Björn Wahlroos

Liberalismiwiki
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Björn Wahlroos (s. 10.10.1952 Helsinki) on Sampo Oyj:n hallituksen puheenjohtaja, KTT ja entinen kansantaloustieteen professori (Hanken 1979-85).

Sisällysluettelo

Entinen taistolainen

Wahlroos oli taistolainen kunnes erosi vuonna 1973 kaikista poliittisista järjestöistä. Hän kuului mm. Sosialistisiin taloustieteen opiskelijoihin (1971–1973) ja työskenteli Suomen Demokraattisen Nuorisoliiton opposition Toveri-lehdessä.

Wahlroos uskoi aidosti kommunismiin lukiossa ja parina ensimmäisenä kauppatieteen opiskeluvuosinaan, mutta vuonna 1973 Wahlroos erosi Skp:stä ja muuttui talousliberaaliksi.[1][2] Hän kertoo täyskäännöksen olleen älyllinen: hän luki neuvostotaloudesta kertovia kirjoja ja huomasi aukkoja teoriassa. [2]

Vuonna 2008 hänet nimitettiin Rkp:n talouspoliittisen valiokunnan puheenjohtajaksi.

Tiedemies

Wahlroos valmistui ekonomiksi vuonna 1974, toimi Hankenin professorina ja ehti saada paljon tieteellisiä julkaisuja, myös kansainvälisiä. Hän tuntee pankkiiriksi erittäin hyvin kansantalouden toiminnan. Hän on toiminut professorina Yhdysvalloissakin yhteensä kaksi vuotta. [2]

Yritysjohtaja

Wahlroosia pidetään yleisesti taitavana yritysjohtajana, ja hän on ylivoimaisesti rikkain suomalainen niistä, jotka ovat itse hankkineet omaisuutensa. [3]

Vuonna 2001 valtion 43-prosenttisesti omistama Sampo-Leonia fuusioitiin Mandatum-investointipankkiin, jotta Jouko Leskisen sijalle saataisiin tehokkaampi pääjohtaja, Björn Wahlroos, ja koska yhtiö ei ollut itse onnistunut rakentamaan omaa investointipankkia.[4] Kurssipreemio oli 52 %.[4]

Wahlroosin johtajakaudella yhtiön arvo nousikin nopeasti, joten 126 miljoonan euron omistus vuonna 2001 tuotti vuoteen 2013 mennessä 521 miljoonaa euroa kurssinousuna ja osinkoina, siis yli 300 %. [5]

Koko yhtiön osalta tämä tuotto on pitkälti toistakymmentä miljardia euroa, joten Wahlroosin johtajakausi näyttäisi tuottaneen valtiolle vajaan kymmenen miljardin hyödyn. Nykyään valtio-omistus on enää 14 %.

Pelkästään vuonna 2013 syyskuun puoliväliin mennessä Sampon valtio-omistuksen arvo nousi 600 miljoonalla eurolla, seitsenkertaisesti sen mitä Wahlroosin oma osuus. [3]

Tietokirjailija Jouko Marttila ehdottaa, että Wahlroosille myytäisiin omistusta muissakin valtionyhtiöissä, jotta näidenkin arvot saataisiin nousemaan. [6]

Näkemyksiä

Hyvinvointivaltion puolesta

Wahlroos kannattaa jonkinlaista hyvinvointivaltiota. [7]

Keskuspankit ja pankkikriisit

Björn Wahlroosin mielestä keskuspankkien yksityistäminen ei ole järkevää meidän tai lastemmekaan elinaikana. Hänestä paniikkitilanteissa markkinat eivät toimi, esimerkiksi 4 – 8 viikon ajan syksyllä 2008. Hänen mielestään valtion pitäisi voida antaa vaikeuksissa oleville pankeille rahaa omistusta vastaan ja myydä sitten omistus voitolla. Yhdysvalloissa tätä on tehtykin mutta Euroopassa maat (esim. Espanja) eivät halua tällaista ylikansallista (euroalueen) toimintaa. [7]

Wahlroos siis ilmeisesti katsoo, että kriisitilanteissa markkinat joko aliarvioivat pankin selviämisen mahdollisuudet tai markkinat eivät osaa koordinoida vaadittavaa laajaa tukiohjelmaa (uskottavuusongelmien vuoksi?), vaikka se maksaisi itsensä takaisin. Toisaalta mm. Norjan ja Ruotsin 1990-luvun pankkikriiseissä ja Yhdysvalloissa (20)00-luvun lopulla (mm. Citigroup) valtio on toiminut noin, voitollisesti.

Yritysjohdon kannustimet

Wahlroosin mielestä yritysjohdon kannustinpalkkioiden ei pitäisi olla epäsymmetrisiä niin, että suurista voitoista saa paljon rahaa mutta tappioista ei tule merkittäviä menetyksiä. Toisaalta hänestä tämän tuottamat ongelmat ovat selvästi pienempiä kuin liiallisen sääntelyn tuottamat ongelmat. [7]

Maataloustuet

Wahlroosin mielestä maataloustuet tulee lakkauttaa koko maailmasta[8]. "On järjetöntä, että Suomi yhdellä kädellä tukee Sambian agribisnestä ja toisella EU:n yhteistä maatalouspolitiikkaa. Se on epärehellisyyttä, jossa liikutaan jo rikollisuuden rajamailla", Wahlroos totesi ulkoministeriön paneelikeskustelussa[9] Kepan Markku Niskala tuki Wahlroosin kantaa[9]. Wahlroos sanoo pitävänsä kehitysmaiden juhlahetkenä sitä päivää, jona EU lakkauttaa maataloustukensa ja avaa tullimuurinsa maataloustuotteille mutta ottavansa siihen päivään asti hänelle annetun maataloustuen vastaan[8].

Pasi J. Matilaisen mielestä tuista kieltäytyminen olisikin nykyjärjestelmän tukemista[10]

Ensimmäisenä pitäisi Wahlroosin mielestä luopua kansallisista maataloustuista, koska ne riippuvat tuotantomääristä ja siis kannustavat ylituotantoon. Myös EU:n tukia pitäisi leikata rajusti. [7]

Perhe

Wahlroosin sisar Ann Wahlroos-Jaakkola (s. 1956/57) kertoo Björn Wahlroosin olevan hänelle rakas isoveli, jolta hän on aina saanut tukea, kovin erilainen kuin viestimissä kerrotaan. Jos W-J "jäi jostain kiinni, isoveli otti vastuun." W-J:n mukaan veli erotettiin välillä koulusta (Lönkan).[11][12]

Sisarusten isä Bror Wahlroos oli kauppa- ja teollisuusministeriön kansliapäällikkönä 25 vuotta.[12] Wahlroos-Jaakkolan tytär Heidi Jaakkola (s. 1983/84) oli jääkiekkoilija Valtteri Filppulan pitkäaikainen tyttöystävä.[13]

Wahlroosilla on vaimo, kaksi lasta ja lapsenlapsi.[2]

Luonne

Wahlroos on älykäs ja visionäärinen.[14] Hän on nopeaälyinen, hauska seuramies ja taitava puhuja, myös puhetaitoasiantuntija Juhana Torkin mielestä.[2] Hänen kerrotaan hurmaavan jopa vihaisia ay-miehiä ja poliitikkoja.[2]

Kollegan mukaan Wahlroos lukee paljon ja ymmärtää harvinaisen hyvin strategisia asioita, mihin maailma on menossa.[2]

Hänen kerrotaan provosoivan tahallaan houkutellakseen esiin hyviä vastaväitteitä ja suosii ennemmin sparraajia kuin hännystelijöitä. Professori Tom Berglundin mukaan Wahlroosille on helppo väittää vastaan ongelmitta.[2]

Wahlroosista luvatta kirjan kirjoittanut Tuomo Pietiläisen tutkijaryhmä raportoi, että Wahlroos pitää yhteyttä parhaisiin lapsuudenkavereihinsa riippumatta siitä, missä yhteiskunnallisessa asemassa nämä ovat ja hänellä on aidosti välittäviin ihmissuhteisiin perustuva lähipiiri. Wahlroos ei vaikeuttanut kirjoitustyötä vaikkei hyväksynytkään sitä. [1]

Kirjan on julkaissut taistolaisten (mm. Suomen Rauhanpuolustajat) osittain hallitsema Into-Kustannus oy ja kirjoittanut joukko Tampereen yliopiston toimittajaopiskelijoita.

Lukion Wahlroos jätti välillä kesken ja toimi ahkerasti yhdistyksissä etenkin Leif Salménin aisaparina ja keräsi ympärilleen briljantteja ihmisiä.[2]

Rehellisyys

Tutkijaryhmän mukaan Wahlroos on avoin sekä puhuu suorasukaisesti, ei "suhmuroi kulisseissa". Hän ei siedä liikkumista moraalin tai lain rajoilla tai epäreiluja koplauksia. Suvun miehet ovat älykkäitä ja ylpeitä. [1]

Moni kertoo, että Wahlroos ei pidä "hyvä veli" -hengestä. [2]

Suhde naisiin

Wahlroosin kerrotaan olevan läheinen äitinsä kanssa. [2]

Talouselämän haastatteleman pankinjohtajan mukaan Wahlroos oli äärimmäisen rehti alaisille, myös naisille, vaikka tykkääkin provosoida julkisuudessa moittimalla naiskiintiöitä ja kehumalla RUK:ta. Toisaalta hän palkkasi johtotehtäviin naisia jo SYP-vuosinaan, esimerkiksi Maarit Näkyvä, Satu Huber ja Fanny Borgström. Myrna Hermansson arvostelee Wahlroosia siitä, että tämä ei ole palkannut naisia varsinaisiin bisnesjohtotehtäviin mutta kehuu tätä siitä, että tämä sallii alaisten, hänenkin, arvostella itseään. [2]

Viitteet

  1. 1,0 1,1 1,2 Elämäkerta: Björn Wahlroos on rahanahne, mutta ystävilleen hyvä ihminen, Taloussanomat 17.9.2013.
  2. 2,00 2,01 2,02 2,03 2,04 2,05 2,06 2,07 2,08 2,09 2,10 2,11 Muotokuva - Mitä seuraavaksi, sir?, Talouselämä 42/2006.
  3. 3,0 3,1 Wahlroos loi ison omaisuuden, mutta tämän suomen kielen naistutkijan rinnalla hän on huutolaispoika, Talouselämä 18.9.2013.
  4. 4,0 4,1 Elämäkerta: Wahlroos haluttiin Sampo-Leoniaan hinnalla millä hyvänsä, Yle Uutiset 17.9.2013.
  5. "Kirja etsii syitä Wahlroosin rahoihin", HElsingin Sanomat 17.9.2013, sivu A22.
  6. Jouko Marttila: Nalle rikastui, mutta veronmaksajat rikastuivat vielä enemmän, Arvopaperi, 18.9.2013.
  7. 7,0 7,1 7,2 7,3 Yle Puhe, Politiikkaradio - Björn Wahlroos: Markkinat ja demokratia YLE Puhe 13.02 - 14.00, 30.8.2012 (Suomen Pankin keskustelutilaisuus Rahamuseossa 28.8.2012, keskustelukumppanina ex-professori, SP:n Seppo Honkapohja), viitteet ajalta 13.30 – 13.55
  8. 8,0 8,1 Björn Wahlroos aikoo jatkaa maataloustuen nostamista Helsingin Sanomat 26.8.2010
  9. 9,0 9,1 Kannustimet kohdalleen!, Ulkoministeriö 24.8.2010
  10. Yhteiskunnan tukien hyväksikäyttö on oikein!, Pasi J. Matilainen 8.6.2010
  11. "Ann Wahlroos-Jaakkola", Suomen Kuvalehti 5/2012, sivu 54
  12. 12,0 12,1 Ann Wahlroos-Jaakkola: Nalle on rakas veli, Savonsanomat.fi 16.1.2008
  13. Ei kiirettä kihloihin, Iltalehti.fi 17.6.2008
  14. "Faktoja ja juoruilua", Suomen Kuvalehti 38/2013, sivut 60-61.
Henkilökohtaiset työkalut