Kommunismi

Liberalismiwiki
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Kommunismi on 1. yhteisomistukseen perustuva yhteiskunnan valtioton tila (termin loi Karl Marx) tai 2. tähän tilaan ilman kehittyneen kapitalismin vaihettä pyrkivä marxilaisen sosialismin haara, jonka loi Vladimir Lenin. Venäjä ei Marxin teorian mukaan ollut riittävän kapitalistinen proletariaatin vallankumoukselle, joten Lenin teki vallankumouksen pienen mutta tiukasti käskytetyn etujoukon eli "ammattivallankumouksellisten" avulla.

Encyclopaedia Britannican mukaan kommunismi on oppi yksityisomistuksen ja voittoon perustuvan talouden korvaamisesta ainakin suurtuotantovälineiden (kaivokset, myllyt, tehtaat) julkisella omistuksella ja hallinnalla. On kiistanalaista, miten se eroaa muusta sosialismista, mutta erona on lähinnä Marxin sosialismin vallankumouksellisuus.[1]

Sosialisti voi siis olla haluamatta kaataa demokratian väkivaltaisesti, mutta kommunistit kannattavat vallankumousta. Neuvostoliiton kaaduttua moni äärivasemmistolainen onkin vaihtanut nimikkeelle "demokraattinen sosialisti", mikä tarkoittaa "sosiaalidemokraatin vasemmalla puolella muttei silti vallankumouksellinen", vaikka puheissa sanaa "vallankumous" yhä käytetään.

Marxin terminologiassa (marxilainen) sosialismi ja kommunismi olivat synonyymejä, pitkälti myös Marxia, joskin niiden merkitys vaihteli.

Nykyään kommunismilla tarkoitetaan yleensä marxilais-leniniläistä sosialismia, johon kuuluu mm. väkivaltaisen vallankumouksen tavoittelu. Marxismi-leninismi on olennaisesti sama aate kuin kommunismi (2.).

Ennen Marxia "sosialismi" ja "kommunismi" tarkoittivat yleensä samoja asioita.

Sisällysluettelo

Kommunismi nyky-Suomessa

Suomen kommunistipuolueet ovat Yrjö Hakasen "uusi" SKP ja sitä puhdasoppisempi mutta pienempi KTP sekä ideologisesti näiden välille sijoittuva, KTP:stä irronnut Kommunistien liitto, jonka vaalipuolueena myös Johan Bäckmanin listoilleen houkutellut STP toimii.

Neuvostoliiton satelliittikommunistipuolueiden vanha strategia olikin käydä vaalit "kansanrintamapuolueilla", joihin houkuteltiin mukaan myös muita laitasosialisteja edustajamäärän kasvattamiseksi (ks. yhteisrintamataktiikka). Vanhan SKP:n vaalipuolue oli SKDL, ja vastaavasti muillakin tasoilla kommunistijärjestöillä oli lähes samojen henkilöiden johtamat hieman laajemmat järjestöt, mikä johti peräkkäisiin kaksinkertaisiin kokouksiin samoin asialistoin.

Vasemmisto on kuitenkin saanut houkuteltua sosiaalifoorumiin myös sinisilmäisempiä järjestöjä, jotka eivät tiedä sosiaalifoorumin taustoja ja päämääriä. Tämä on Neuvostoliiton kouluttaman kommunistien yhteisrintamataktiikan jatkoa, osittain samojen vanhojen kommunistien toimesta.

Kommunismin haaroja

Marxismi-leninismi on kommunismin merkittävin haara, jota myös Stalin edusti. Trotskilaisuus korosti maailmanvallankumousta. Maolaisuus sekoittuu usein trotskilaisuuteen. Muita ryhmiä olivat mm. eurokommunistit ja anarkokommunistit.

Kommunistimaita

Laos, Vietnam ja Kiina ovat muut kommunistipuolueen hallitsemat maat, mutta etenkin Kiina on sittemmin vapauttanut talouttaan enemmän kuin moni muu kehitysmaa.

Entisiä: Neuvostoliitto.

Kommunismin rikoksia

  • ks. Kommunismin musta kirja arviolta 100 miljoonan ihmisen surmaamisesta ja muiden kiduttamisesta, vainoamisesta, pakkosiirroista ja pakkotyöstä.
  • Holomodor oli miljoonien ukrainalaisten joukkomurha vuosina 1932-33 tahallisesti aiheutetulla nälänhädällä. Uhreja oli ehkä jopa enemmän kuin kansallissosialistien holokaustissa.
  • Valloitettuaan Sachsenhausenin ja Buchenwaldin keskitysleirit Neuvostoliitto otti ne neljän kuukauden päästä uudelleen käyttöön. Pelkästään maaliskuussa 1949 vankileireille ja työleireille lähetettiin yli 90 000 balttia.[2]
  • "Yli kaksikymmentä miljoonaa ihmisistä revittiin juuriltaan toisen maailmansodan jälkeisessä Itä-Euroopassa vuoteen 1948 mennessä."[2]
  • Neuvostoarmeijan terrori ja mielivalta Baltiassa tekivät mahdollisiksi natsi-Saksan etniset puhdistukset alueella. Kommunistien rikoksista syytettiin juutalaisia.[2]

Eugeniikka ja romanien sterilointi

Sosialistisen Tšekkoslovakian sterilisaatio-ohjelma oli suunnattu vammaisia lapsia synnyttäneisiin naisiin, mutta ainakin 1970-luvulla steriloitiin enimmäkseen romaneja.[3]

Human Rights Watch raportoi, että Tšekkoslovakian kommunistiaikana steriloitiin huomattava määrä romaneja. Osa näistä raportoi tulleensa steriloiduksi sektion yhteydessä antamatta suostumustaan, osa tulleensa painostetuksi sterilointiin. Hallituksen romanikysymyksen komission muistiossa painotettiin romanien steriloinnin tärkeyttä ja valitettiin, että "takapajuisetkin romaninaiset osaavat laskea" saavansa lapsista enemmän rahaa valtiolta kuin steriloinnista, joten sterilointikorvausta pitää nostaa. [4]

Taiteet

Historioitsija Markku Jokisipilä kirjoitti, että vaikka kapitalismin taloudellinen menestys oli murskaava argumentti liberalismin puolesta, lännen "kapitalistinen rappiokulttuuri" elokuvineen, televisio-ohjelmineen, musiikkeineen ja videopeleineen oli myös kukistamassa kommunismia.[5]

Punk kiellettiin täysin Neuvostoliitossa "väkivaltaisuutensa ja fasistisuutensa vuoksi", Jokisipilä kirjoitti Suomen Kuvalehdessä. Komsomol-järjestön kieltolistalle pääsi Kiss nationalismin vuoksi, AC/DC uusfasismin, Tina Turner liiallisen seksuaalisuuden, ja Pink Floyd Neuvostoliiton ulkopolitiikan arvostelun vuoksi. Komsomol ei perustellut luonnehdintojaan, mutta länsiartistit eivät olleet tarpeeksi leppymättömiä suhteessa "porvarillisiin paheisiin" ja "huutaminen" vaikutti haitallisesti psyykeen. Rockin esittämistä valvottiin tiukasti, mutta silti sen kapinallisuus auktoriteetteja vastaan tarjosi vastavoiman sosialistisille ihanteille.[5]

Commodore 64 -tietokonepelin Raid over Moscow myönteinen peliarvio MikroBitti-lehdessä oli Neuvostoliiton mielestä "yksi räikeimpiä Neuvostoliiton vastaisia provokaatioita" Suomessa maailmansotien jälkeen.[5]

Fidel Castron kommunistidiktatuurin alussa Che Guevara ehdotti jazzin ja rock & rollin kieltämistä "imperialistisena musiikkina".[6]

Taiteilijat oikeuttamassa kommunismin rikoksia

"säveltäjä Kaj Chydenius, ohjaaja Kaisa Korhonen, kirjailijat Marja-Leena Mikkola ja Aulikki Oksanen sekä lauluyhtye Agit Prop eli Pekka Aarnio, Monna Kamu, Martti Launis ja Sinikka Sokka" ylistivät DDR:n kommunismia taistolaisten Tiedonantaja-lehdessä, mm. "Olemme voineet todeta, miten sosialismi voi tarjota taiteilijalle todellisen vapauden toteuttaa lahjakkuudellaan kansansa parhaita pyrkimyksiä" syyttäessään karkotettua taiteilija Wolf Biermannia.. Stasi-arkistojen johtaja vaati taiteilijoita katumaan ja kertoi: "Jo Stalinin ajan synkkien vainojen aikaan Länsi-Euroopassa oli koko joukko taiteilijoita, jotka eivät kyenneet tunnistamaan terroria. Ranskassa on puhuttu 'älymystön petoksesta'". "Toisinaan esiintyy uskomattoman kylmää asennetta kommunistisen pakkovallan uhreja kohtaan. Se, mitä kerrotte Biermannin tapauksesta, täyttää tunnusmerkit. On useita tapauksia, joissa Länsi-Euroopan taiteilijoilta ja älymystöltä on herunut enemmän ymmärrystä sortajille kuin sorretuille – ja tästä on puhuttava, puhuttava tästä on."[7]

Viitteet

  1. Terence Ball: Communism (ideology) Encyclopaedia Britannica. 10-29-2014.
  2. 2,0 2,1 2,2 Baltia on historian kynnysmatto, jonka yli on rynnitty sisään jalkoja pyyhkimättä – Viron, Latvian ja Liettuan yhteiskuntarakenne tuhottiin 1900-luvulla monta kertaa Helsingin Sanomat. 24.3.2018.
  3. "Romanit - Osmanien valtakunnan paimentolaisista Itä-Euroopan lähiöasukeiksi", Historia 2/2013, sivu 31.
  4. Sterilization of Romani Women in the Communist Era, Human Rights Watch, in "“Struggling for Ethnic Identity: Czechoslovakia’s Endangered Gypsies”", August 1992.
  5. 5,0 5,1 5,2 Markku Jokisipilä: Kun Tina Turner voitti kylmän sodan Suomen Kuvalehti. 24.3.2016.
  6. Hollywood's Sick Love Affair with Che Guevara, Reason
  7. Stasi-arkistojen ex-johtaja: Pakkovaltaa ylistäneiden taiteilijoiden kaduttava, HS.fi 12.5.2011

Katso myös

Kommunistimaita

2000-luvulla kommunistipuolueen johtamia maita ovat enää Pohjois-Korea, Laos, Vietnam, Kiina ja Kambodzha. Aiemmin myös mm.

Henkilökohtaiset työkalut