Viro

Liberalismiwikistä
Siirry navigaatioonSiirry hakuun

Viro eli Eesti, 1,34 miljoonaa asukasta, 45 000 km².

Ennen sosialismia Viro oli Suomea hieman edellä kulttuurisesti ja taloudellisesti, mutta vapautuessaan sosialismista vuonna 1991 se oli suurin piirtein kehitysmaa. Viro vapautti talouttaan enemmän kuin muut Itä-Euroopan maat, ja on rikastunut nopeimmin. Viro oli maailman 16. taloudellisesti vapain maa v. 2009.

Friedmanin opeilla vapaaksi

32-vuotiaana pääministeriksi valittu Mart Laar ei tiennyt taloudesta muuten kuin että oli lukenut talousnobelisti Milton Friedmanin liberalistisen best-seller-kirjan Vapaus valita (Free to Choose).[1][2] Hän noudatti sen oppeja, lakkautti tullit, kevensi veroja, yksityisti 90 % valtionyrityksistä, toteutti tasaveron 1994[1], ja Virosta tuli talousihme, jonka kansan köyhempikin puolisko on nyt finanssikriisin jälkeenkin tavattoman paljon vauraampi ja vapaampi kuin sosialismin aikana, ja lisäksi taloutta tervehdyttäneen 90-luvun rakennemuutoksen ansiosta tulevaisuuden kasvuedellytykset ovat paljon entistä parempia.

"Kun ensi kerran kuulin Friedmanista neuvostolehdistä, häntä sanottiin niin pahaksi ja vaaralliseksi, että tiesin hänen olevan hyvä mies." [2]

Taloudellinen vapaus

Viro on taloudellisesti maailman 13. (Fraser 2007)[3] tai 16. (Heritage/WSJ 2010)[4] vapain maa; 15. (Fraser) vuonna 2000. Yhdistettynä köyhän maan kiinniottajan etuun tämä on johtanut nopeaan kasvuun ja korruption vähenemiseen: Virossa sekä vapaus että talouskasvu ovat olleet ex-Neuvostoliiton parhaita (Economic Freedom Index 2010:[5] Viro 16., Georgia 26., Liettua 29., ... Venäjä 143., Valko-Venäjä 150., ..., Turkmenistan 171.), ja 90-luvulla paljon puhuttu korruptiokin on pudonnut ex-Neuvostoliiton vähäisimmäksi, ja maailman 27. vähäisimmäksi.[6]

Keskimääräinen kuukausipalkka saavutti huippunsa 905 euroa vuonna 2008 mutta ohitti tämän tason jo vuonna 2011 ja oli 1 035 euroa vuonna 2013.[7]

Korruptio on Virossa maailman 27. vähäisintä, omistusoikeudet 27. vahvimmat, yritystoiminnan, kaupan, investointien ja finanssimarkkinoiden vapaudet olivat korkeita rahapolitiikkaa ja EU:n protektionismia lukuunottamatta. Työmarkkinoiden vapaus oli vain vähän suomalaista parempi (47 vs. 43,8). [8]

Talouskasvu

Vuonna 2014 Viron bruttokansantuote oli 20 miljardia euroa, 15 200 euroa/henkilö, talouskasvu 3 %, tuonti ja vienti 12 - 14 miljardia euroa, vaihtotase tasapainossa, ja väkiluku 1,3 miljoonaa.[9]

Tausta

Sosialistisena aikana työvoima ja pääomat olivat kohdentuneet Virossa tehottomasti kuten muuallakin Neuvostoliitossa. Talouden vapauttaminen ja Neuvostoliiton (1917-1991) talouden romahdus johtivat suureen rakennemuutokseen, jossa työvoimaa irtisanottiin tappiollisista kohteista ja tilalle syntyi tuottavampia työpaikkoja. Sääntely purettiin nopeammin kuin muualla muttei yhdessä yössä, esimerkiksi jatkunut vuokrasääntely tuhosi historiallisesti arvokkaita puukortteleita, kun omistajilla ei ollut kannustinta pitää huolta taloista.

Mm. maatalous vapautettiin pitkälti, ja siksi ruoan hinta oli paljon alhaisempi kuin EU-Suomessa - aiemmasta vieläkin säännellymmästä Suomesta (-1994) puhumattakaan.

Palkat nousivat 7 % vuodessa 21 vuoden ajan, reaalisesti

Palkat nousivat vuodesta 1995 joulukuuhun 2009 mitattuna reaalisesti keskimäärin 8,25% vuodessa (p.a.) eli 3,15-kertaisiksi (keskipalkka 1734[10]...12662[11] EEK, hinnat 0,629...1,46 vuoden 2000 EKK:ta[12]) huolimatta siitä, että ajanjaksolle osuvat Baltian maihin pahasti iskeneet Aasian kriisi (romahdutti Venäjän talouden[1]) ja finanssikriisi - jo vuonna 2009 palkkojen lasku kääntyi nousuksi.[13] Jopa minimipalkka on nyt reaalisesti korkeampi kuin entinen keskipalkka.

Joulukuusta 2009 joulukuuhun 2016 nousu oli 30 % eli 4 % vuodessa, reaalisesti. Suomessa on oltu nollan lähellä. Nousu vuodesta 1995 joulukuuhun 2016 oli siis 4,1-kertainen eli 7 % vuodessa reaalisesti. Lähteet: palkkataso[14], inflaatio[15] Nimellinen nousu on ollut paljon suurempi. Suomessa reaaliansiot ovat nousseet keskimäärin noin 2 % vuodessa,[16] suunnilleen talouskasvun verran nekin.

Vuosina 2000-2005 palkat nousivat 8-12 %/vuosi.[17]

Palkkojen nousu johtuu vapaan talouden tuottamasta nopeasta talouskasvusta, joka on nostanut työn tuottavuutta ja siten kysynnän ja tarjonnan lain avulla työn hintaa eli palkkatasoa.

Ammattiliittojen vaikutus vähäinen

Ammattiliittojen sopimusten piirissä Virossa on arviolta 18 % työvoimasta (Suomessa 90 %[18]); ammattiliittoihin kuului 14-16% työvoimasta vuonna 2001[19] ja alle 5 % vuonna 2012.[20]

Ammattiliittojen heikon aseman ansiosta työmarkkinat ovat saaneet toimia joustavammin, mikä on auttanut talouskasvua ja tuottavuuden ja palkkatason nousua. Vaikka valtiollinen minimipalkka leikkaa työttömiksi sitä vähemmän tuottavia työntekijöitä ja työtehtäviä, edes muut ovat saaneet sijoittua tehokkaasti talouteen, kun taas Suomessa muidenkin sijoittumista ohjaavat haitallisesti eri alojen erilaiset minimipalkat ja työehdot, jotka perustuvat lainvoimaisesti yleissitoviin työehtosopimuksiin tai ammattiliittojen kiristykseen juridisten etuoikeuksiensa tuella.

Työmarkkinajäykkyyksiä

Työllisyyttä ja tuottavuutta jäytävät irtisanomisen vaikeus ja kalleus sekä muu työlainsäädäntö, mm. jäykät työaikarajoitukset, joten työmarkkinoiden vapaus on vain 47%. [8].

Myös Fraserin indeksillä työmarkkinoiden vapaus on Virossa suhteellisen huono (5.04)[3] vaikkei sentään Suomen tasoa (4.49), lisärasitteena on tosin valtava rakennemuutos, venäläisten kielitaidottomuus ja se, että vain nuorimmat ikäluokat ovat saaneet ammatillisesti tehokkaamman koulutuksen vanhempien ollessa sosialistisen maan ammattitaitojen kasvatteja.

Virossa esimerkiksi palkkojen alentaminen voi olla vaikeaa jopa kaupan alalla[21]. Tämä johtaa työttömyyteen työvoiman kysynnän heiketessä.

Minipalkka aiheuttaa työttömyyttä

Virossa valtion määräämä minimipalkka oli 33% keskipalkasta vuonna 2008 (28,5% vuonna 2000). Vuosia 1995-2000 koskeneen tutkimuksen mukaan minimipalkan nostot ovat vähentäneet työllisyyttä niiden työntekijöiden joukossa, joihin nostoilla on ollut vaikutusta, ts. joiden palkat jäivät korotetun minimipalkan alle, vaikka osalle maksetaankin yhä laittoman pientä palkkaa. [17] [22]

Minimipalkka oli 89 euroa/kk vuonna 2000, 278 euroa/kk vuonna 2008[17].

Finanssikriisi

Vuosien 2008-2011 finanssikriisi iski rajusti myös Baltian maihin, mutta ne nousivat poikkeuksellisen nopeasti takaisin nopealle kasvu-uralle, Viro johtavana. Ulkopuoliset neuvoivat maita devalvoimaan valuuttansa, mutta maat antoivat sen sijaan palkkojen ja muiden hintojen laskea ("sisäinen devalvaatio") ja leikkasivat julkisia menoja. [23]

Korruptio on vähentynyt

Kapitalismi on vähentänyt nopeasti Viron korruptiota. Sosialismi lisää korruptiota, kun viranomaiset saavat määrätä kaikesta: he suosivat liittolaisiaan ja syrjivät muita. Kaikki luvat pitää ostaa.

Vuonna 2002 Viron korruptoitumattomuus oli jo 5,6 ja 2010 6,4, maailman sijalla 26 heti Ranskan takana,[24] monen Länsi-Euroopan maan edellä[25]

Historia

Ruotsilta Venäjälle; vapaaksi 1918-19

Venäjä valloitti Viron Ruotsilta 1721 (suuri Pohjan sota). Viron maailmansodassa miehittäneen Saksan tehtyä rauhan 11.11.1918 Neuvosto-Venäjä hyökkäsi Baltian maihin 13.11. kommunistien tukemana. Syntyneessä Viron vapaussodassa 28.11.1918 - 3.1.1920 virolaiset voittivat Neuvostoliiton ja saksalaiset (elokuva "Nimet marmoritaulussa). 4000 suomalaista vapaaehtoista vaikuttivat merkittävästi.

Viro tukahdutti kommunistien kansannousun 1924. Vuoden 1920 laki oli ääridemokraattien, mutta natsimieliset "vapsit" halusivat voimakkaan johtajan ja säädättivät parlamentissa valtionpäämiehelle (tuolloin vielä Päts) suuren vallan 24.1.1934. Peläten fasistista hallintoa maata lähes koko ajan 1917-40 hallinnut juristi Konstantin Päts käytti lisättyjä valtuuksiaan estääkseen laillisesti presidentinvaalien toisen kierroksen 1934 estääkseen vapsien ehdokkaan voiton, ja mielestään "laillisella diktatuurillaan" pelasti maan fasistiselta totalitarismilta. Vuonna 1935 hän kukisti vapsien kapinan. Vuonna 1938 hän teki maasta taas demokraattisen.

Toisin kuin Suomi, Viro suostui Neuvostoliiton vaatimuksiin 1939, ja maahan tuli 25 000 neuvostosotilasta tukikohtiin. Tämän vuoksi Viron oli pakko suostua Neuvostoliiton uhkavaatimukseen 16.6.1940 ja päästää valtaan neuvostomielinen hallitus ja neuvostojoukot Viroon. Sitten päätöksen liittyä Neuvostoliittoon teki neuvostopanssarien suojeluksessa perustuslain vastaisissa vaaleissa valittu eduskunta, jossa oli vain kommunisteja, koska ehdokkainakaan ei ollut muita[26].

Viro oli Neuvostoliiton miehittämä 1940-91 lukuunottamatta Saksan miehitystä 1941-44.

KGB voi koputtaa ovellesi minä tahansa yönä

"Vaalien jälkeen vankiloihin tapettiin kahdessa vuodessa 5 000 ihmistä, kymmenessä vuodessa pakkotyöleireillä kuoli 11 000 ja metsiin katosi 1 500. - - [pakkosiirretyt] Siperiassa elelleet parikymmentätuhatta virolaista olivat [Bäckmanin mukaan] vain elämysmatkalla tutustumassa uuden isänmaansa vaihteleviin luonnonolosuhteisiin", Tarkka kertoo

"Bäckman kuittaa olemattomiksi asiat, jotka virolaiset oman kokemuksensa ja perheidensä historian perusteella tietävät tosiksi. Hän väittää satuiluksi sitä, mitä sadattuhannet suomalaiset ovat neljännesvuosisadan aikana omin silmin nähneet Neuvosto-Virossa käydessään."

"Hänen suorituksensa on älyllisesti samaa tasoa kuin niiden, jotka väittävät keksityksi tarinaksi myös miljoonien juutalaisten kuolemaa natsien tuhotehtaissa."

"Jo kylmän sodan aikana totuttiin siihen, että aina on suomalaisia, jotka haluavat aistihavainnoista ja arkijärjestä piittaamatta pitää totena mitä tahansa Moskovasta käskettyä, eivätkä he kaikki olleet kommunisteja."

Tarkka myös muistuttaa, miten Saksa teki tiukan pesäeron kansallissosialistien rikoksiin mutta Venäjä vieläkin kunnioittaa sosialisteja. Entinen KGB-agentti Putin pitää Neuvostoliiton romahtamista "maailmanhistorian suurimpana katastrofina".

"Kun natsismin luhistumisesta oli neljännesvuosisata, Länsi-Saksan liittokansleri polvistui Varsovan ghetossa teurastettujen juutalaisten muistomerkille. Päästäkseen samaan Venäjällä on viisi vuotta aikaa edes jonkinlaiseen sovinnon eleeseen oman historiansa miljoonien uhrien muiston edessä."

Tämän osion mainitut faktat löytyvät myös professori Seppo Zetterbergin kirjoittaman Viron historiasta.

Sofi Oksanen ja Imbi Paju: Kaiken takana oli pelko

Virolaistaustainen suomalaiskaksikko toimitti antologian, jossa virolaiset ja vironvenäläiset kansalaiset ja tieteilijät kertovat kärsimyksistään sosialismissa aina maatalouden pakkokollektivisointia ja joukkokyydityksiä myöten. Viro menetti yli 17% sotaa edeltäneestä väestöstään.

Vasemmiston aiemmin suitsuttama tohtori Oula Silvennoinen kutsui kirja-arviossaan Viron Neuvostovaltaa ”yhteiskunnalliseksi, kulttuuriseksi, taloudelliseksi, ekologiseksi, älylliseksi ja moraaliseksi katastrofiksi”. [27]

Itsenäisyyden palauttaminen 1988-91

Marraskuussa 1988 Viro julistautui suvereeniseksi. Heikki Rausmaan väitöskirjan mukaan Viro alkoi vuodesta 1988 rakentaa demokraattisen markkinatalouden perustaa. Tällöin Suomi linjasi salaa tukevansa Viroa maksimaalisesti. Mauno Koivisto ohjeisti ministereitä, että tuen voi kanavoida kulttuurin nimissä. Poliittisempi rahoitus hoidettiin Tuglas-seuran kautta helmikuusta 1989, ja seurasta tulikin virolaisten tukikohta Helsingissä. Ulkoministeri Lennart Meri oli ahkera vierailija. Muut ministeriöt tukivat Viron infrastruktuuria, yksityistiloja, koulutusta, terveydenhoitoa ja paikallishallinnon uudistamista. Viisumien määrä Suomeen nousi 4200:sta peräti 94 000:een vuosina 1988-90. Myös kunnat, järjestöt, puolueet ja yksityishenkilöt tukivat Viroa. [28]

Helmikuussa 1990 Viro julisti päämääräkseen täyden itsenäisyyden, mutta Koivisto ja Harri Holkerin hallitus jatkoivat tukea hiljaisesti. [28]

Koivistoa on silti arvosteltu siitä, että hän ei tukenut Viroa avoimesti.

Propaganda

Viron kommunistipuolueen puheenjohtaja Karl Vainon kerrotaan väittäneen "virolaisille, joiden ruoka oli kortilla, että mainokset ovat Yhdysvaltain tiedustelupalvelun CIA:n rahoittamaa kapitalistista propagandaa, ja niissä näkyvät paistit ovat muovia."[29]

Vironvenäläiset

Virossa asui 1 144 600 Viron ja 92 600 Venäjän kansalaista vuonna 2008, mutta 108 300 asukasta ei ollut vielä päättänyt kansalaisuuttaan; asukasluku oli 1 363 800[30].

"Viro sortaa venäläisiä"

Suomen työväenpuolueen eurovaaliehdokas Johan Bäckman väittää Viron sortavan venäläisiään.

"Osa vironvenäläisistä sortaa virolaisia"

Nuorisoyhdistyksen "Avoin tasavalta" vironvenäläinen puheenjohtaja Jevgeni Krištafovitš sanoo, että kahtiajako ei ole virolaisten ja vironvenäläisten välillä vaan demokraattien ja stalinistien välillä ja että Venäjä rakentaa Virossa "viidettä kolonnaa": venäjänkieliset lehdet ja radio, venäjänkielisten koulujen monet opettajat ja erät järjestöt "ajavat venäläisiä järjestelmällisesti syrjäytymiseen ja syyttävät tästä Viron hallitusta", esimerkiksi lehdet väittävät vuoden 2007 mellakoiden olleen Viron hallituksen eikä venäläisten järjestämiä ja opettajat vievät alaluokkalaisia katsomaan Pronssisoturi-patsasta. Krištafovitšin mukaan tästä "stalinismista" irtisanoutuvia vironvenäläisiä painostetaan, jos he pitävät kiinni venäläisestä identiteetistään ja sukunimestään kuten hän eivätkä halua julistautua virolaisiksi. [31][32][33].

Viron entinen (1995-99) Moskovan-suurlähettiläs Mart Helme kirjoittaa ongelman olevan siinä, että Viroon muuttaneet venäläiset tottuivat neuvostoaikana pitämään itseään herroina eivätkä pysty hyväksymään runsaiden etuoikeuksiensa menettämistä (paremmat palkat, asuntojonojen ohitus). He lukevat ja kuuntelevat usein vain Venäjältä tulevaa propagandaa eivätkä Viron venäjänkielisiä tv- ja radiokanavia ja lehtiä, erityisesti Venäjän suurvaltapropagandakirjoja. He uskovat Venäjän "vapauttaneen" Viron miehityksen sijaan. [34]

Helmen mukaan nämä vironvenäläiset vaativat Viron itsenäisyyden kumoamista ja "levittää internetissä kansallisvihaa virolaisia vastaan". [34]

"Onneksi Baltian maat eivät kuunnelleet Krugmania"

"Amid the carnage of the European financial crisis, the Baltic countries, by and large, are doing quite well. Estonia, Latvia, and Lithuania are booming. Last year, their growth rates reached 7.6 percent, 5.5 percent, and 5.9 percent, respectively."[35]

‎"Citizens of the Baltic countries can be grateful that their leaders never listened to Krugman. He advocated devaluation when it proved unnecessary and probably would have been harmful. He has persistently argued for less austerity and more fiscal stimulus everywhere, blatantly disregarding the need for public debt to be sustainable. And the benefits of fiscal stimulus remain dubious, while the drawbacks -- excessive budget deficits have forced several countries to accept international bailouts to escape default -- are clear for all to see."[35]

Professori Paavo Okon mukaan finanssikriisi pudotti Baltian maiden kokonaistuotantoa 15 %, Suomen 8 % (2009). Myös vienti putosi, mutta Baltian maat eivät devalvoineet vaan tekivät sisäisen devalvaation ja nousivat nopeasti Krugmanin ihmettelemällä Austerity-politiikalla toisin kuin Suomi ja Kreikka. Siksi virolaiset ihmettelevät, miksi heidän pitää omien säästöjensä jälkeen vielä tukea Kreikkaa. Romahduksesta huolimatta Viron BKT kasvoi 4,6 %/v. 1995-2015, Suomen 2,2 %/v.[36]

Vaalit maaliskuussa 2015

Maaliskuun 2015 vaaleissa 73 % kannatti hallituspuolueiden suuntausta. Reformipuolue sai 28 % äänistä ja oli jälleen suurin puolue, vaikka oli johtanut hallituksia jo vuosikymmenen ajan. Vain melko pieni osa äänistä siirtyi populistisilla talouslinjauksilla ääniä tavoitelleelle opposition keskustapuolueelle. Muista hallituspuolueista sosiaalidemokraatit saivat 15 % (oli 17 %) ja Isänmaan ja Res publikan liitto putosi 14 prosenttiin. Uusina puolueina 5 % ylittivät liberaali vapaapuolue ja nationalistinen Konservatiivinen kansanpuolue. [37]

Katso myös

Lisätietoja

  1. 1,0 1,1 1,2 Mart Laar's Biography, cato.org, 2006 (luettu 23.3.2010)
  2. 2,0 2,1 Mart Laar Receives Milton Friedman Prize, Cato.org 21.7.2006
  3. 3,0 3,1 http://www.freetheworld.com/2009/reports/world/EFW2009_ch4.pdf (luettu 23.3.2010)
  4. http://www.heritage.org/index/Ranking.aspx (luettu 23.3.2010)
  5. Economic Freedom Index 2010, Heritage/WSJ (luettu 23.3.2010)
  6. Corruption Perceptions Index 2009, Transparency International
  7. http://www.stat.ee/index.php?id=34209&highlight=wages
  8. 8,0 8,1 Estonia, 2010 Index of Economic Freedom (luettu 23.3.2010)
  9. http://estonia.eu/about-estonia/economy-a-it/economy-in-numbers.html
  10. http://www.eurofound.europa.eu/eiro/2004/01/inbrief/ee0401101n.htm
  11. http://www.stat.ee/index.php?id=34209&highlight=wages
  12. http://www.economywatch.com/economic-statistics/Estonia/Inflation_Average_Consumer_Prices_Indexed_to_Year_2000/
  13. http://www.stat.ee/index.php?id=34209&highlight=wages
  14. palkkataso
  15. inflaatio
  16. https://www.tilastokeskus.fi/tup/suoluk/suoluk_palkat.html
  17. 17,0 17,1 17,2 Estonia: Wage formation, Kirsti Nurmela, Marre Karu, PRAXIS Center for Policy Studies, 31-03-2009
  18. The class struggle in one picture, Ph.D. Tino Sanandaji, Captus, 25.2.2010
  19. National social dialogue on the formulation, implementation and monitoring of employment policies - Country Study of Estonia, Epp Kallaste, September 2003, Praxis Working Paper No 11, s. 8 & Table 3, s. 6. Praxis perustettiin vasemmistolaisen George Soroksen säätiön aloitteesta. Se on yhteiskunnallisiin ongelmiin keskittyvä ajatushautomo http://www.praxis.ee/index.php?id=11&L=1
  20. Virolaiset lopettivat vaikenemisen Helsingin Sanomat. 11.3.2012.
  21. Prisma pani myyjät valitsemaan Virossa palkka-alen tai potkut, HS 18.5.2010 s. B7
  22. Hinnosaar, M., Rõõm, T., The Impact of the Minimum Wage on the Labour Market in Estonia: An Empirical Analysis (403 Kb, PDF), Working Papers of Eesti Pank, No 8, Nov 2003.
  23. http://www.economist.com/node/18959241
  24. http://en.wikipedia.org/wiki/Corruption_Perceptions_Index
  25. Corruption in eastern Europe: From Bolshevism to backhanders, The Economist, Apr 14th 2011
  26. Historian synkkä taakka, Satakunnan kansa 2.4.2009, tohtori Jukka Tarkka
  27. Taistelu Viron historiasta käy kuumana, HS 24.3.2009
  28. 28,0 28,1 Suomi ratsasti kahdella hevosella - Kun Viro hankki itsenäisyyttään takaisin, Suomi tuki laajasti mutta huomaamatta, historioitsija VELI-PEKKA LEPPÄNEN, HS.fi 11.3.2013.
  29. K-kaupan Väiski opetti lihansyöntiä Helsingin Sanomat. 16.3.2012.
  30. Perustietoja Virosta, Viron suurlähetystö 10.09.2008
  31. "Viroa lyödään neuvostohistorialla", Jevgeni Krištafovitš ja Jukka Mallinen (Moskovassa opiskellut kirjailijoiden sananvapautta puolustavan Suomen PEN-järjestön ex-puheenjohtaja; nettiversiosta päätellen vain viitatun artikkelin suomentaja), Suomen kuvalehti 16/2010, 23.4.2010
  32. Viron venäläisväestölle tuputetaan neuvostomentaliteettia lapsesta alkaen, SuomenKuvalehti.fi 25.4.2010, Jevgeni Krištafovitš, nuorisoyhdistys ”Avoimen tasavallan” presidentti Tallinnassa
  33. Vironvenäläiset kokevat ihmisoikeussyytökset raskaasti Kaja Kunnas, Helsingin Sanomat / krishtafovitsh.ee (luettu 26.4.2010)
  34. 34,0 34,1 Viron venäläisillä on paha asenneongelma, HS.fi 30.10.2010
  35. 35,0 35,1 Paul Krugman's Baltic Problem: Why is the Nobel Prize-winning economist mocking the countries that have escaped the eurocrisis?, Foreign Policy, SEPTEMBER 13, 2012
  36. Juoksevatko Baltian tiikerit meidät kiinni?, Pulloposti nro 18/2016, Paavo Okko. Professori emeritus, Turun yliopiston kauppakorkeakoulu, 2016.
  37. Viron politiikan suunnasta ei jäänyt vaaleissa epäselvyyttä, Helsingit Sanomat, 3.3.2015.

Aiheesta muualla

  • Neuvostojärjestelmä kannusti passiivisuuteen ja pakotti vilppiin.[1]