Karl Marx
Liberalismiwiki
Karl Marx (5.5.1818 - 14.3.1883) preussilainen yhteiskuntafilosofi, joka loi marxilaisen sosialismin ja sen merkittävimmän muodon, kommunismin.
Marxin juutalaisista luterilaisiksi kääntynyt lapsuudenperhe liikkui liberaaleissa seurapiireissä. Nuorena Marx innostui liberaaleista vallankumouksista ja kapitalismin voittokulusta mutta sittemmin filosofi Hegelin (myös konservatiivi J. V. Snellmanin opettaja) myyttis-teleologisen historiankäsityksen lumoissa alkoi ajatella liberalismin olevan vain aiempia yhteiskuntia (mm. feodalismia) parempi, "porvarillinen" välivaihe. Hän kuvitteli, että aikanaan pääoma keskittyisi (empiirisesti epätosi luulo) ja että se johtaisi kysynnän vähenemiseen (virhe teoriassakin), niin että kapitalismi sortuisi omaan mahdottomuuteensa ja työväestö tekisi sosialistisen vallankumouksen, jota hän ei kuitenkaan kuvannut tarkasti, vieläkin vähemmän sitä, millainen sitä seuraava "kommunistinen yhteiskunta" tulisi olemaan.
Sisällysluettelo |
Marxilainen taloustiede
Yksinkertaistaen Marxin mielestä tavaran arvo tulee siihen sidotusta työstä. Siksi yrittäjän voitto olisi työntekijän työn arvoa ("lisäarvo", mikä on eri asia kuin arvonlisä), joka kuuluisi työntekijälle eikä yrittäjälle.
Kritiikkiä
Marx ei ymmärtänyt, että hyödykkeiden arvot voivat muuttua aivan muistakin syistä, esimerkiksi tarpeiden, muiden preferenssien, tiedon, korvikkeiden ym. muutosten vuoksi. Yrittäjä voi siis tehdä voittoa (työn ja pääoman kustannusten jälkeen) ainoastaan keksimällä hyödykkeitä tai tuotantotapoja, jotka tyydyttävät tarpeita paremmin kuin markkinoilla ennestään olevat hyödykkeet. Muutenhan niin moni muu tekisi saman, että kilpailu poistaisi alalta ylivoitot ja yrityksen perustamis- ja hallinnoimistyöstä saisi yhtä pienen voiton kuin muistakin vastaavista työpanoksista. Tämän lainalaisuuden murtamiseksi yrittäjät toki pyrkivät lobbaamaan valtioita sääntelemään omaa alaansa siten, että uusien yrittäjien tulo sille vaikeutuisi (esim. taksi- ja apteekkimonopolit, ruokakauppojen rakentamista estävät määräykset, tuontia vaikeuttavat tullit, kiintiöt ja "terveysmääräykset" jne.). Vasemmistolainen sääntelypolitiikka siis tuottaa ylivoittoja kapitalisteille, ja liberaalit vastustavat tätä.
Kansantaloustieteen professori Vesa Kanniaisen mukaan
- marxilainen taloustiede ei täytä tieteen kriteerejä,
- se on loogisesti virheellinen ja
- "sen ennusteet ovat ristiriidassa empiiristen lainalaisuuksien kanssa".
"Marxilaisen taloustieteen harrastajia onkin tänä päivänä tosi harvassa. Mistähän syystä?" hän toteaa.[1]
Valtavirran taloustieteen mukaan tavaran arvo on se, mitä ihmiset suostuvat siitä maksamaan, riippumatta siitä, onko tavara esimerkiksi valmistettu vähällä työllä vai hyvin tehottomalla prosessilla. Esimerkiksi Kanniainen huomauttaa: "vanhojen asuntojen hinnat nousevat, vaikka niihin ei käytetä uutta työtä". Lisäksi mm. ihmisten preferenssien muutokset vaikuttavat vanhojen tavaroiden arvoon.
Elämä
Marx oli ailahteleva ja itsekeskeinen. Hänen kylmä suhtautumisensa Friedrich Engelsin elämänkumppanin kuolemaan aiheutti syvän kriisin ystävien kesken. [2]
"Marx ei tarvinnut ystävänsä rahoja köyhyyttään, vaan koska oli surkea rahan käsittelijä." Marxin aviottoman pojan Freddy Demuthin otti rahoittaja Engels nimiinsä suojellakseen Marxin mainetta. [2]
Marxia rahoittanut Engels "polki ihanteitaan teollisuusmagnaatin roolissa - - myös nautti estoitta roolin suomista eduista kuten kalliista viineistä, juhlista ja kettujahdista"[2].
Viitteet
- ↑ Taloustieteessä ei laadita suhdanne-ennusteita (Vesa Kanniainen, Tieteessä tapahtuu 3/2009)
- ↑ 2,0 2,1 2,2 Samppanjasosialistin suuri ystävyys, Helsingin Sanomat 30.7.2010 Engelsin elämänkerrasta (Tristram Hunt)
