Milton Friedman

Liberalismiwiki
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Milton Friedman (31. heinäkuuta 1912 – 16. marraskuuta 2006) oli yhdysvaltalainen yhteiskuntafilosofi ja Nobelin palkinnon taloustieteessä 1976 saanut ekonomisti. Friedmania pidetään monetaristisen taloustieteen ja perustulon (negatiivisen tuloveron) luojana sekä 1900-luvun merkittävimpänä taloustieteilijänä Keynesin rinnalla.

Niin sanottua Chicagon koulukuntaa edustanut Friedman vaikutti merkittävästi esimerkiksi Yhdysvaltain presidentti Ronald Reaganin ja Ison-Britannian pääministeri Margaret Thatcherin ajatuksiin, vaikka Reagan ja Thatcher eivät täysin harjoittaneetkaan hänen kannattamaansa liberaalia politiikkaa edes talouden alalla. 1990-luvulla Friedmanin oppeja on osin sovellettu muun muassa Virossa ja Uudessa-Seelannissa. Merkittävimpänä saavutuksenaan hän piti asevelvollisuuden lakkauttamista Yhdysvalloissa.

Eräs Friedmanin kirjoista Free to Choose on ilmestynyt myös suomennoksena nimeltä Vapaus valita.

Sisällysluettelo

Luonne

Professori Bryan Caplanin mukaan Friedman oli äärimmäisen ystävällinen ja jalo, "oikeudenmukaisessa maailmassa me kaikki olisimme nyt friedmanilaisia". Monet libertaarit kuitenkin väheksyvät Friedmania tämän maltillisuuden ja kompromissien vuoksi. [1]

Caplanin mukaan Friedmanissa poikkeuksellista oli se, että esitti asioista vastustusta herättäviä kantoja ja silti oikeasti vakuutti muita näkemyksistään. [1]

Demari: olemme kaikki friedmanilaisia

Friedmanin kuollessa aiemmin Clintonin ja sittemmin Obaman talouspoliittisena neuvonantajana toiminut Harvardin taloustieteen professori Lawrence Summers kirjoitti New York Times -lehdessä otsikolla Suuri vapauttaja: "Jokainen rehellinen Demokraatti tunnustaa, että olemme kaikki nyt friedmanilaisia." Summers totesi, että vaikka Friedmanin rahapoliittisia tuloksia on ylistetty paljon, hänen tärkein saavutuksensa voi olla se, miten hän on vakuuttanut ihmiset vapaiden markkinoiden tärkeydestä.[2]

Viron talousihme

32-vuotiaana pääministeriksi valittu Mart Laar ei tiennyt taloudesta muuten kuin että oli lukenut talousnobelisti Milton Friedmanin liberalistisen best-seller-kirjan Vapaus valita (Free to Choose)[3][4]. Hän noudatti sen oppeja, lakkautti tullit, kevensi veroja, yksityisti 90 % valtionyrityksistä, toteutti tasaveron 1994[3], ja Virosta tuli talousihme, jonka kansan köyhempikin puolisko on nyt finanssikriisin jälkeenkin tavattoman paljon vauraampi ja vapaampi kuin sosialismin aikana, ja lisäksi taloutta tervehdyttäneen 90-luvun rakennemuutoksen ansiosta tulevaisuuden kasvuedellytykset ovat paljon entistä parempia.

"Kun ensi kerran kuulin Friedmanista neuvostolehdistä, häntä sanottiin niin pahaksi ja vaaralliseksi, että tiesin hänen olevan hyvä mies." - Viron pääministeri Mart Laar[4].

Köyhien asialla

Milton Friedman ajoi nimenomaan köyhien asiaa. Vuodesta 1955 Friedman julkaisi artikkeleita siitä, miten valtion koulumonopoli ei saa kunnolla koulutettua köyhiä ja syrjäytettyjä. Hän ehdotti palveluseteleitä, jotta nämä saisivat samat koulutusmahdollisuudet kuin parempiosaiset. [5]

Friedman totesi, miten minimipalkka on "eräs pahimmista ellei pahin mustien vastainen laki" ja mustien korkea työttömyys on "häpeä ja skandaali". Friedmanin mukaan "koskaan ei ole ollut mitään tehokkaampaa köyhyyttä poistavaa koneistoa kuin vapaa yrittäjyys ja vapaat markkinat", kun taas hyvinvointivaltio on "kone köyhien ihmisten tuottamiseksi". [5]

Historia

Professori Milton Friedman oli 1940-luvulla ja 1950-luvun alussa keynesiläinen[6] kunnes osoitti teorian vääräksi.

Ennen kuin Friedmanin neuvoma Ronald Reagan nousi valtaan, jatkuvaa inflaatiota pidettiin normaalina ja pysyvänä asiaintilana.[5]

Korkoelvytys ja rahan liikkeellelasku

Japanissa on ollut heikko taloustilanne vuoden 1989 jälkeen. Vaikka keskuspankki on jo laskenut koron nollaan, Friedmanin mukaan deflaatio ja sen tuottama positiivinen reaalikorki osoittavat rahapolitiikan olevan yhä liian kireää. Siksi Friedmanin (vuonna 2000) mielestä keskuspankin pitää esimerkiksi ostaa valtion pitkäaikaisia velkakirjoja kunnes talous alkaa kasvaa. [7] Kommentteja[8]

Chile

Milton Friedmanin mielestä diktaattori Augusto Pinochetin hallinto oli kammottava. Friedman oli Chilessa yksityisen säätiön vieraana. Siellä hän myös näki Pinochetia tunnin verran, mistä syntyi väärinkäsitys, että Friedman olisi ollut Chilen neuvonantaja. Tosin Friedman antoi tälle neuvoja, joiden seuraaminen olisi Friedmanin mukaan Chilen kansan etu, ja Chile vapauttikin talouttaan. Friedmanin mielestä oli ihme, että diktatuuri suostui vapauttamaan taloutta, koska taloudellinen vapaus tuotti halun poliittiseen vapauteen ja johti kansanäänestyksen kautta demokratiaan. [5]

Pedagogiset kyvyt

Tutkiessaan valtion kanavanrakennusta Aasiassa Friedman kysyi, miksei lapioiden sijaan käytetä maansiirtokoneita. Vastaus oli, että lapioilla töitä riittää useammalle. "Miksei sitten käytetä lusikoita?" Friedman kysyi. [5]

Viitteet

  1. 1,0 1,1 An Ode to Milton Friedman, professor Bryan Caplan, EconLib, July 31, 2012.
  2. Summers, Larry. "The Great Liberator", The New York Times, November 19, 2006. 
  3. 3,0 3,1 Mart Laar's Biography, cato.org, 2006 (luettu 23.3.2010)
  4. 4,0 4,1 Mart Laar Receives Milton Friedman Prize, Cato.org 21.7.2006
  5. 5,0 5,1 5,2 5,3 5,4 Professor Freedom, by the editors, National Review, JULY 31, 2012.
  6. Keynesian Politics and the Minimum Wage, taloustieteen professori David Henderson, Library of Economics, March 2, 2011
  7. Keynote Address - Canada and Flexible Exchange Rates, Milton Friedman, Bank of Canada, pages 420-412.
  8. http://marginalrevolution.com/marginalrevolution/2011/09/milton-friedman-on-the-euro-and-qe3.html

Lisää luettavaa

Henkilökohtaiset työkalut