Ammattiliitot

Liberalismiwiki
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Ammattiliitto ("ay-liitto"). Suomessa on noin 80 ammattiliittoa. SAK:sssa on 21 liittoa ja niillä 1 008 000 jäsentä, STTK:ssa 17 ja 556 000 ja Akavassa 35 ja 589 000. Jäsenmäärä väheni 53 000:lla vuonna 2014, vain Akava kasvoi. Suurimmat liitot ovat PAM (232 000), JHL, Tehy, metalli, Pro, OAJ, SuPer, rakennus, TEK, insinöörit.[1]

Työmarkkinajärjestö tarkoittaa työntekijäjärjestöä tai työnantajajärjestöä.

Sisällysluettelo

Ammattiliitot tukevat sisäpiirityöläisiä ulkopiiriä, työttömiä ja muuta kansaa vastaan

Ammattiliitoissa valta on sisäpiiriläisillä eikä työttömillä ulkopiiriläisillä (outsiders). Tästä syystä niiden kannattaa korottaa minimipalkkoja yli työn tasapainohinnan, jolla työn kysyntä ja tarjonta olisivat yhtä suuret, koska sisäpiiriläisenemmistö hyötyy tällaisesta ulkopiiriläisten jäädessä työttömiksi palkankorotuksen vuoksi. Tämä työttömyys on siis "tahdonvastaista" työttömien mutta "vapaaehtoista" ammattiliiton näkökulmasta. [2]

Tämä ammattiliiton sisäpiiri suosii omiaan nuoria, työttömiä, asiakkaita ja muuta kansaa vastaan yleisen edun vastaisesti.

Helsingin bussiliikenne

Helsingin bussiliikenne lakkoili huhtikuussa 2010 paikallisen sopimusoikeuden puolesta, koska sen oma sopimus oli vanhoille kuljettajille parempi ja nuorille huonompi kuin AKT:n sopimus, Osmo Soininvaara kuvaa, "vanhat kuljettajat saavat valita ensin päältä mukavimmat reitit ja parhaat vuorot ja nuoret saavat sen, mitä heille jää. Yleensä hyvin rikkonaisen työpäivän, jossa on paljon hyppytunteja". "hyppytunteja tulisi vähemmän, jos osa vuoroista (aamuruuhka esimerkiksi) tehtäisiin osa-aikatyöllä. Tämän taas kieltää AKT:n sopimus. En siis tarkoita, että ketään pakotettaisiin tai edes painostettaisiin osa-aikatyöhön, vaan hyväksyttäisiin se, että opiskelija haluaa tehdä ja pystyy tekemään vain osa-aikatyötä." [3]

AKT

AKT on lakkoillut monesti osa-aikatyötä tekeviä kuskeja vastaan, ja tällaisissa tilanteissa näitä kuskeja on myös uhkailtu. Esimerkiksi SK kertoi 18.2.2005, miten bussinkuljettaja Anja Heinonen ei hyväksynyt laitonta lakkoa eikä halunnut tai voinutkaan siihen osallistuasesta, koska hänen miehensä on pitkäaikaistyötön. "Joka aamu töihin tullessani autoni kylkiä ja kattoa hakattiin, renkaita potkittiin, huudettiin ja kirottiin. Uhattiin väkivallalla." Myöhemmin hänen autonsa renkaat oli yön aikana viillelty, ja lopulta hän joutui sairaslomalle. Connexin pääluottamusmies Jori Kopra ei tuntenut sääliä Heinosta kohtaan: "Kyllä rikkurit ovat aina saaneet kuulla kunniansa. Ei tämä ensimmäinen kerta ole." "Ihmettelin kovasti kun näin, että hän ajoi, osa-aikainenkin. Jos on niin hullu, niin siitä vaan! miesvaltainen ala ja muutenkin." [4]

Työmarkkinajärjestöt estivät köyhien auttamisen

Professori Heikki Hiilamon ja Helena Hiilan mukaan kannattajiensa etuja ajaneet työmarkkinajärjestöt estivät perusturvauudistusta kaavaillutta valtiollista Sata-komiteaa auttamasta köyhiä. Perusturva olisi pitänyt tehdä työnteosta vähemmän lannistavaksi. [5]

Ay-liike pyrkii kaikin keinoin estämään purkamasta edes väliaikaisesti perusturvan ja ansiosidonnaisen työttömyysturvan välistä kytköstä. Kytköksen vuoksi ei kaikkein köyhimpien suomalaisten välimatka muuhun kansaan tule kapenemaan. [6]

Jäsenetkään eivät hyväksy vasemmiston ay-tukea

35 % ammattiliittoihin kuuluvista ja 35 % koko kansasta hyväksyy vasemmistopuolueiden ammattiliitoilta saaman vaalirahoituksen, suurin osa kummistakin suhtautuu tukeen kielteisesti.[7]

Työväestö ei kannata vasemmistoa

Työväestönä itseään pitävien joukossa Vasemmistoliiton ja Sdp:n kannatus oli yhteensä 19 %, perussuomalaisten yksin 23 % vuonna 2011.[8] Uhkailulla ja etuja lupailemalla Vasemmistoliitto ja Sdp saavat kuitenkin peloteltua muiden puolueiden ehdokkaita pois ammattiliittojen luottamustehtävistä ja pidettyä johtopaikat ominaan. Jos SAK:n johto valittaisiin suoralla jäsenvaalilla, sen koostumus olisi aivan toisenlainen.

Muiden ehdokkuus estetään ja jäsenmaksurahat annetaan vasemmistopolitiikkaan

JHL:n edustajistovaaleissa 96 % ehdokkaista oli Sdp:n tai Vasemmistoliiton listoilla, vastoin kuntatyöntekijöiden poliittista suuntautumista, koska ammattiliiton "rakenteita on vaikea muuttaa". JHL:n vihreää vaaliliittoa vetävä pääluottamusmies Kari Kälviä sanoo, että aluetoimitsijat keskittyvät poliittisten ryhmien toimintaan, kun pitäisi valvoa työntekijöiden etuja. Sd-ryhmä saakin liitolta 270 000 euroa ja vihreät eivät mitään. Kälviä sanoo jäsenmaksurahojen menevän puoluepolitiikkaan. Hänestä ryhmärahat ja poliittiset mandaatit pitäisi lakkauttaa.[9]

Toimitilahoitaja Grogory Aigbekaen halusi vihreiden ehdokkaaksi, mutta ammattiosasto "teki kaikkensa estääkseen ehdokkuuden ja painosti häntä Sdp:n listalle". Sairaanhoitajaksi opiskeleva Tua Kivenruusu pakotettiin Sdp:n ehdokkaaksi, vaikka hän ei olisi halunnut, korkeintaan vihreisiin.[9]

Ammattiliitot ovat pahimpia työnantajia

Ammattiliittojen omia työntekijöitä puolustavaan järjestöön tulee yhteydenottoja viikoittain, mm. riitoja työehtosopimuksesta sekä työpaikkakiusaamista.[10]

HS: Työriidat ammattiliitoissa yleisiä. Ay-toimihenkilöiden puheenjohtaja: "Meille tulee yhteydenottoja viikoittain". STTK:laisissa liitoissa taas työpaikkakiusaaminen ja korvausriidat ovat tavallisimpia. "AMMATTILIITTOJEN johto pitää uhkana jäsenyyttä Ay-toimihenkilöissä tai liitossa, johon työntekijä ammattinsa puolesta kuuluu, kertoo eräs SAK:laisen liiton työntekijä. "Painostaminen työnantajan liittoon kuulumiseen on monissa liitoissa jokapäiväistä. ... Ay-toimihenkilöihin suhtaudutaan kuin vastapuoleen." "oikeusapua työntekijät joutuvat hakemaan omista ammattiliitoistaan. "Ja huonostihan siinä työntekijälle aina loppujen lopuksi käy", kuvailee eräs ammattiliitosta lähtöpassit saanut." "Ammattiliitot riitelevät omien työntekijöidensä kanssa samanlaisista asioista, joissa ne neuvovat ja puolustavat omia jäseniään."[11]

SAK toimii itse työnantajana viidakon lakien mukaan VS 2005-02-20 (Ylen TV1:n A-pisteen tiivistelmää)

SAK noudattaa vastustamaansa työnantajapolitiikkaa, VS (ESS-referaattia)

Ks. myös AKT.

Työllisyys

GA Telesis -yhtiö aikoi perustaa 79 työntekijän moottorikorjaamon Helsinki-Vantaalle, mutta neuvottelut katkesivat lokakuussa 2012, koska ay-puoli (IAU ja Finnairin Tekniset) eivät suostuneet tekemään paikallista työehtosopimusta. Työntekijän mukaan ay-puoli on valmis uhraamaan 79 työpaikkaa suojellakseen muualla työskentelevien jäsentensä etuja. [12]

Tukilakot

Pienen Vej­legår­den-ravintolan jouduttua melkein konkurssiin ravintoloitsija Amin Skov teki työehtosopimuksen F3:n sijaan uuden ammattiliitto Krifan kanssa. Tämä mahdollisti pienemmät ylityökorvaukset. Siksi Tanskan suurin ammattiliitto F3 alkoi boikotoida ravintolaa: postinjakelu lakkasi, roskia ei viety pois, olutta ei kuljetettu ravintolaan, lehti ei julkaissut sen mainoksia. Tämä synnytti riidan tukilakkojen laillisuudesta. Uusi ay-liike puolustaa työntekijöiden valinnanvapautta, vanha solidaarisuutta. Erityisesti nuorehkot, kouluttamattomat ja pienituloiset tanskalaiset valitsevat usein Krifan. [13]

Työt pois omilta

Toimittaja Matti Simulan mukaan Posti- ja logistiikka-alan unionin puheenjohtaja Esa Vilkuna joutui luopumaan tehtävistään siksi, että hän oli liian kovilla palkankorotuksilla tehnyt haittaa postinkantajille. Niiden vuoksi Postin (Itella) tarjoukset lehtien varhaisjakelussa hävisivät tarjouskilpailuissa. Tämä aiheutti joukkoirtisanomisia Postissa. Liiton jäsenmäärä laski, mikä pakotti nostamaan jäsenmaksuja. [14]

Valtava sijoitusvarallisuus ja veronvälttely

Professori Matti Virenin mukaan Hakaniemessä on Suomen veroparatiisi. Kotitaloudet saavat vähentää verotuksessa ammattiliitoille maksamansa rahat ja ammattiliitot eivät itse maksa mitään veroja, koska ne tulkitaan "yleishyödyllisiksi yhteisöiksi". Niiden pääomatulotkin ovat verottomia eikä niiden tarvitse julkaista taseitaan eikä tuloslaskelmiaan toisin kuin säätiöiden, vaikka ne saavat satojen miljoonien eurojen verotuet.[15]

Ministeri Iiro Viinasen mukaan ay-liike paheksuu verovapauksia, verottomia tuloja ja sijoituksia ulkomaille mutta harjoittaa niitä itse. “Yleishyödyllisinä” ne eivät maksa veroja, lakkoavustuskin on tuponeuvotteluissa sovittu (saajalleenkin) verovapaaksi, ja liitoilla on näistä kerättyjä suuria sijoituksia, ulkomaillakin. Pelkästään jäsenmaksuista valtio menettää sadan miljoonan verotulot.[16][17]

Valtava sijoitusvarallisuus

Kansanedustaja Elina Lepomäen mukaan Ammattiliitto PRO:n sijoitusvarallisuus on 140 miljoonaa euroa. Sillä voisi kustantaa yli 4 500 lakon maksimisakot.[18]

Lepomäen mukaan työehdot määrää kuluttaja sillä, paljonko on hyödykkeestä maksaa, ja yrittäjä toimii tässä vain välittäjänä. Ay-liike voi perustaa oman yrityksensä, jossa on toisenlaiset työehdot, ja alkupääomaa ay-liikkeellä olisi tähän valtavasti. " Kun yli 70 % elinkeinoista on palveluissa ja yli 93 % yrityksistä työllistää alle 10 henkeä, ei pääomalla sen enempää kuin yksittäisellä työnantajalla ole kestävää saneluvaltaa. Poikkeuksen tekee julkinen sektori".[18]

VVO

Vuonna 1969 ammattiliitot ja vasemmistolainen osuuspääoma perustivat VVO:n yleishyödylliseksi osuuskunnaksi, josta vuonna 1997 tuli osakeyhtiö. Antti Rinteen vuoteen 2014 puheenjohtama ammattiliitto Pro omistaa siitä 7,5 %. Muita VVO:n ammattijärjestö-omistajia ovat mm. Metalliliitto, Rakennusliitto, JHL ja PAM. [19]

VVO joutui vuonna 2012 arvostelukohun kohteeksi perittyään valtion korkotuetuista asunnoistaan suurempaa vuokraa kuin oli ARA:lle ilmoittanut.[20]

Iltasanomien politiikan toimituksen esimies Mika Koskinen arvosteli VVO:ta ja sen hallituksessa ollutta Antti Rinnettä ahneudesta, koska yhtiö teki vuoden 2014 alussa korkeilla vuokrilla 38 miljoonan euron voiton 89 miljoonan euron liikevaihdolla ja maksoi 15 miljoonan euron osingot vuodelta 2013. [19]

Vuonna 2013 VVO:n liikevaihto oli 347 miljoonaa euroa, tulos ennen veroja 76 miljoonaa euroa ja tase 2,4 miljardia euroa.

Osmo Soininvaaran mukaan Helsingin ei pidä antaa VVO:lle enää yhtään asuntotonttia, ellei se saa VVO:lta sanktioitua kirjallista lupausta siitä, ettei vahvistettuja vuokria enää ylitetä. [21]

Työeläkeyhtiöt

Ammattiliittojohtajat tienaavat suuria summia työeläkeyhtiöiden, vuokrataloyhtiöiden ja muiden hallituspaikoista. Esimerkiksi OAJ:n puheenjohtajana toiminut Erkki Kangasniemi tienasi 291 000 euroa vuodessa lukuisten hallituspaikkojensa ansiosta, Toimihenkilöunionin puheenjohtaja Antti Rinne 189 000 euroa mm. VVO-yhtymän ja Eläke-Fennian hallituspaikkojen ansiosta (ilmeisesti vuonna 2009).[22]

Kansanedustaja Leena Meri (ps) syytti Antti Rinteen olleen työeläkeyhtiöiden hallituksissa ohjaamassa yhtiöiden sijoituksia veroparatiiseihin.[23] Ylen mukaan kuusi suurinta työeläkeyhtiötä oli sijoittanut 40 miljardia euroa veroparatiisien kautta, 25 % varoistaan.[24]

Historia

"Työnväenliikkeessä oli monia haaroja. Työväkeä pyrittiin kouluttamaan ja valistamaan, jotta työläiset kykenisivät tuottavampiin töihin, siveellisempään elämään, kilpailuttamaan työnantajia, perustamaan omia yrityksiä jne. Osuuskunnat perustivat kilpailijoita monopolikapitalisteille. Työttömyysvakuutuksin jaettiin työttömyysriskejä – myös sairauden, vanhuuden, työkyvyttömyyden ja tapaturmien varalta oli vakuutuksia. Työnvälityksellä ammattiyhdistykset pyrkivät saamaan työntekijät sijoittumaan eri paikkakunnille mahdollisimman edullisesti, siis ammatillisen pääomansa tuoton maksimoimalla tavalla. Myös työnantajia pyrittiin valistamaan uudistusten tärkeydestä. Näitä kaikkia tarkoituksia voidaan pitää liberaaleina ja yleisen edun, vaurauden ja onnellisuuden mukaisina." http://www.vapaasana.net/node/211

"Jotkin ammattiyhdistykset pyrkivät muodostamaan työvoiman ostajan monopolille vastakkaisen monopolin, joka lakoin tai muin keinoin taisteli työehdoista – sosialismin myötä tämä haara pääsi voitolle." "tänäkin päivänä Suomen ja maailman ammattiyhdistykset edustavat monia eri ideologioita oikealta vasemmalle ja ateistisista kristillisiin."

Viitteet

  1. Poliisit harkitsevat siirtoa Akavaan – Suomessa palkansaajien järjestäytymisaste on yhä maailmanennätys­luokkaa Helsingin Sanomat. 24.1.2016.
  2. TALOUSTIEDE TÄNÄÄN, kansantaloustieteen professori Jouko Ylä-Liedenpohja, 3. painos, Otava, 1995. Sivut 132-134.
  3. Bussikuskit lakossa paikallisen sopimisen puolesta, Soininvaara.fi 28.4.2010
  4. Ay-liike nojaa työpaikkakiusaamiseen, VS 19.2.2005
  5. Sata-komitean ei annettu auttaa huono-osaisia, Heikki Hiilamo ja Helena Hiila, HS Pääkirjoitussivu 4.12.2009
  6. "Kolmen kauppa", Leena Sharma, Matti Simula, Tuomo Lappalainen ja Pekka Ervasti. Suomen Kuvalehti 16-17/2011, 21.4.2011, sivu 22: "perusturvan ja ansiosidonnaisen työttömyysturvan välistä kytköstä, jota ay-liike varjelee kynsin hampain, ei pureta edes väliaikaisesti. Käytännössä se tarkoittaa, että kaikkein köyhimpien suomalaisten välimatka muuhun kansaan ei tule ainakaan neljään vuoteen kapenemaan."
  7. "Kansa ei innostu vasemmiston ay-tuesta", Helsingin Sanomat 16.8.2009
  8. Ay-liikkeen "jytky" tussahti, HS pääkirjoitus 3.2.2012
  9. 9,0 9,1 Opiskelija painostettiin ehdokkaaksi Helsingin Sanomat. 12.3.2012.
  10. Riiteleminen ja kiusaaminen ovat osa ammattiliittojen arkea, HS.fi 11.3.2012
  11. Työriidat ammattiliitoissa yleisiä Helsingin Sanomat. 11.3.2012.
  12. "Amerikkalaisyhtiö ja liitot kiistelevät Helsinki-Vantaalla", Helsingin Sanomat 4.10.2012, sivu A4. Työntekijät olisivat tulleet moottorikorjaamolta, jonka Finnair sulkee viimeistään marraskuussa. Ajan mittaan lisää työntekijöitä olisi voit palkata pariinsataan asti.
  13. Ravintolariita tanskalaisittain, Anna-Liina Kauhanen, HS.fi 26.1.2013.
  14. "Rasitteita", Suomen Kuvalehden toimittaja Matti Simula, Suomen Kuvalehti 18/2014, sivu 19.
  15. taloustieteen professori Matti Viren: Hakaniemessä luuraa veroparatiisi 29.9.2014.
  16. Entinen valtiovarainministeri Iiro Viinanen HS:n mielipidesivuilla: Verovaroin on helppo lakkoilla, Helsingin Sanomat, Politiikka, Ville Eloranta, 16.1.2016.
  17. Verovaroin on helppo lakkoilla, ministeri Iiro Viinanen, Helsingin Sanomat Mielipide, 16.1.2016.
  18. 18,0 18,1 KANSA JONKA EI ANNETA TEHDÄ TÖITÄ, Elina Lepomäki, Libera, 12.12.2015.
  19. 19,0 19,1 Kommentti: Antti Rinne – ahne riistäjä?, Iltasanomien politiikan toimituksen esimies Mika Koskinen, Iltasanomat 6.5.2014
  20. VVO joutui pudottamaan kohukohteen vuokraa, Rakennuslehti 20.03.2012
  21. Ei tontteja VVO:lle, Soininvaara.fi 10.3.2012.
  22. Näin ay-pomot rahastavat Talouselämä. 25.11.2010.
  23. SDP-johtajia syytetään veroparatiisien tukemisesta – "hurskastelu lyö ällikällä" Verkkouutiset. 24.2.2016.
  24. Analyysi: Työeläkeyhtiöillä kymmenien miljardien sijoitukset veroparatiiseissa Yle Uutiset. 23.2.2016. Yle.

Katso myös

Aiheesta muualla

Henkilökohtaiset työkalut