Kuuba

Liberalismiwiki
Ohjattu sivulta Fidel Castro
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Kuuban tasavalta eli Kuuba on ollut kommunistinen lähes vuoden 1959 vallankumouksesta asti. Kuuban väkiluku on noin 11 450 000.[1]

Castron sissiliike koostui alunperin nuorista liberaaleista, ja vallankumous tehtiin 1958-59 liberaalin perustuslain palauttamisen nimissä, mutta Castro teki pian vastavallankumouksen pettäen tämän lupauksen ja syrjäyttäen liberaalit: presidentin, pääministerin, oikeuslaitoksen, demokratian jne.

Nyky-Kuuba on "lapsiseksituristien paratiisi" (DN), jossa vanhukset kerjäävät almuja ja kiillottavat kenkiä, kuukausipalkka on 10 - 20 $, ruoasta tuodaan 60 % ulkomailta ja presidentin mukaan tämä on Kuuban tehottomuuden oma vika eikä kauppasaarron. Joka 10. kuubalainen on kroonisesti aliravittu.

Kuubassa on maailman eniten vangittuja kirjailijoita ja journalisteja Kiinan jälkeen. Jo kolmessa vuodessa Castro surmautti kansalaisiaan enemmän kuin Hitler kuudessa, ja lehdistönvapauden ja mielipiteenvapauden hän tuhosi.

Ennen vallankumousta Kuuba oli Amerikan rikkaimpia ja terveydenhoito oli maailman parhaasta päästä, nyt sekin on jäänyt jälkeen monesta muusta maasta.

Sisällysluettelo

Historia

Vuonna 1933 yleislakko nosti armeijan kersantti Fulgencio Batistan diktaattoriksi diktaattori-presidentti Machadon tilalle. Vielä vuonna 1940 kommunistipuolue tuki Batistaa, vuonna 1944 tämä kärsi tappion ja vuonna 1952 kaappasi uudelleen vallan[2].

Vuoden 1959 vallankumouksessa Batistan syrjäytti asianajaja-kreivi Fidel Castro; 1.1.1959 Batista pakeni Havannasta.

Castron alkuperäinen sissiliike koostui liberaaleista

Castron 26. heinäkuuta -sissiliike koostui pääasiassa nuorista liberaaleista[3], mutta mukaan taisteluun oli tullut sittemmin muitakin ryhmiä, ja myöhemmin Castro ryhtyi veljensä Raulin ja Che Guevaran vaikutuksesta kommunistiksi, sosialisoi maan talouden ja petti lupauksensa vuoden 1940 liberaalimman perustuslain palauttamisesta, sananvapaudesta, vapaista vaaleista jne. Useimmat hänen syrjäyttämänsä vallankumousjohtajat olivat liberaalin demokratian kannalla vaikkeivät kaikki suomalaisesta näkökulmasta erityisen liberaaleja.

Castro syrjäytti liberaalit, sosialisoi maan ja petti lupauksensa liberaalista perustuslaista ja vapaista vaaleista

Castro väitti palaavansa kotikyläänsä haluamatta valtaa, mutta ottikin armeijan ylipäällikkyyden. 15.2.1959 pääministeri Miró Cardona erosi painostuksesta, jolloin Castro otti hänen paikkansa. Kesäkuussa hän perui lupaamansa vapaat vaalit ("Vaalit! Minkä takia?") ja "jätti palauttamatta perusoikeudet takaavan vuoden 1940 perustuslain hallitakseen pelkin asetuksin - kunnes hyväksytti Neuvostoliiton mallin mukaisen perustuslain vuonna 1976."[4]

Castro jatkoi demokraattien syrjäyttämistä hallituksesta Raúl-veljensä ja Che Guevaran tuella. Kesäkuussa hän perui suunnitelman viljelemättömien maiden jakamisesta maattomille ja sen sijaan toteutti marxilaisen ohjelman maan sosialisoimisesta hallituksen liberaalien kauhuksi. Heinäkuussa presidentti Manuel Urrutia erosi virastaan ja pian muitakin ministereitä protestina sosialistiselle politiikalle. "Viimeiset sanomalehdet katosivat." Syksyllä 1960 opposition viimeiset keulahahmot pidätettiin, mm. ministeri Humberto Sori Marín ja Castron vuorten sissiliikkeen komentaja William Morgan, joka teloitettiin 1961.[5]

Vapaussodan sankari, mm. Kuuban toiseksi suurimman kaupungin vapauttanut[6] majuri Hubert Matos tuomittiin joulukuussa 1959 vankeuteen 20 vuodeksi, samalla 21 muutakin vankilaan ja kaksi teloitettaviksi. Matosin syyte oli "Castron pettäminen" ja se, "että hän oli sanonut vallankumousliikkeeseen solutetun kommunisteja". Hänet pidätettiin 21.10., "kun hän oli lähettänyt Fidel Castrolle kirjeen, jossa hän syytti Castroa kommunismin levittämisestä armeijaan ja kehoitti Castroa eroamaan." [7] Castro painosti oikeutta "hillittömästi": "Saatte valita: joko Matos tai minä." Hän "kielsi syytetylle myötämielisiä todistajia puhumasta", ja kaikki Matosin läheiset vangittiin. [8]

"Jo heinäkuussa 1959 Castron lähipiiriin kuulunut ilmavoimien komentaja Díaz Lanz erosi ja lähti Yhdysvaltoihin."[9] "Lukuisat Castron vastustajat, joilta oli riistetty kaikki ilmaisumahdollisuudet, painuivat maan alle ja saivat seurakseen entisiä Batistan vastaisia kaupunkisissejä". "Raúl Castro lähetti koko sotakoneistonsa" kukistamaan tätä diktatuurin ja maan pakkokollektivisoinnin vastaista partasissien kapinaliikettä 1960-luvun alussa, ja kun sekään ei riittänyt, hän riisti heiltä tuen väestön, kapinoivien maatyöläisten, pakkosiirroilla. Silti taistelut kestivät viisi vuotta. [10]

Dokumentaristi Glenn Beckin mukaan Castron hallinto murhautti kansalaisiaan kolmessa vuodessa enemmän kuin Hitlerin hallinto kuuden ensimmäisen hallintovuotensa aikana[11].

"Pahempia kuin rotat"

Raul Castro sanoi elokuussa 1960, että ne Fidel Castron entiset kannattajat, jotka ovat paenneet maasta protestina kommunistien vaikutusvallan kasvulle, ovat "pahempia kuin rotat", sekä uhkaili USA:a Neuvostoliiton "rauhanraketeilla" (ohjuksilla)[12].

Kuuban SAK kaapataan

Vasemmistolainen David Salvador teki pesäeron Raúl Castron kommunistiseen PSP-puolueeseen 1958, kun puolue kieltäytyi taistelemasta Batistaa vastaan, tuki jopa vangittuna ja kidutettuna huhtikuun 1958 lakkoa, jonka "26. heinäkuuta" aloitti. Hän voitti Kuuban työläisten keskusjärjestön vaalit vuonna 1959 mutta hänet pakotettiin hyväksymään rinnalleen epädemokraattisesti kaksi kommunistia ja keväällä "hänet pantiin sivuraiteille", kesäkuussa hän siirtyi maanalaisuuteen, elokuussa 1962 hänet vangittiin. Vuonna 1962 keskusjärjestö esitti lakko-oikeuden kumoamista. [13]

Punainen Gestapo, diktatuuri, uskonvapaudettomuus

Castron hengen pelasti vuonna 1953 arkkipiispa, osa papeista seurasi sissejä vuorille, mutta kirkko vastusti myös batistalaisille annettuja "pikatuomioita" ja paljasti vuonna 1959 kommunistien solutuksen, joten Castro alkoi syrjiä kirkkoa, lakkautti 1961 sen koulut ja sosialisoi sen rakennukset, karkotti pappeja, epäsi yliopistopaikat ja virat uskonvapauttaan harjoittaneilta jne.[14]

Vuonna 1959 Castro perusti DSE:n (kuubalaisille "punainen Gestapo")[15]. "Vuonna 1960 tuomareiden erottamattomuus kumottiin"[16]. Batistaa vastustanut nuori opiskelija Pedro Luis Boitel asettui Yliopisto-opiskelijoiden liiton puheenjohtajaehdokkaaksi, jolloin hänet tuomittiin 10 vuodeksi vankeuteen. Boitel kuoli syömälakkoon protestoidessaan epäinhimillisen julmaa vankilaa vastaan.[17] Pelkästään 1960-luvulla teloitettiin 7000 - 10 000 ihmistä ja poliittisia vankeja oli arviolta 30 000[18].

Fidel Castron kommunistidiktatuurin alussa Che Guevara ehdotti jazzin ja rock & rollin kieltämistä "imperialistisena musiikkina".[19]

Naapurustojen terrorikomiteat

Maaliskuussa 1961 perustettiin kaupunginosakomiteoita (CDR), jotka urkkivat naapureita. Näiden avulla maaliskuussa 1961 pidätettiin yli 100 000 ihmistä ja tuhansia vietiin säilöön. CDR:ien väkijoukot ("kansa") myös kokoontuu toisinajattelijoiden talojen eteen kivittämään, pahoinpitelemään, kirjoittamaan solvauksia seinille jne. [20] Komiteoita käytetään nykyäänkin myös toisinajattelijoiden joukkoahdisteluun.

"Rikosta edeltävä vaarallisuus"

Vuonna 1978 säädettiin laki "rikosta edeltävästä vaarallisuudesta": kansalainen "voitiin vangita millä verukkeella hyväksi - - vaikkei hän olisi mitään sentapaista tehnytkään" [21]. 2000-luvullakin toisinajattelijoita on vangittu tällä verukkeella.

Kammottavat keskitysleirit

Vuonna 1960 Che Guevara keksi Kuubaan pakkotyöleirit. Cabañan vankilassa hän teloitutti "lukuisia ihmisiä, lähinnä demokraatteina pysyneitä entisiä asetovereita."[22]

Pakkotyöleirejä, keskitysleirejä ja vankiloita oli monenlaisia. Keskitysleireille heitettiin uskovaisia, parittajia, homoseksuaaleja, runoilijoita, "yhteiskunnalle potentiaalisesti vaarallisia" yksilöitä. Siellä vallitsi sotilaskuri, pahoinpitely, aliravitsemus ja eristys. Karatakseen "jotkut vangit silpoivat itseään. Toiset olivat ulos päästessään psyykkisesti tuhottuja." Sähköiskuja, totuusseerumia, ahtaita rautahäkkejä, uni kiellettiin kuukausien ajan, sukulaisia uhkailtiin, vaimojen intiimiä "ruumiintarkastusta" pakotettiin katsomaan jne. Jotkut voitelivat itsensä ulosteilla välttyäkseen raiskauksilta. Yli 1100 naista tuomittiin poliittisista syistä. Natsien kapo-järjestelmä kopioitiin. Työpäivät olivat 12-15-tuntisia, ja vartijat hoputtivat lyömällä pistimillä. [23]

Homojen julkiset "oikeudenkäynnit"

"Homojen julkiset 'oikeudenkäynnit' työpaikalla olivat yleisiä." [24] Heitä myös heitettiin keskitysleireille.

Homoja ja transseksuaaleja vangittiin ja lähetettiin työleireille. Homoliitot ovat yhä laittomia. [25]

Lieviä kapitalistisia uudistuksia

Menetettyään vuonna 1991 hajonneen Neuvostoliiton taloudellisen tuen Kuuban talous heikkeni entisestään. Tilannetta on ajoittain lievennetty kapitalistisilla uudistuksilla, joita on tilanteen parantuessa usein peruttu. Fidel Castro luopui vallasta helmikuussa 2008 terveyssyistä, minkä jälkeen Raul Castro on hieman jatkanut uudistuksia.

Vuonna 1994 lähes 7000 ihmistä sai surmansa merellä paetessaan Castroa, joka lähetti "helikopterit pomittamaan heiveröisiä aluksia". Kuuban 11 miljoonasta asukkaasta 2 miljoonaa asuu saaren ulkopuolella. [26]

Amnesty Internationalin ym. lähteiden mukaan vuonna 1997 poliittisia vankeja (miehiä, naisia, nuoria) oli 980 - 2500. Yli sata tuhatta kuubalaista on joutunut leireille tms. vuoden 1959 jälkeen, 15000 - 17000 ihmistä on teloitettu, monin verroin enemmän kuin Augusto Pinochet'n Chilessä. [27].

Kauppasaarto

Vastatoimena yritystensä omaisuuden kansallistamiselle Yhdysvallat julisti Kuuban kauppasaartoon, joka jatkuu yhä. Keskeinen ehto saarron helpottamiselle on ollut toisinajattelijoiden vapauttaminen[28].

Tosin vuonna 2009 USA salli maansa kuubalaisten matkustaa ja lähettää rahaa Kuubaan[29]. Vuonna 2008 Bush tarjosi Kuuballe humanitaarista apua ja salli väliaikaisesti ruoan ja rakennustarvikkeiden myynnin 250 miljoonan dollarin arvosta[30].

Castrot tuomitsevat Kuuban mallin

Ennen vallankumousta Kuuba oli Latinalaisen Amerikan rikkaimpia maita, nyt köyhimpiä. Suhteellinen köyhtyminen johtuu lähinnä sosialismista vaikka kauppasaarrollakin on merkitystä. 26.7.2009 Kuuban presidentti Raul Castro sanoi vallankumouspäivän puheessaan, että Kuuba saa syyttää "surkeasta" maataloustuotannosta itseään eikä kauppasaartoa[31]. Kuuba tuo maahan noin 60 % elintarvikkeistaan, ja jopa vessapaperista on pulaa[32]. Fidel Castro sanoi syyskuussa 2010: "Kuuban malli ei ole enää toimi edes meillä", yritti tosin jälkeenpäin kiistää tämän, vaikka on sanonut samansuuntaista aiemminkin.[33][34]

Hallitsevan kommunistisen puolueen kongressikin peruttiin vuonna 2009, vaikkei sellaisia ole ollut 12 vuoteen. USA on sallinut maansa kuubalaisten matkustaa ja lähettää rahaa Kuubaan, mutta maan talous on yhä kuralla - ilman sosialisti Hugo Chavézin Venezuelan öljytukiaisia tilanne olisi vieläkin pahempi.[35]

Sosialismin seuraukset

Keskipalkka 10 $/kk

"Ennen Fidel Castroa Kuuba oli rikas kuin Italia ja rikkaampi kuin Espanja. Sen jälkeen Kuuba ei ole vain jäänyt näistä jälkeen vaan on peräti köyhtynyt absoluuttisesti! Se oli Latinalaisen Amerikan rikkaimpia maita, nyt köyhimpiä." [36][37] Aiemmin köyhemmän Chilen minimipalkka on 230 euroa/kk[38], Kuuban keskipalkka on 10 $/kk ei-vaihdettavissa lelupesoissa, joilla ei saa ostaa niukkoja hyödykkeitä kuten saippuaa ja wc-paperia.[39]

The Guardianin mukaan keskipalkka onkin 20 dollaria[34]. "Me teeskentelemme työskentelevämme, he teeskentelevät maksavansa meille palkkaa". [34]

"Che Guevaran unelma "sosialistisen ihmisen" luomisesta, sellaisen, jota motivoisi moraali eivätkä aineelliset kannustimet, on kauan sitten hylätty."[34]

Joka 10. on aliravittu

"Ennen Castroa kuubalaisten ravinnonsaanti oli parempi kuin missään muussa Latinalaisen Amerikan maassa Argentiinaa lukuunottamatta mutta nyt se on huonompi kuin melkein missään muussa. Kuubalaiset ovat ainoita amerikkalaisia, joiden kalorinsaanti on vähentynyt sen jälkeen! Vaikkei tilanne ole yhtä paha kuin 90-luvulla, joka kymmenes kuubalainen on kroonisesti aliravittu."

Castro on surmannut 15 000 - 70 000 kansalaistaan

"Unohdinko mainita, että Castro on surmannut yli 70 000 omaa kansalaistaan poliittisista syistä? Siis seitsemisen kertaa enemmän kuin Chilen Augusto Pinochet, jota kaikki Castroa rakastavat vasemmistolaiset vihaavat. Selvästikään murhat ja julmuus eivät ole sitä, mitä he vihaavat Pinochet'ssa."[36][37] (Yleensä arvioissa Pinochet'n uhriluvuksi esitetään 3000 kuollutta, tuo 10 000 taisi olla yksittäinen väite noihin aikoihin, sittemmin siitä on luovuttu. Toisaalta kymmenen vuotta aiemmin uhriluvuksi arvioitiin vain 15 - 17 000[27].)

Tulevaisuus: vuoden 2010 talousuudistukset

Vuoden 2010 talousuudistuskset ovat maan historian suurimmat 1960-luvun sosialisoinnin jälkeen. Hallitus irtisanoo yli miljoona valtion työntekijää. "Kuuban virkamiehet uskovat, että kukoistavat pimeät markkinat osoittavat yksityisen sektorin työllistävän ylijäämätyövoiman", The Guardian raportoi[34]. Ruoan, sikareiden ja muiden tuotteiden hintatukia poistetaan, mitä salakauppaajat harmittelevat[34]. Pomojen uskotaan irtisanovan vähiten tuottavat työntekijät, jotka eivät edes käy töissä[34].

Yksityisen yritteliäisyyden sääntelyä lievitetään. Jo huhtikuussa yksityistettiin partureita, mutta työntekijöillä on vielä matkaa oppia toimimaan asiakaslähtöisesti virkamieslähtöisyyden sijaan [kuten Itä-Euroopassa 1990-luvulla, mutta pian oppivat]. Kokemattomuuden vuoksi alussa moni uusi yritys epäonnistunee, kommunistipuolueen raportti toteaa [kuten Itä-Euroopassa 1990-luvulla ja kuten vähäisemmässä määrin kapitalismiin kuuluu muutenkin - epäonnistuneiksi bisnesmalleiksi osoittautuvien katoaminen on tärkeä hyvinvoinnin kasvun lähde].


Terveydenhoito ja vanhustenhoito

Kuubassa käytetään muun hyvinvoinnin kustannuksella terveydenhoitoon suurempi osa maan resursseista kuin kansa haluaisi, mutta silti terveydenhoidonkin tila on hyvin epätasainen tyypillisine sosialismin ongelmineen.

"Ennen Castroa Kuuban lapsikuolleisuus oli alhaisempi kuin missään muussa Latinalaisen Amerikan maassa tai Ranskassa, Italiassa tai Japanissa. Se on ainoa mittari, jolla Kuuban tilanne ei ole huonontunut absoluuttisesti [luultavasti kapitalistisen maailman lääketieteellisten innovaatioiden tuliaisena], mutta siinäkin Kuuban tilanne on huonontunut nopeasti muihin vastaaviin maihin verrattuna."[40][41][42]

"26 potilasta kuoli kylmään Kuubassa" otsikoi HS 17.1.2010 Havannan suurimmasta mielisairaalasta. Riippumattoman Kuuban ihmisoikeuskomission mukaan kyse oli Kuuban hallituksen rikollisesta leväperäisyydestä.[43][44]

Journalisti Victor Rolando Arroyo "tuomittiin 26 vuodeksi vankeuteen mm. lääkkeiden jakelusta (pakolaiskuubalaiset olivat hankkineet ne keräyksellä) riippumattomilla lääkärinvastaanotoilla "ja muilla vastavallankumouksellisilla elementeillä". Hän oli "kyseenalaistanut Kuuban terveydenhuollon propagandakuvan". Hän on vangittuna [Kuuban] Guantanamossa, 1000 kilometrin päähän kodistaan[45].

Dagens Nyheterin artikkelissa kerrotaan kuubalaisten vanhusten kerjäävän almuja, elävän köyhyydessä ja nälässä ja kiillottavan kenkiä. Eläke ei riitä perustarpeisiin. Kuuban palkat vastaavat 8 dollaria kuussa, ja maitolitra maksaa 2 dollaria ja sitä saa vain dollarikaupoista. Virallisen propagandan mukaan vanhukset saavat ostaa maitoa valtionkaupoista, mutta niin ei enää ole. Katolisen kirkon lääkejakeluakin on kielletty "koska Kuuba on lääketieteellinen suurvalta". Kirkkojen sosiaalityötä vankien, vanhojen ja köyhien hyväksi on kielletty laajemminkin. Kuuban vanhustenhuollon surkea tila tunnetaan kuitenkin heikosti, koska Castro heittää vuosikymmeniksi vankilaan siitä raportoivia journalisteja. Vanhainkodin vanhukset saavat huonoista lakanoista makuuhaavoja, haisevat virtsalta ja ulosteilta, ja niiden tahroja näkyy huoneessakin, vanhus valittaa kuolevansa nälkään. [45]

"Lapsiseksituristien paratiisi"

”Castros Kuba har blivit en paradisö för barnsexturism”, kertoo Dagens Nyheter 20.11.2009. Sosialismin tuottaman köyhyyden vuoksi pojat ja tytöt tarjoavat itseään turisteille kuubalaisen kuukausipalkan hinnalla, mikä on noin 20 euroa kuussa. [46]

Ihmisoikeudet

Kuuban oppositio on yhä vaiennettu, joskin tietokoneiden ostorajoituksia on lievennetty[47]. Journalisteja, toisinajattelijoita ja aktivisteja on vangittu mm. seuraavin syyttein:

  • "epäkunnioitus auktoriteetteja kohtaan": journalisti Bernardo Arévalo Padrón sai 6 v. vankeutta syytettyään presidenttiä valehtelusta
  • "vihollispropaganda": Cecilio Monteagudo Sánchez oli 4 v. vankilassa tehtyään lentolehtisiä vaaliboikotin tueksi (lehtisiä ei levitetty)
  • "väärien tietojen levittäminen maailmanrauhaa vastaan": José Orlando González Bridón oli 11 kk vankilassa syytettyään poliisia välinpitämättömyydestä aktivistitoverinsa murhaa kohtaan
  • "vaarallisuus" ("rikosta edeltävä vaarallisuus" kriminalisoitiin 1978; kansalainen voidaan siis "vangita millä verukkeella hyvänsä", vaikkei olisi vielä tehnyt mitään[48]; merkkinä tästä voi pitää "sosialistisen moraalinormin vastaista käytöstä"): riippumaton journalisti Jesús Joel Díaz Hernández oli 2 v. vankilassa tällä verukkeella.[49]

Tiedot aiemmilta vuosilta, keskitysleireistä, kidutuksesta, raiskauksista, homovainoista ym. ovat vielä huomattavasti synkempiä.[50]

"Rikosta edeltävä vaarallisuus"

Vuonna 2008 mm. "vaarallisuus" oli ahkeraan käytössä toisinajattelijoiden vainoon, mutta myös muusikko Gorki Águilaa syytettiin "vaarallisuudesta" ja tuomittiin kansalaistottelemattomuudesta, koska "hänen sanoituksensa suhtautuivat hallintoon kriittisesti". "Sananvapaus oli yhä rajoitettu, koska kaikki joukkotiedotusvälineet pysyivät valtion hallinnassa ja riippumattomia uutistoimistoja ahdistellaan jatkuvasti", totesi AI:n vuosiraportti 2009. Vuoden 2008 lopussa mielipidevankeja oli 58, joista 4 sairasta karkotettiin helmikuussa.[51]

Pahoinpitelyt ja laittomat vangitsemiset

Amnestyn mukaan mielipidevangit ovat arkipäivää ja "sananvapauttaan" harjoittavia pidätetään, kuulustellaan ja uhkaillaan, heitä erotetaan töistään ja heille langetetaan kotiaresteja, kotietsintöjä sekä he joutuvat uhkailun ja fyysisten aggressioiden kohteiksi. Uhreja pidetään vangittuina ilman oikeudenkäyntiä tai järjestetään epäoikeudenmukaisia oikeudenkäyntiä, ja vainoa myös laajennetaan uhrien perheisiin. Amnesty raportoi myös toisinajattelijoiden pahoinpitelyjä, hoidon epäämisiä ja kuolemantuomioita. Myös kielletyn lehdistöliiton SPMS:n tilat ovat joutuneet etsinnän kohteeksi. Amnesty International on vaatinut mielipidevankien välitöntä vapauttamista.[52]

Vanha perustuslaki on palautettava Castron lupauksen mukaisesti

Toisinajattelija Oswaldo Payan johtama Valera-liike keräsi vuonna 2003 vaaditut 10 000 nimeä vetoomukseensa demokratian ja ihmisoikeuksien palauttamisesta kuubalaisille. Kuuban perustuslain mukaan vähintään 10 000 nimeä taakseen saaneesta aloitteesta on järjestettävä kansanäänestys, mutta Castro ei ole noudattanut lakia.[53]

Maailman eniten vangittuja kirjailijoita ja journalisteja Kiinan jälkeen

Kuubassa on yhä (2010) paljon niin mielipidevankeja kuin muitakin poliittisia vankeja[54], ja "Kuubassa on tällä hetkellä Kiinan jälkeen eniten vangittuja kirjailijoita ja journalisteja koko maailmassa", toteaa Suomen Pen vaatimuksessaan näiden vapauttamisesta[55].

Mielipidevanki kuolee syömalakossa sairaanhoidon puolesta

Yle: "Kuuban mielipidevangit ovat nousseet maailman tietoisuuteen muun muassa syömälakkojen vuoksi. Toisinajattelija Orlando Zapata kuoli nälkään helmikuussa. Sairaalahoitoa mielipidevangeille vaatinut kuubalaistoimittaja Guillermo Farinas on puolestaan ollut syömälakossa 88 päivää." (24.5.10)[56]

5.-6.7.2010 Farinaksen raportoitiin olevan lähellä kuolemaa, minkä jälkeen Kuuba ilmoitti 7.7. vapauttavansa 52 mielipidevankia, jolloin Farinas lopetti lakkonsa[57]. Sata mielipidevankia vielä jää. Tämäkin on sentään alhaisin luku sen jälkeen, kun Castro otti vallan vuonna 1959[58]. Ihmisoikeusaktivisti Elizardo Sánchez pelkää, että ele kumotaan vangitsemalla lisää toisinajattelijoita[58].

Asuntosääntely / kaupankäynnin kieltäminen

Kuubassa asuntojen myyminen on kiellettyä, mutta niitä saa vaihtaa keskenään. Tästä syystä esim. "2,3 miljoonan asukkaan Havannassa on huutava asuntopula", vaikka maassa on mm. mikroprikaatijärjestelmä uusien talojen rakentamiseksi. Jopa "puoluelehti Granman mukaan kaikkiaan 640 000 asuntoa" tarvittaisiin 11 miljoonan asukkaan Kuubassa.[59]

Kauppaamiskiellosta aiheutuu myös tavattomasti transaktiokustannuksia. Sopivan asunnon hankkiminen vaatii valtavasti vaivaa, ihmiset kulkevat kyltit käsissään Pradon puistokadulla etsien jotakuta, jolla on heidän haluamansa asunto, siinä toivossa, että juuri sama henkilö haluaisi heidän vanhan asuntonsa.

Ihmiskuntahan keksi kaupankäynnin ehkä kymmeniä miljoonia vuosia sitten siksi, että tällaisia ihmesattumia ei tarvittaisi vaan tarvittaessa vaihdossa voisi antaa toisenlaisia hyödykkeitä samantyyppisen sijaan, ja myöhemmin rahan, jotta monimutkaisten vaihtojen kaikkien osapuolten ei tarvitsisi olla yhtaikaa paikalla siten, että kaikki summat menisivät heti tasan, ts. välirahat jäisivät nolliksi.

"Mutta joskus voi käydä hyvä tuuri, kuten Lopezeilla", HeSa kertoo. Siedettävä vaihto löytyi ja "paperisota kaupungin virastoissa kesti kolme kuukautta".[60]

Pimeät markkinat

Jos kapitalismi kielletään tai sitä rajoitetaan, ihmiset kuitenkin harjoittavat kapitalismia. Laittomaksi julistetusta kapitalismista käytetään nimitystä pimeät markkinat. "Havannalaiset kertovat, että laittomat kiinteistö- ja asuntomarkkinat käyvät kuumina." Lisäksi "Ulkomailla asuvien kuubalaisten kerrotaan rahoittavan sukulaistensa remontteja". [61]

Taloudellinen tehottomuus

MTV3:n uutisista poimittua: "Vessapaperi loppumassa Kuubasta...Kuuban johtaja Raul Castro on myös moittinut Kuuban tuottavuutta riittämättömäksi... Kuuba tuo maahan noin 60 prosenttia elintarvikkeistaan."[62]

Lähteet

  1. CIA - The World Factbook - Cuba
  2. KMK, s. 725
  3. KMK, s. 725
  4. KMK, s. 727
  5. KMK, s. 727-728
  6. KMK, s. 731
  7. HS 17.12.2009: HS 17.12.1959 "Castro tuomitsi kapinakumppaneitaan"
  8. KMK, s. 731
  9. KMK, s. 731
  10. KMK, s. 731
  11. Exposing the Real Che Guevara, Glenn Beck, January 18, 2010
  12. "Raul Casto uhkailee NL:n 'rauhanraketeilla'", Helsingin Sanomat 5.8.2010 (4.8.1960)
  13. KMK, s. 728
  14. KMK, s. 728-9
  15. KMK, s. 732
  16. KMK, s. 732
  17. KMK, s. 732
  18. KMK, s. 733
  19. Hollywood's Sick Love Affair with Che Guevara, Reason
  20. KMK, s. 739
  21. KMK, s. 740
  22. KMK, s. 730
  23. KMK, s. 734-8
  24. KMK, s. 734
  25. Gay man, transsexual woman marry in Cuba, CNN August 14, 2011
  26. KMK, s. 741
  27. 27,0 27,1 KMK, s. 742
  28. "Kuubalaista liennytystä", Helsingin Sanomat 11.7.2010, s. A16, HS:n ulkomaantoimittaja Antti Ämmälä
  29. Helsingin Sanomat 29.8.2009
  30. [1]
  31. Helsingin Sanomat 27.7.2009, s. A2 ja A12
  32. Vessapaperi loppumassa Kuubasta MTV3 7.8.2009
  33. Fidel Castro: Kuuban malli ei enää toimi, HS.fi 9.9.2010
  34. 34,0 34,1 34,2 34,3 34,4 34,5 34,6 Capitalist storm clouds loom over Havana after state cuts 1m jobs, The Guardian, 14.9.2010
  35. HeSa 29.8.2009
  36. 36,0 36,1 Totuus Kuubasta (Johan Norberg)
  37. 37,0 37,1 FACTS ABOUT CUBA (Johan Norberg 21.9.2004)
  38. "Chilen ihmeen kahdet kasvot", HS 14.3.2010
  39. HAVANNA on hurmaavan hullu, HS 12.3.2005
  40. Totuus Kuubasta (Johan Norberg)
  41. FACTS ABOUT CUBA (Johan Norberg 21.9.2004)
  42. Manuel Sánchez Herrero & Arnaldo Ramos Lauzurique: Los llamados logros
  43. HS 17.1.2010: "26 potilasta kuoli kylmään Kuubassa"
  44. 26 kubanska mentalpatienter frös ihjäl, Dagens Nyheter 15.1.2010
  45. 45,0 45,1 Den förbjudna sanningen om Kuba, Dagens Nyheter 2004-09-17
  46. Castros Kuba har blivit en paradisö för barnsexturis, Dagens Nyheter 20.11.2009
  47. HeSa 29.8.2009
  48. Kommunismin musta kirja, s. 740
  49. DOCUMENT - CUBA: THE SITUATION OF HUMAN RIGHTS IN CUBA, Amnesty International
  50. Kommunismin musta kirja, s. 725-742
  51. Cuba Amnesty International, vuosiraportti 2009
  52. DOCUMENT - CUBA: THE SITUATION OF HUMAN RIGHTS IN CUBA, Amnesty International
  53. Castro greets Carter in historic Cuba visit CBC News, 13.5.2002
  54. http://silc.se/lander/kuba http://www.hrw.org/americas/cuba http://www.amnesty.org/en/news-and-updates/news/six-years-prison-cuba-57-activists-supporters-face-ongoing-harassment-20090318
  55. PEN VAATII KUUBALAISTEN MIELIPIDEVANKIEN VAPAUTTAMISTA, Suomen Pen 29.5.2010
  56. Castron tytär: Kuubassa ei ole mielipidevankeja, Yle.fi 24.5.2010 ... Lisää aiheesta: "Toisinajattelija: Kuuba lupaa kohentaa poliittisten vankien oloja" ..." "Kuubalainen toisinajattelija kuoli nälkään"
  57. "Kuubalainen aktivisti lopetti syömälakkonsa", Helsingin Sanomat 9.10.2010, s. A13
  58. 58,0 58,1 "Kuubalaista liennytystä", Helsingin Sanomat 11.7.2010, s. A16, HS:n ulkomaantoimittaja Antti Ämmälä
  59. HeSa 2.3.2008 s. D4
  60. HeSa 2.3.2008 s. D4
  61. HeSa 2.3.2008 s. D4
  62. Vessapaperi loppumassa Kuubasta MTV3 7.8.2009
Henkilökohtaiset työkalut