Taistolaisuus

Liberalismiwiki
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Taistolaiset eli vähemmistökommunistit eli stalinistit eli stallarit[1] eli sarvikuonot[1] tarkoitti SKP:n varapuheenjohtaja Taisto Sinisalon kannattajia eli "SKP:n vähemmistöä". SKDL oli käytännössä melkein sama puolue kuin SKP, vaikka mukana oli muutama äärivasemmistolainen ei-kommunisti.

Taistolaisia pidetään stalinisteina, ja heidän katsotaan hyväksyneen Neuvostoliiton pahimmatkin toimet, mm. Jaakko Laakson sanotaan puolustelleen jopa toisinajattelijoiden heittämistä mielisairaaloihin, Tshekkoslovakian miehitystä 1968 jne. siinä missä 1960-luvun puolivälistä alkaen SKP:n uudistusmieliset mm. Aarne Saarisen johdolla tuomitsivat nämä.

Helsingin Sanomat keksi nimityksen 70-luvun alussa, ja liike kuihtui sosialismin myötä, mutta sen kansanedustajat, mm. Laakso ja Esko-Juhani Tennilä sekä Stasin ilmiantaja Pentti Tiusanen, ovat hyvin vaikutusvaltaisia Vasemmistoliitossa, joskin jäivät taustalle 2011. Paavo Arhinmäki eli "pikku-Tennilä" (SK) nousi Vasemmistoliiton johtoon taistolais- eli änkyräsiiven avulla.

Sisällysluettelo

Stalinistit ja revisionistit

(Etenkin 60-luvulta alkaen) Skp oli jakautunut stalinisteihin eli dogmaatikkoihin ja revisionisteihin, jotka kannattivat Marxin ja Leninin oppeja mutta halusivat tarkistaa ja soveltaa niitä. Kun marxilaisuuden periaatteet eivät kuitenkaan toimi käytännössä, stalinistit turvautuivat "vallankumouksellisiin kokemuksiin" eli Neuvostoliiton, "reaalisesti olemassa olevan sosialistisen yhteiskunnan", toimintatapaan. [2]

Revisionistit tunnettiin myös nimellä enemmistökommunistit.

Terrorismi ja Toimittajaliitto

1970-luvulla taistolaisena Tiedonantaja-lehden toimittajana työskennellyt Anssi Sinnemäki (Annin isä) kertoi, että taistolaisliikkeeessä muokattiin ilmapiiriä väkivaltaisten ratkaisujen hyväksymiselle ja siten luotiin kasvualustaa terrorismille. Terrorismi oli osa ajan henkeä. Sinnemäen mukaan kuitenkin Suomessa Neuvosto-ohjatun liikkeen johto suitsi radikaaleinta vasemmistoa, mikä ei kuitenkaan kokonaan poistanut terrorin vaaraa. [3]

Taistolaisten peitejärjestöistä tunnetuimpia on Toimittajaliitto, joka oli taistolaisten käsissä 1970-luvusta alkaen, sekä Rauhanpuolustajat, joka tuki kommunististen terrorijärjestöjen "vapaustaistelua" ympäri maailmaa. Toimittajaliittolaisia olivat mm. Antti Blåfield ja Taina West; Rauhanpuolustajien puheenjohtaja on Karl Marx -seuran Markku Kangaspuro ja varapuheenjohtaja on SKP:stä [Wp].

Taistolaiset toimittajat

Toimittajien koulutus on tapahtunut pitkälti äärivasemmistolaisten professorien kuten toimesta, esimerkiksi Tampereen yliopiston Pertti Hemánus ja Kaarle Nordenstreng. 1970-luvulla suuri osa toimittajista oli taistolaisia. Tarkemmin: ks. Toimittajaliitto.

Helsingin Sanomien toimittajista "puolet" stalinisteja

Helsingin Sanomien myöhempi päätoimittaja Janne Virkkunen kertoi naureskelleensa 1970-luvulla sitä, että puolet toimituksesta oli stalinisteja, mikä oli länsimieliselle Olli Kiviselle raskasta. [4]

Punainen Tampereen yliopisto

1970-luvulla taistolaiset saivat vahvan aseman korkeakouluissa ja taiteilijapiireissä. [1]

Suurinta kannatus oli Tampereen yliopistossa, jonka yliopistojen yhteiskuntatieteellisten ainejärjestöjen 9 puheenjohtajasta 6 oli taistolaisia, hallituspaikoista taistolaisilla oli 40 %:ia. Muissa tiedekunnissa ei nähty vastaavaa paitsi historian ainejärjestö Patinassa. TamY:n edustajiston vaaleissa kommunistit saivat 37 % annetuista äänistä, mistä taistolaiset 2/3. [1]

Edustajistovaalien äänestysprosentit ovat yleensä alhaisia ja eduskuntavaalaissa taistolaisten kannatus oli paljon alhaisempi. Tampereen yliopisto tuotti Suomeen paljon taistolaisia toimittajia.

Sosiologi Anna Kontulan (vas) mukaan 2000-luvulla taistolaisia sekä romantisoidaan että mustamaalataan, koska keski-ikäiset entiset taistolaiset ovat nyt nousemassa valtaan. Hänen mukaansa alkoholi ja hauskanpito kuuluivat 70-lukulaiseen nuorisokulttuuriin yleisemminkin eikä vain taistolaisilla. [1]

Entinen taistolainen Heikki Mäki-Kulmala kiistää taistolaisten vallan ja sanoo historiassa kommunisteja syrjityn mutta myöntää, että taistolaiset opiskelijat saattoivat tehdä ei-taistolaisten opettajien olot "vittumaisiksi". [1]

Tarkemmin: ks. Toimittajaliitto

Taideteollinen korkeakoulu

Taideteollisen korkeakoulun (1973) tultua perustetuksi taistolaiset kaappasivat vallan kaikissa sen hallintoelimissä. Kaikki muut enemmistökommunisteista kokoomukseen ryhmittyivät yhdessä näitä vastaan ja saivat kevään 1978 vaaleissa niukan enemmistön korkeakoulun hallitukseen. [5]

"Me olimme rauhan ja ihmisoikeuksien puolella"

Ben Zyskowicz: "Minua ottaa päähän, kun vanhat taistolaiset aivan suoraan valehtelevat esimerkiksi 70-vuotis­haas­tat­te­luis­saan. Kertovat, että he 1970-luvulla toimivat ennen kaikkea rauhan ja ihmi­soi­keuk­sien puolesta. – Niin he eivät todellakaan tehneet. He toimivat Neuvos­to­liiton ja kommunismin puolesta. Se ei todellakaan ole sama asia. Miten he kehtaavat? Luulevatko he, että enää ei ole hengissä meitä, jotka muistamme tosiasiat?"[6]

Taistolaiset hyväksyivät törkeät ihmisoikeusloukkaukset sosialistisissa diktatuureissa, Prahan kevään tukahduttamisen ja hyökkäykset mm. Afganistaniin. He eivät yleensä pitäneet vääränä talvisotaa, Baltian maiden miehittämistä, sananvapauden tukahduttamista ja toisinajattelijoiden sulkemista mielisairaaloihin tai työleireille.

Tunnettuja taistolaisia

Wikipedia esittää taistolaisista luettelon, joka on kopioitu alle pienin muutoksin.

Kansanedustajat

Vuosina 1970–1986 SKP:n oppositiolla oli SKDL:n eduskuntaryhmässä 10–13 kansanedustajaa. Vuonna 1986 SKDL erotti kymmenen oppositiokansanedustajaa, jotka perustivat Demokraattisen Vaihtoehdon. Vaaleissa 1987 Deva sai neljä paikkaa.

KTL:n aktiivit

SOL:n aktiivit

  • Yrjö Hakanen, SOL:n pj., nykyään uuden SKP:n puheenjohtaja
  • Satu Hassi, SOL:n hallituksen jäsen 1973–1975, nykyään vihreiden europarlamentaarikko, tuominnut taistolaisuuden

Toimittajat

  • Jaakko Laakso, Tiedonantajan toimittaja 1976–1991, nykyään kansanedustaja ja Vasemmistoliiton piilopäättäjä
  • Leif Salmen
  • Erkki Susi, Tiedonantajan toimittaja 1971–1984, päätoimittaja 1984– (lehti on nykyään uuden SKP:n pää-äänenkannattaja)
  • Esko-Juhani Tennilä, Hämeen Yhteistyön toimittaja, nykyään kansanedustaja
  • Nils Torvalds, Arbetartidningen Enhetin päätoimittaja, nykyään RKP:n varapuheenjohtaja

Muut

Viitteet

  1. 1,0 1,1 1,2 1,3 1,4 1,5 http://www.aviisi.fi/artikkeli/?num=11/2004&id=5ecbde9 Ihana mörkö kummittelee taas], Aviisi 11/2004
  2. "Jukka Jaakkola: Suomalaista normalisointia", Suomen Kuvalehti 8/1970 (20.2.1970). Suunnilleen sama myös: vasemmistososialisti Kalevi Suomela, Pitkät jäähyväiset vai uudistuminen?, Kansan Uutiset Verkkolehti 25.4.2015.
  3. "Verikoirat, Arvi-setä ja Gunnar Björling", Anssi Sinnemäki, Kanava 3/2010, sivu 16
  4. Toverit arvostivat tinkimätöntä Kivistä, HS Kotimaa 22.7.2014.
  5. Rehtori rauhoitti korkeakoulun - Torsten Laakso 1930–2014, Helsingin Sanomat 7.9.2014.
  6. http://www.suomenmaa.fi/uutiset/ben-zyskowicz-ruoskii-yha-kommunistien-tekosia--34minua-ottaa-paahan-kun-vanhat-taistolaiset-aivan-suoraan-valehtelevat34-6.3.229817.580e5e7264
  7. Kontula, Anna: Kuollut muttei kuopattu: Taistolaisuus ja miten sitä muistetaan (doc) (Pro gradu -tutkielma) 2002. Tampereen yliopiston yhteiskuntatieteellinen tiedekunta. Viitattu 10.2.2009.

Aiheesta muualla

Katso myös

  • Toimittajaliitto (Taistolaisten peitejärjestö 1970-luvun alusta, hallitsi 1970-luvulla mm. Helsingin Sanomien toimittajaosastoa ja merkittävästi muitakin keskeisiä tiedotusvälineitä)
  • Teiniliitto (joutui taistolaisten valtaan 1970-luvun alussa)
  • Skp
Henkilökohtaiset työkalut