Maailma paranee

Liberalismiwiki
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Optimismi tarkoittaa toiveikasta suhtautumista tulevaisuuteen tai jonkin asian tulevaan lopputulokseen. Oikeasti maailma on parantunut viime vuosikymmeninä ja vuosisatoina paljon enemmän kuin lähes kukaan ymmärtää, paljolti talouskasvun ja muun liberalisoitumisen ansiosta.

"sanitaation lisäksi näitä ovat parantunut ravinnonsaanti, elinajanodotteen kasvu, köyhyyden ja väkivallan vähentyminen, ympäristöratkaisut, lukutaidon yleistyminen, vapauden ja tasa-arvon leviäminen ja seuraavan sukupolven lähtökohdat."[1]

Sisällysluettelo

Liberaalit ja optimismi

Erään yksinkertaistuksen mukaan konservatiivit väittävät, että asioita ei voida parantaa, vasemmisto väittää asioiden menneen huonommiksi ja liberaalit taas sanovat kehityksen parantaneen asioita mutta että kehitystä tarvitaan lisää ja se parantaa asioita entisestään.

Tarkkaan ottaen tosin Marx ja Lenin myönsivät kapitalismin parantaneen yhteiskuntaa mutta katsoivat, että se johtaa ongelmalliseen varallisuuden keskittymiseen, mikä lopulta johtaisi talouden hyytymiseen. Osa konservatiiveista jakaa tämän näkemyksen, mutta ero on siinä, että he haluavat jarruttaa kapitalismia ja vastustavat vallankumouksia, kun taas Marx ja Lenin halusivat vallankumouksella aivan toisenlaisen yhteiskuntajärjestelmän, kommunismin. Lenin oikein valitti, miten kapitalismi rikastuttaa työntekijöitä niin, että kapitalistisissa maissa ei löydy tarpeeksi intoa tehdä vallankumousta, joten sellainen pitää tehdä Venäjän kaltaisessa taantumuksellisemmassa maassa ja organisoidun vallankumouksellisten joukon avulla.

Lisäksi liberaalienkin joukossa on pessimistejä. Osa liberaaleista pitää julkisen valinnan teorian opeista ekstrapoloiden lähes vääjäämättömänä, että julkinen sektori vain paisuu loputtomasti ja siten kuristaa yksilönvapautta, innovatiivisuutta, luovuutta, yritteliäisyyttä, kokeilua ja moniarvoisuutta yhteiskunnasta.

Miksi huonoja uutisia tulvii?

Aivomme (mm. mantelitumake) kiinnittävät huomiota ensisijaisesti olemassa oloa uhkaaviin tekijöihin. "If it bleeds, it leads", sanoo vanha journalistien ohjekin. Tästä syystä viestimet yrittävät voittaa markkinaosuutta tarjoamalla huonoja uutisia, ja me myös huomaamme ne paremmin kuin hyvät. [2]

Maailma paranee

Peter H. Diamandisin ja Steven Kotlerin mukaan väkivalta on historiallisen vähäistä ja henkilökohtainen vapaus historiallisen runsasta. 1900-luvulla lapsikuolleisuus laski 90 % ja elinikä nousi 100 %. Ruokaa riittää entistä paremmin ja elintarvikkeet maksavat 13 kertaa vähemmän kuin vuonna 1870. [2]

Köyhyys on vähentynyt 50 vuodessa enemmän kuin edellisten 500 vuoden aikana, ja tulot ovat kolminkertaistuneet 50 vuodessa reaalisestikin. Köyhyysrajan alapuolella elävilläkin yhdysvaltalaisilla on auto, tv, puhelin, vessa ja ilmastointi käytössään, vaikka 150 vuotta sitten niitä ei ollut edes rikkaimmilla. [2]

Afrikkalaisella alkuasukkaalla on paremmat mobiiliyhteydet kuin presidentillä oli 25 vuotta sitten. Älypuhelimilla on enemmän informaatiota käytössään ja mukana videokamera ja suunnattomasti kirjoja, elokuvia ja pelejä - 20 vuotta sitten sama olisi maksanut yli miljoonan. Teknologian suorituskyky kaksinkertaistuu 1-2 vuodessa. [2]

Talouskasvu

Rikkaissa maissa elintaso on ainakin 10-kertaistunut 200 vuodessa.[3] Suomessa talous kasvoi keskimäärin 2,9 % vuodessa 1860-2009 eli 24-kertaiseksi. Vain Japanissa kasvu oli nopeampaa.[4]

Köyhyys vähenee kaikkialla

YK:n tavoite puolittaa äärimmäinen köyhyys vuosina 1990 - 2015 ilmeisesti toteutui etuajassa. Vuonna 1990 ihmisistä 43 % eli alle 1,25 dollarilla päivässä, vuonna 2008 enää 22 %, ja alustavien lukujen mukaan lasku on jatkunut. Vuonna 1981 osuus oli 52 % ja lukumääräkin hieman suurempi. Ensimmäistä kertaa sekä äärimmäisen köyhien väestöosuus että heidän lukumääränsä vähenivät kaikilla kuudella alueella (vuodesta 2005). Saharan eteläpuolisessa Afrikassa äärimmäinen köyhyys koski ensi kerran alle puolta kansasta (47 % vuonna 2008). Itä-Aasiassa alle 1,25 dollarilla päivässä eli 77 % vuonna 1981 ja 14 % vuonna 2008. Luvuissa on korjattu inflaatio ja ostovoima. [5][6]

Vuosina 1999 - 2008 äärimmäisestä köyhyydestä vapautui 454 miljoonaa ihmistä, siis 138 200 jopa päivä. Johan Norberg kutsui tätä maailman tärkeimmäksi asiaksi. [7]

Talouskasvun ja kaupan ansiota

Expressen-lehti uutisoi tutkimuksen "Maailma vain paranee" ja lisää, että lapsikuolleisuus on pudonnut lähes 40 % 30 vuodessa, HIV tappaa yhä harvempia, lukutaidottomuus on puolittunut vuodesta 1970, "kaikki menee oikeaan suuntaan". [8]

Lehden mukaan tämä ei olisi ollut mahdollista ilman talouskasvua ja kauppaa, vaikka tuomiopäivänprofeetat syyttävät juuri niitä. Sen sijaan viimeisten 50 vuoden kehitysapu on epäonnistunut ja saavutuksensa kehitysmaat ovat tehneet itse, Expressen toteaa. [8]

Saharan eteläpuolinenkin Afrikka nousi

Tulot (GNI) henkeä kohden olivat Saharan eteläpuolisessa Afrikassa $137 vuonna 1962, $503 vuonna 2000 ja $1738 vuonna 2014 (nyky-US-dollareina). Eliniänodote oli 41, 51 ja 59 vuotta. CO2-päästöt henkeä kohden romahtivat nykytasolle vuonna 1990. Koulussakäynti oli ? %, 82 % ja 98 %. Väestönkasvu on kiihtynyt.[9]

Lapsikuolleisuus romahti Afrikassa

Lapsikuolleisuus on vähentynyt historiallisen nopeasti Saharan eteläpuolisessa Afrikassa 2005-2010, 5,9 %:n vuosivauhdilla. Ainakin Keniassa syynä ovat terveydenhoito ja alueen talouskasvu. [10][11]

Lapsikuolleisuus romahti Ruotsissa ja Suomessa

1800-luvun alussa 30–40 % ruotsalaislapsista kuoli alle viisivuotiaina, 1900-luvun alussa enää 15 %, nyt 0,3 %. Suomessa luvut ovat samankaltaisia.[1] Vuonna 1923 joka kymmenes suomalaisvauva kuoli, nyt joka toinen tyttövauva elänee satavuotiaaksi.[12]

Väkivalta on vähentynyt

Suomessa lapsen riski tulla tapetuksi oli vielä 1950-luvulla 18-kertainen.[12]

Kaikenlainen väkivalta on vähentynyt, vaikka toisin luullaan

Harvardin psykologian professori Steven Pinkerin mukaan ihmiset luulevat nykyaikaa väkivaltaiseksi, vaikka asia on päinvastoin. Ihmismieli vain luonnostaan painottaa tämänhetkisiä uhkia.[13] Kaikenlainen väkivalta on Pinkerin mukaan vähentynyt.[14]

On tapana ajatella, että moraali on vain rappeutunut, ja koulutetuissa piireissä on epämuodikasta ajatella läntisen kulttuurin mitenkään sivistyvän tai elämän mitenkään parantuvan, vaikka riski tulla tapetuksi tai kidutetuksi on pienentynyt. Tämän pessimismin valistusajan jälkeistä kehitystä kohtaan jakavat niin konservatiivit kuin postmodernit relativistitkin.[15]

Keskiaika oli paljon väkivaltaisempi

Keskiajalla tappaminen, kidutus tai vaikkapa nenän leikkaaminen olivat paljon yleisempiä.[13]

Keskiajan Euroopassa tappaminen väheni 35. osaan, ja myöhemmin orjuus, julmat rangaistukset ja kevytmieliset teloitukset on lopetettu.[13]

Englannissa keskiajalla murhakuoleman riski oli 50-kertainen nykyiseen nähden ja riski on laskenut systemaattisesti. Kaikissa tutkituissa länsimaissa on vastaava ilmiö. [14]

Humanitaarinen vallankumous

Myös 1700-luvun "humanitaarinen vallankumous" muutti vanhoja julmia käytäntöjä. Vielä 1700-luvun Englannissa kuolemantuomio oli säädetty 222 rikoksesta kuten oleskelu mustalaisten seurassa tai vahva todiste pahansuopuudesta 7-14-vuotiaassa lapsessa; vuonna 1863 niitä oli enää 4. Vastaavasti 1600-1700-lukujen Pohjois-Amerikassakin mm. varkaus, aviorikos ja homoseksi tuottivat kuolemantuomion, nykyään vain murha, siitäkin enää 50 vuodessa ja muualla länsimaissa kuolemantuomiota ei enää ole. Useimmissa Euroopan maissa kuolemantuomio poistettiin viimeisten 50 vuoden aikana ja jo sitä ennen se oli vähentynyt rajusti.[14]

Myös noitavainot, kaksintaistelut, veriurheilu, velkavankeus, ja uskonnolliset syytökset on poistettu. Viimeisenä orjuuden lakkautti Mauritania, vuonna 1980. Kirjapainotaito saattoi edesauttaa tätä suuresti, vaikka vaurastumisenkin voisi olettaa lisäävän ihmiselämän arvostusta.[14]

"Jalot villit"

Metsästäjä-keräilijän todennäköisyys kuolla väkivaltaisesti oli 15 - 60 %, 1900-luvun eurooppalaisen tai amerikkalaisen vain 1 % huolimatta Stalinista, Hitleristä ja Maosta.

Primitiiviset, yhteydessä luontoon elävät ihmiset ("jalo villi") olivat paljon nykyistä väkivaltaisempia. Kirkkokeskeiset kylätkään eivät suinkaan olleet väkivallattomampia kuin niitä seuranneet teollisen vallankumouksen luomat persoonattomat kaupungit. Toisaalta nykyajankin heimokulttuurit ja metsästäjä-keräilijäkulttuurit ovat paljon väkivaltaisempia kuin edes maailman johtavimman armeijan kansakunta. [15]

Vuonna 2005 väkivaltaiset kuolemat olivat enää murto osa siitä, mitä 1900-luvulla. Jo valtioiden syntyminen vähensi väkivaltaa huomattavasti (vrt. "Pax Romana"): (yhteiskuntasopimusteorian luonut) Hobbes oli oikeassa ja (jaloista villeistä puhunut) Rousseau väärässä. Rahan, finanssi-instituutioiden, ajanmittauksen ja kuljetuksen kehittyminen kannusti ryöstelyn sijaan kaupankäyntiin.[14]

Vaikka geenit vaikuttavat ihmisten käyttäytymiseen, ne luovat edellytyksiä monenlaiselle käyttäytymiselle. [15]

Oikeuksien vallankumous

1900-luvulla haavoittuvaisiin ryhmiin kuten lapsiin, naisiin ja rotuvähemmistöihin kohdistuva väkivalta on vähentynyt huomattavasti. Yhdysvalloissa lynkkaukset ja rotuennakkoluulot ovat vähentyneet, mustien viharikosmurhaaminen on vähentynyt murto-osaan 1990-luvulta. Vielä viime vuosikymmeninä raiskaukset ja naisiin kohdistuva parisuhdeväkivalta ovat vähentyneet murto-osaan ja aviomiehiinkin kohdistuva on puoliintunut. Oman aviomiehen tappaminen on vähentynyt kaikkein eniten.[14]

Kouluväkivalta ja homovastaiset asenteetkin sekä lasten fyysisen kurituksen hyväksyminen ovat vähentyneet, eläinten vahingoittaminen on elokuvissakin pudonnut murto-osaan viime vuosikymmeninä.[14]

Älykkyys

1900-luvun alusta asti älykkyys on noussut 0,3 yksikköä vuodessa. On todistettu, että älykkäämmät ihmiset ovat vähemmän väkivaltaisia ja tekevät enemmän yhteistyötä ja heidän asenteensa ovat enemmän klassisen liberaaleja.[14]

Immanuel Kant: Ikuiseen rauhaan

Filosofi Immanuel Kantin teos "Ikuiseen rauhaan" ennusti, että demokratia, kauppa, ja kansainvälinen yhteisö vähentäisivät sotia. Vuosia 1950-2000 koskeva tutkimus on päätynyt samaan. [14]

Pitkä rauha

Toisen maailmansodan jälkeen on nähty pitkä rauhanaika. Syynä tähän ovat mm. sodan tuhoisuus, demokratian leviäminen, maailmankaupan lisääntyminen ja se, että ihmisoikeuksien arvo on asteittain ohittanut kansallisen ja etnisen suuruuden arvon.[13]

Väkivallan vähentäminen

Pinker arvioi, että valtio voi vähentää väkivaltaa tarjoamalla koulutusta ja kaupan infrastruktuuria, jolloin yhteiskunnan nollasummapelin tilalle tulevat plussummapelin kannustimet. Kosmopolitismi auttaa, mutta älykköjen pitää välttää utopioita ja taisteluhenkisiä ideologioita ja sen sijaan korostaa näyttöön perustuvia asteittaisia parannuksia, jotka asettavat yksilöiden kukoistamisen etusijalle.[13]

Väkivallan väheneminen

Pinkerin mukaan todennäköisesti naisiin kohdistuva väkivalta, lasten ruumiillinen kuritus, kuolemanrangaistukset, homoseksuaalisuuden kriminalisointi, tuotantoeläinten julma kohtelu ja muut väkivaltaiset käytännöt vähenevät tulevaisuudessakin ja kehittyneiden maiden väliset sodat ovat epätodennäköisiä. Vähemmän kehittyneiden maiden kehitystä on vaikeampi ennustaa.[13]

Rikollisuus vähenee

Henkirikokset, ryöstöt, murrot, autovarkaudet, ja monet muut rikokset ovat vähentyneet huomattavasti 1990- ja 2000-luvuilla, ainakin monessa länsimaassa. Vaimoihin kohdistuva väkivalta on vähentynyt jopa kolmella neljänneksellä vuodesta 1994. Myymälä- ja taskuvarkaudet ovat tosin lisääntyneet, ehkä myös matkapuhelinten houkuttelevuuden vuoksi. G7-maissa autovarkaudet ovat vähentyneet yli puolella, henkirikokset yli 30 % ja ryöstöt yli 20 %. [16]

Mahdollisia osasyitä rikollisuuden vähenemiseen on monia: 16-24-vuotiaiden miesten väestöosuuden väheneminen, aborttien mahdollistuminen köyhille laillistamisen myötä, lyijytön bensiini (lyijy heikentää älykkyyttä[17]), kiinnijäämisriskin kasvaminen (poliisien tehokkaampi kohdentaminen, valvontakamerat, DNA-testit, matkapuhelinpaikannus, autojen, kotien ja liikkeiden murtohälyttimet ja suojajärjestelmät), nuorista on tullut raittiimpia ja koulutetumpia, tietokonepelitkin pitävät heitä poissa rikoksista, murtovarkauden kannattavuus on heikentynyt (DVD-soittimen arvo voi olla 30 dollaria), ja rikollisen uran alkuna pidetyt autojen luvattomat käyttöönotot ovat vaikeutuneet. Huumeita hankitaan nykyään lähinnä omilla ansioilla, ei enää niinkään rikoksilla. Crack- ja heroiiniepidemiat ovat laantuneet. Rikollisuutta lisäävät rapistuneet keskustat ovat jälleen muuttuneet arvoalueiksi. [16]

Terrorismi on vähentynyt 1970-1980-luvuilta

http://www.hs.fi/ulkomaat/a1458787122630 http://www.huffingtonpost.co.uk/2015/11/28/islamic-state-terrorism-threat_n_8670458.html

Taloudellinen vapaus lisääntyy

Arvoliberalismi, taloudellinen vapaus ja ihmisen itsemääräämisoikeus ovat lisääntyneet huomattavasti paitsi viime vuosisatoina myös viime vuosikymmeninä, 2000-luvullakin, Suomessa ja maailmassa. Joillain yksittäisillä taloudellisen vapauden komponenteilla mitattuna Suomessa on taannuttukin mutta keskimäärin meilläkin on edetty jopa 2000-luvulla. Ks. Taloudellinen vapaus lisääntyi maailmassa.

Ympäristö

Suomessa ympäristön tila on paljon parempi kuin vuonna 1983. Tuolloin vesistöjä kuormitettiin suurilla fosfori- ja typpikuormilla, moni järvi ja joki oli uimakelvoton, niissä oli kuolleita kaloja ja leväpuuroa. Nyt useimmat vesistöt ovat luokaltaan hyviä tai erinomaisia. Vuonna 1983 Euroopan metsät kärsivät happosateista, nyt koko sanakin on vieras.[12]

Autoliikenteen moninkertaistumisesta huolimatta pakokaasupäästöt ovat vähäisempiä ja Helsingin ilma paljon puhtaampaa kuin vuonna 1983. Hiilidioksidipäästöt ovat kuitenkin kasvaneet. Merikotkia, ilveksiä, karhuja ja valkoselkätikkoja on moninkertainen määrä.[12]

Veden saanti

Jo 2,6 miljardin ihmisen vedensaanti on parantunut huomattavasti vuoden 1990 jälkeen.[1]

Terveys

Mielenterveys

Professori Petteri Pietikäisen mukaan "koskaan ei ole ollut niin hyvä olla hullu kuin vuonna 2013".[18]

Suomalaisten mielenterveys on parantunut, sanoo Suomen mielenterveysseuran kehitysjohtaja, psykiatri Kristian Wahlbeck. Hänen mukaansa moni mittari osoittaa tätä. Itsemurhat ovat vähentyneet vuodesta 1990. Yhdeksäsluokkalaisten tutkimuksessa Tampereella todettiin psyykkisen rasituksen vähentyneen 2000-luvulla. Myös asenneilmapiiri on parantunut. Viime vuosina masennuslääkkeidenkin käyttö on kääntynyt laskuun, jo aiemmin unilääkkeiden ja rauhoittavien. Hoitosuositukset ovat parantuneet ja hoitoa on enemmän tarjolla. Yhä suurempi osa masentuneista saa hoitoa. Kelan kuntoutuspsykoterapiaa saa jo 25 000 ihmistä, kolminkertainen määrä vuosikymmenen takaiseen nähden. Toimintamallejakin on parannettu, puolustusvoimat ja kunnat ehkäisevät yhdessä nuorukaisten syrjäytymistä, lapsiin on kiinnitetty erityishuomiota kiireisiä huostaanottoja ja lastenpsykiatrian kustannuksia vähentävällä tavalla. Peruskouluissa opetetaan mielenterveystaitoja. Wahlbeckin mielestä mielenterveystyöhön sijoitettu euro maksaa itsensä takaisin viisinkertaisesti.[19]

Suomi

Syrjäytyminen on vähentynyt

Nuorten (15 - 29 vuotiaat) syrjäytyminen on vähentynyt 1990-luvun alun 9 %:sta 5 %:iin (2010), joista miehiä oli 64 %. Syrjäytyneiksi lasketaan ne nuoret, joilla on takanaan vain peruskoulu ja jotka eivät ole töissä tai opiskelemassa. Viidessä vuodessa 60 % heistä siirtyy töihin tai opiskelemaan. [20][21]

Tiedetoimittaja Marko Hamilon mukaan syynä syrjäytymiseen on se, että työmarkkinoilta ovat kadonneet työpaikat, joihin voisi työllistyä ilman koulutusta, ja Suomessa on virheellinen usko siihen, että kaikki sopivat koulutukseen. "Paskaduunit" voisivat poistaa syrjäytymisongelman. [20]

Syrjäytyneistä nuorista vieraskielisiä on 23 %, vaikka 1980-luvulla heitä ei juuri ollut.[21]

Suuri taantumakaan ei pahentanut tilannetta

Iäkkäistäkin ihmisistä suurin osa kokee toimeentulonsa, elinolonsa, terveytensä ja elämänlaatunsa hyviksi. Vaikka 2010–2014 Suomen talous oli vaikeuksissa, suomalaisten toimeentulo-ongelmat eivät lisääntyneet. Yleensä ihmiset uskovat asioiden huononevan vaikka eivät omassa arjessaan koe ongelmia. Myös THL:n Suomalaisten hyvinvointi 2014 -raportti kertoi ihmisten huolestumisesta ja ihmisten omasta hyvinvoinnista. [22]

Taantumissa arvot kovenevat

Talouskasvu ja hyvät ajat lisäävät erilaisuuden suvaitsevaisuutta ja sitoutumista oikeudenmukaisuuteen ja demokratiaan, mahdollisuuksia ja sosiaalista liikkuvuutta. Nykyiset huonot ajat ovat jo heikentäneet kaikkia näitä ja aineellisen elintason kasvun loppuminen tuo ihmisten pahimmat puolet esiin. [23][24]

Vuonna 2008 alkanut talouskriisien sarja muutti vuonna 1991 alkaneen optimismin, vaurastumisen ja eurooppalaisen solidaarisuuden kauden "uuskonservatiivisuuden ja uustraditionaalisuuden ajaksi", professori Laura Kolbe sanoo. Kriisiaikaa olivat myös 1973-1991: öljykriisi, maailmantalouden romahdus, Lähi-itä, terrorismin nousukausi, sosialismin romahdus. Vuodet 1947-1973 olivat jälleenrakennuksen ja vaurastumisen aikaa, 1914-47 katastrofia, 1875-1914 optimismia.[25]

Toisaalta maailma ja ihmiset ovat vaurastuneet kaikkina noina aikoina, tekniikka, tieteet, taiteet ja tasa-arvo menneet eteenpäin, terveys ja elinikä nousseet ym., kuten ylempänä kerrotaan.

Kolben mukaan nykykriisi muistuttaa 1930-luvun lamaa kopisevine marssisaappaineen, vaikka ei olekaan yhtä dramaattinen.[25]

Katso myös

Viitteet

  1. 1,0 1,1 1,2 Synkeä maailmankuvamme on harhaa – ihmiskunnalla menee entistä paremmin, ja tässä on kymmenen syytä siihen Helsingin Sanomat Ulkomaat. 21.11.2016.
  2. 2,0 2,1 2,2 2,3 Why The Future Will Be Much Better Than You Think, Feb. 13 edition of FORBES magazine, 1/26/2012
  3. David Weil: Economic Growth. Addison-Wesley, 2005. ISBN 0-201-68026-2
  4. Talvella 2008 Suomi­–Ruotsi-maaottelu oli päätymässä Suomen voittoon, mutta sitten onni kääntyi Helsingin Sanomien Kuukausiliite, 2.4.2016.
  5. New Estimates Reveal Drop In Extreme Poverty 2005-2010, World Bank, Feb. 29, 2012
  6. World Bank Sees Progress Against Extreme Poverty, But Flags Vulnerabilities, World Bank, February 29, 2012
  7. FLASH: THE MOST IMPORTANT THING IN THE WORLD, Johan Norberg, 1/3/2012
  8. 8,0 8,1 Det går åt rätt håll - världen blir bara bättre, Expressen, pääkirjoitus, 04 mar 2012
  9. Sub-Saharan Africa Maailmanpankki. Viitattu 17.12.2017.
  10. Africa’s Child Health Miracle: The Biggest, Best Story in Development, Michael Clemens, Global Development: Views from the Center, May 4, 2012
  11. What has driven the decline of infant mortality in Kenya ?, Demombynes, Gabriel; Trommlerova, Sofia Karina; Policy Research working paper ; no. WPS 6057, 2012/05/01
  12. 12,0 12,1 12,2 12,3 Aina vain paranee Helsingin Sanomien kuukausiliite. 6.4.2013.
  13. 13,0 13,1 13,2 13,3 13,4 13,5 History and the Decline of Human Violence, Scientific American, Oct 4, 2011
  14. 14,0 14,1 14,2 14,3 14,4 14,5 14,6 14,7 14,8 A History of Violence - Edge Master Class 2011, Steven Pinker, 2011-09-27
  15. 15,0 15,1 15,2 Steven Pinker: the optimistic voice of science, The Guardian / The Observer, Sep 18, 2011
  16. 16,0 16,1 Falling crime: Where have all the burglars gone?, The Economist, Jul 20th 2013.
  17. http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC1611932/ http://www.tbiomed.com/content/10/1/13
  18. Professorin matka normaaliuden laidalle, HS 20.5.2013. Pietikäinen on kirjoittanut poikkeavien kohtelusta kirjan "Hulluuden historia". Termi "hullu" kattaa tässä vieraantuneet, oudot, hassut ja kahjot, mukaan lukien mielisairaat.
  19. Minna Pölkki: Asiantuntija: Kuva suomalaisten mielenterveydestä on aivan liian synkkä: Psykiatri Kristian Wahlbeck Mielenterveysseurasta sanoo, että hyvä mielenterveystyö näkyy nyt monilla mittareilla katsottuna. HELSINGIN SANOMAT. 10.7.2016.
  20. 20,0 20,1 Ajatuksia presidentin työryhmästä, tiedetoimittaja MARKO HAMILO 16.9.2012
  21. 21,0 21,1 Hukassa - Keitä ovat syrjäytyneet nuoret?, Pekka Myrskylä, Eva-analyysi 19, 1.2.2012, sivut 2, 6, kuvio 4.
  22. Synkkyyden sijaan täytyy katsoa hyvinvoinnin isoa kuvaa, HS PÄÄKIRJOITUS 9.12.2014.
  23. Growth and Society’s Moral Character, International Economy, Fall 2011, pp. 52-55
  24. Obama's white flight problem, professor Will Wilkinson, The Economist, Jun 13th 2012
  25. 25,0 25,1 Onko maailma tullut hulluksi – vai oliko se hullu jo valmiiksi?, Tommi Nieminen, HELSINGIN SANOMAT 24.7.2016.

Aiheesta muualla

Henkilökohtaiset työkalut