin kuin konservatiivit vasemmiston. Vasemmisto ei ymmärrä konservatiivisia arvoja. Haidt suosittelee, että ihmiset yrittäisivät ymmärtää toistensa arvoja eikä torjua toistensa kantoja, jotta yhteiskunnallinen ymmärrys edistyisi. Haidt myös suosittelee avoimia esivaaleja siirtoäänivaalilla, (STV, IRV) jossa ehdokkaat hyötyvät kannattajakuntansa laajentamisesta. [10]

Haidtin mukaan Lännessä etiikan pohjana ovat yleensä vahinko, oikeudet, reiluus ja suostumus mutta globaalisti välittäminen, reiluus, vapaus, lojaalisuus, auktoriteetti ja pyhyys; näihin liittyvät jumaluus, yhteisö, hierarkio, perinne, synti ja rappio. Republikaanien arvoja ovat usko, patrioottisuus, urheus, siveys, laki ja järjestys, demokraattien välittäminen ja sorron vastustaminen. [10]

Haidtin mukaan useimmat ihmiset valitsevat kantansa hyvin nopeasti tunteella ja vasta jälkeenpäin kehittelevät sille "rationaaliset perustelut" ja siten luulevat olevansa rationaalisia.[10]

Miksi libertarismi?

(Myös maltillisemmilla liberaaleilla on samantapaisia argumentteja.)

Yleensä, kun joku keksii hienon idean kuten "hallitus takaa ihmisille asuntolainoja", se onnistutaan jotenkin pilaamaan. Näin Eliezer Yudkowsky perustelee, miksi hän nyt on libertaristi vaikkei olisi libertaristi "maailmassa, jossa poliitikot olisivat rehellisiä, byrokraatit välittäisivät ja äänestäjät eivät olisi niin irrallisia, että hyvää-tarkoittavat aloitteet todella sekä toteuttaisivat väitetyt päämääränsä että välttäisivät haitalliset sivuvaikutukset" – maailmassa, jossa valtion suurempi rooli tuottaisi hyvää. [5]

Libertaristit vasemmalta

Caton johtaja Chris Edwardsin mukaan lukuisat hyvin arvostetut libertaristit olivat alunperin vasemmistolaisia.[11] Esimerkiksi musta taloustieteilijä Thomas Sowell oli alunperin marxilainen[12] samoin kirjallisuuden Nobelin saanut Mario Vargas Llosa. Filosofi Robert Nozick oli vasemmistolainen, Karl Popper toimi aluksi kommunistiryhmässä, Milton Friedman oli alunperin merkittävä keynesiläinen taloustieteilijä, Björn Wahlroos oli taistolainen jne. 1700-luvun liberaaleja Anders Chydeniuksesta Thomas Jeffersonin pidettiin loppuun asti vasemmistolaisina, vaikka he kannattivatkin vapaata markkinataloutta siinä missä useimmat nykyliberaalit haluavat jonkinlaisia rajoituksia. "Vasemmisto" onkin hyvin epämääräinen ja tulkinnanvarainen käsite mutta marxilaisuus ja alkuperäisessä merkityksessään myös sosialismi ovat paljon yksikäsitteisempiä.

Teoreetikkoja

Libertarismin keskeinen teoreetikko oli Robert Nozick minimivaltiota puolustavalla kirjallaan Anarchy, State, and Utopia (1974). [13]

"Torjuessaan rawlsilaisen tulojen uudelleenjaon Nozick vetosi Kantin kategoriseen imperatiiviin jonka mukaan jokaista ihmistä tulee kohdella päämääränä itsessään eikä välineenä. Nozickin mukaan pakollinen tulojen uudelleenjako rikkoo tätä ajatusta koska se kohtelee verotettavia välineenä toisten tulonsiirtojen rahoittamiseksi." [13]

Kannatuksen nousu 2010-luvulla

2010-luvulla libertarismin kannatuksen on uutisoitu nousseen Yhdysvalloissa, Englannissa ja Suomessa etenkin nuorten keskuudessa. Termiä on luultavasti käytetty laajassa, liberalismin merkityksessä, poissulkien vasemmistolaiset (am. "liberals").

Gallupin mukaan miltei neljännes yhdysvaltalaisista on libertaareja. Republikaaneista itsensä identifioi libertaariksi yli kolmannes. Etenkin Y-sukupolvessa (1980-luvun alkupuolelta 2000-luvun alkupuolelle) kannatus on korkea. He haluavat liberaalia talouspolitiikkaa, homoavioliiton ja kannabiksen vapaiksi ja suhtautuvat epäluuloisesti valtioon ja aserajoituksiin. [14]

Isäänsä maltillisemmalla Rand Paulilla voi siksi olla mahdollisuuksia vuoden 2016 presidentinvaaleissa. Myös riippumattomien äänestäjien osuus, 42 %, on ennätyskorkea. [14]

MR-talousblogissa pari lukijoista kommentoivat aihetta seuraavasti (tarkistamatonta ja yksipuolista):

  • Vasemmistolaiset ("liberals") ovat suvaitsemattomampia kuin republikaanit:
  • Republikaanit vastustavat lähinnä asioita, joita ei kuitenkaan kielletä (homoseksuaalisuus, lipun polttaminen).
  • Demokraatit ovat kieltäneet e-savukkeet New Yorkissa, San Francisco Happy Meal -lelut, jne.
  • Republikaanit suvaitsivat kommunistejakin yliopiston teehuoneissa eivätkä erottaneet edes Noam Chomskyä yliopistosta.
  • Vasemmistolaiset ovat viime 1900-luvun loppupuolella vallanneet yliopistot ja savustaneet pois toisinajattelevia, 60 %:lla kampuksista on puhekoodi (speech code) (!), Englannissa DNA:n rakenteen ratkaissut nobelisti James Watson erotettiin, kun hän myönsi tieteelliseksi tosiasiaksi afrikkalaistaustaisten matalamman älykkyyden, jne.
    • Kun Oberlin Collegessa pari nuorukaista teeskenteli rasistista hyökkäilyä "nostaakseen tietoisuutta", kaikki kurssit keskeytettiin ja ihmiset uudelleenkoulutettiin. "Vasemmisto ei suvaitse toisinajattelevia."

Viitteet

  1. Libertarianism and Abortion, Same-Sex Marriage, and the Tea Party: 5 Questions for Cato Institute Executive Vice President David Boaz, October 15th, 2010, Encyclopaedia Britannica Blog
  2. Sacred Values and Evil Adversaries: A Moral Foundations Approach, Jesse Graham & Jonathan Haidt, University of Virginia. Pages 12, 17, 24-25
  3. 3,0 3,1 Taboo Trade-Offs, Relational Framing, and the Acceptability of Exchanges, A. Peter McGraw & Philip E. Tetlock, JOURNAL OF CONSUMER PSYCHOLOGY, 15(1), 2–15, 2005, page 13
  4. 4,0 4,1 4,2 Coping with Trade-Offs: Psychological Constraints and Political Implications, Philip E. Tetlock, pages 14-15 & 47. Published in S. Lupia, M. McCubbins, & S. Popkin (eds.), Political reasoning and choice. Berkeley: University of California Press
  5. 5,0 5,1 Is That Your True Rejection?, Eliezer Yudkowsky, Cato Unbound, Sep 7th, 2011
  6. Thinking the unthinkable: sacred values and taboo cognitions, Philip E. Tetlock, TRENDS in Cognitive Sciences Vol.7 No.7 July 2003, page 321
  7. Taboo Trade-Offs: Reactions to Transactions, Alan Page Fiske & Philip E. Tetlock, Political Psychology, Vol. 18, No. 2, Jun., 1997
  8. 8,0 8,1 8,2 8,3 The Science of Libertarian Morality – A new social psychology study explores the moral formation of the libertarian personality, Ronald Bailey, November 2, 2010, Reason.com
  9. The Best Questions For A First Date, February 8th, 2011 by Christian Rudder
  10. 10,0 10,1 10,2 Why Won’t They Listen? – ‘The Righteous Mind,’ by Jonathan Haidt, The New York TimesBy WILLIAM SALETAN, March 23, 2012
  11. What are Occupiers Reading?, Chris Edwards, Cato, November 17, 2011
  12. Sowell, Thomas (1963). “Karl Marx and the Freedom of the Individual,” Ethics 73:2, p 120.
  13. 13,0 13,1 6. NORMATIIVISIA NÄKÖKULMIA VALTION TOIMINTAAN, Julkisen talouden syventävä kurssi, professori Panu Poutvaara, Helsingin yliopisto, 5.10.2006, s. 93
  14. 14,0 14,1 The tide is rising for America’s libertarians, Financial Times, January 12, 2014.

Katso myös

Aiheesta muualla

Vasemmistolibertarismi

Libertarismin puolesta

Libertarismia vastaan

  • The Non-Libertarian FAQ (aka Why I Hate Your Freedom), Raikoth.net. Sivun argumenteista osa on perusteltua kritiikkiä libertarismia vastaan, mutta siinäkin tapauksessa, että perustelluimmat olisivat oikein, niistä ei seuraa, etteikö nyky-Suomesta pitäisi siirtyä pitkälle libertarismin suuntaan. Jos joku ehtii tehdä Anti-Non-Libertarian FAQ:n, tuon ylläpitäjä ilmeisesti linkkaisi sen omalle sivulleen ja se tulisi linkata tännekin.
Henkilökohtaiset työkalut