Lakko

Liberalismiwiki

Loikkaa: valikkoon, hakuun

Lakko

Vuonna 2009 Suomessa oli 172 työtaistelua, joista 7 oli laillisia, 165 laittomia[1].

Liberaalien kanta on sopimusvapaus. Se ei sulje pois lakkoja muttei myöskään pakota solmimaan sopimuksia, joissa laittomista lakoista ei joudu maksamaan vahingonkorvauksia. Lisäksi liberaalit eivät hyväksy yleissitovuuslakia, joka pakottaa yrittäjän ja hänen työntekijänsä noudattamaan aivan toisten ihmisten (alan enemmistön) tekemiä sopimuksia.

Sisällysluettelo

Bussikuskit lakossa nuoria kuskeja vastaan

Helsingin bussiliikenne lakkoili huhtikuussa 2010 paikallisen sopimusoikeuden puolesta, koska sen oma sopimus oli vanhoille kuljettajille parempi ja nuorille huonompi kuin AKT:n sopimus, Osmo Soininvaara kuvaa, "vanhat kuljettajat saavat valita ensin päältä mukavimmat reitit ja parhaat vuorot ja nuoret saavat sen, mitä heille jää. Yleensä hyvin rikkonaisen työpäivän, jossa on paljon hyppytunteja". "hyppytunteja tulisi vähemmän, jos osa vuoroista (aamuruuhka esimerkiksi) tehtäisiin osa-aikatyöllä. Tämän taas kieltää AKT:n sopimus. En siis tarkoita, että ketään pakotettaisiin tai edes painostettaisiin osa-aikatyöhön, vaan hyväksyttäisiin se, että opiskelija haluaa tehdä ja pystyy tekemään vain osa-aikatyötä." [2]

Osa-aikaista kuljettajaa uhkailtiin ja kiusattiin

AKT on lakkoillut monesti osa-aikatyötä tekeviä kuskeja vastaan, ja tällaisissa tilanteissa näitä kuskeja on myös uhkailtu. Esimerkiksi SK kertoi 18.2.2005, miten bussinkuljettaja Anja Heinonen ei hyväksynyt laitonta lakkoa eikä halunnut tai voinutkaan siihen osallistuasesta, koska hänen miehensä on pitkäaikaistyötön. "Joka aamu töihin tullessani autoni kylkiä ja kattoa hakattiin, renkaita potkittiin, huudettiin ja kirottiin. Uhattiin väkivallalla." Myöhemmin hänen autonsa renkaat oli yön aikana viillelty, ja lopulta hän joutui sairaslomalle. Connexin pääluottamusmies Jori Kopra ei tuntenut sääliä Heinosta kohtaan: "Kyllä rikkurit ovat aina saaneet kuulla kunniansa. Ei tämä ensimmäinen kerta ole." "Ihmettelin kovasti kun näin, että hän ajoi, osa-aikainenkin. Jos on niin hullu, niin siitä vaan! miesvaltainen ala ja muutenkin." [3]

Paperimiehet hakkasivat lakosta raportoineen toimittajan

SAK:n toiminta paperiteollisuuden ja UPM:n "pelastamiseksi" Suomessa oli tehdä paperitehtailu entistä kannattamattomammaksi (YLE:n uutisarkistosta hakusanalla "Kymmene" eli UPM):[4]

  • 03.09.2004 SAK: Muutosturva tupon ykköstavoite
  • 03.11.2004 UPM:llä tuhannet lakkoon
  • 05.11.2004 UPM:n tehtailla taas työnseisaus
  • 17.05.2005 Työtaistelu hiljentänyt paperitehtaat

Tämän jälkeen Paperiliitto vaati UPM:ltä ja kumppaneilta lisää rahaa (paperimiesten 43 000 euron vuosipalkka ei ole liiton mielestä tarpeeksi) ja aloitti kiristykseksi kiusantekolakkoilun, joka pakotti sulkemaan paperitehtaat. Lakko pudotti Suomen BKT:tä miljardeilla ja heikensi paperiyhtiöiden tulosta entisestään. Myöhemmin ay-väki seurasi sosialististen maiden toimittajankohtelutapoja hakkaamalla "lakosta raportoineen toimittajan" tajuttomaksi törmätessään tähän matkalla (tosin sitten hakkaajille paljastui ilmi, että jutun olikin kirjoittanut toinen toimittaja). Paperiliiton salaisilla keskustelusivuilla liiton aktiivit ja jäsenet kommentoivat pahoinpitelyä: ”Niille paperimiehille pitää myöntään Suomen valkoisen ruusun ritarikunnan ristit ja kaksilla ketjuilla! - - Tää on jo toinen hyvin pidelty - - No Iltiksen toimittajia saakin pidellä hyvin kuten Hesarinkin - - Väkivalta lopettaa vit...ilun - - Joo, kyllä vähän hävettää varsinkin, kun oli VÄÄRÄ toimittaja. Valheita levittäviä toimittajia on kyllä lupa muksia ja ’kouluttaa’.”[5]

Ahtaajalakko maaliskuussa 2010

Ahtaajat yrittävät lakkonsa aikana 18.3.2010 estää väkivalloin muita tekemästä työtä: "ahtaajat hakkasivat nyrkein satamaan saapuneen Multi-Linkin työntekijän henkilöautoa. Välikohtauksessa rikkoutui auton tuulilasi."[6] [7]

"Ahtaajat tukkivat sataman portteja ja yrittävät estää rekkojen pääsyn satamaan. Seuranneessa rytäkässä yhden rekan tuulilasi särkyi ja rekan kylkeä naarmutettiin. AKT keräsi mielenosoitusta kokoon tekstiviesteillä": "tervetulotilaisuus rikkureille". Lukijakommentteja: "Kukaan ei ole keräämässä lynkkauspartiota ahtaajia varten, niin heidänkin pitäisi antaa työrauha muille."[8]

"AKT:n laittomia saartoja on purettu useammankin uhkasakon voimin. AKT syyllistyy myös säännönmukaisesti laittomiin lakkoihin, joista se on pelkästään vuoden 2009 aikana tuomittu neljästi sakkorangaistuksiin. AKT on siis järjestö, joka syyllistyy rikoksiin säännöllisesti ja toistuvasti. En tiedä onko se sitten rikollisjärjestö." [9]

Suomi kärsi ahtaajalakosta muutaman sadan miljoonan euron tappiot[10]. Kolmasosa tavaroita kuljettavista suomalaisyrityksistä teki lakon takia pysyviä muutoksia kuljetuskäytäntöiin.[11]

Vielä viisi päivää sopimuksen ja lakon lopettamisen jälkeen ahtaajat tekivät laittoman lakon, samoin uudelleen 30.3.2010.[1]

Mitä lakko-oikeus on?

Suomessa ei ole muuta pakkotyötä kuin asevelvollisuus. Tosin osa sosiaaliturvasta on sellaista, että sitä maksetaan vain aitoa työnhakua/tekoa vastaan. Jokaisella on oikeus solmia vain ne työsopimukset, joiden ehdot hyväksyy. Tietenkään ei voi pakottaa ketään tarjoamaan itselleen haluamiaan ehtoja.

Ihmisoikeuksiin kuuluu se, että jokainen sää päättää itse työsopimuksistaan ja irtisanoutumisistaan. Ihmisoikeuksiin ei kuulu se, että jonkun olisi pakko suostua sellaisiin työsopimuksiin, jotka takaavat lakko-oikeuden ilman irtisanoutumista, mutta Suomen laki edellyttää sellaistakin tietyin rajoituksin. Nämä rajoitukset vaihtelevat maasta toiseen, joten vouhotus lakko-oikeuden kaventamisen kauheudesta on perusteetonta. Jos jossain työpaikassa ei työstään saa tarpeeksi etuja, aina voi vaihtaa toiseen, ja jos mistään ei saa parempia, sitten se oma työpanos ei olekaan enemmän arvoinen. Muutenhan joku perustaisi uuden yrityksen ja palkkaisia sinut ja tekisi voittoa.

Miksi lakkoilu on pahasta?

Se heikentää työllisyyttä, BKT:tä, talouskasvua, palkkatason pitkän aikavälin kasvua ja verotuloja sekä nostaa kuluttajahintoja, työttömyyttä, syrjäytymistä ja ihmisten välistä vihaa.

Kyse ei ole yksittäisen ahtaajan palkasta vaan siitä minimipalkasta, jota halvemmalla ketään muutakaan ei saa palkata ahtaushommiin. Mitä korkeampi tämä palkka - tai muut työehdot kuten irtisanomiskulut - on, sitä vähemmän ahtaustyötä kannattaa teettää, sitä vähemmän ihmisiä niihin hommiin kannattaa palkata, sitä kovempaa työpanosta jo palkatuilta voi vaatia ja sitä enemmän kannattaa työtä korvata pääomalla, koneilla tai ulkomaisella tuotannolla.

Rikkuri on ay-mafian riippumattomasta työntekijästä käyttämä haukkumasana. Tällä ay-mafia pyrkii pönkittämään omaa palkkakartelliaan kuluttajien, veronmaksajien, palveluntarvitsijoiden ja kansalaisten enemmistön tappioksi aivan kuten yrittäjät pönkittävät omia kartellejaan samojen tahojen tappioksi käyttämällä riippumattomista termiä "villi yritys" ja urheiluliitot termiä "villi seura" tai "villi sarja".

Mitä työehtoihin tyytymättömän duunarin pitää tehdä?

Jos taas yksittäinen ahtaaja pyytää itselleen korkeampaa palkkaa ja uhkaa muussa tapauksessa vaihtaa työnantajaa tai alaa, kansantalous ei kärsi: jos työnantaja maksaa, hänen työnsä oli sen arvoista, jos ei maksa, ilmeisesti sen ahtaajan työpanokselle on enemmän käyttöä muualla (jos hänen ei mielestään kannata jäädä yritykseen). Tällainen ei estä palkkaamasta niitä aloittelevampia ahtaajia sellaisilla palkoilla, joiden arvoista heidän työnsä on. Jotkut näet tulivat onnellisiksi päästessään ahtaajien töihin edes 47 999 euron vuosipalkalla (nyt se on laitonta, keskimääräisestä ahtaajantyöstä pitää maksaa 48 000 euron palkka).

Usein työnantajat korottavat palkkoja kysymättäkin silloin, kun ne uhkaavat jäädä jälkeen työn arvosta, koska muuten muiden kannattaa houkutella heidän työntekijöitään omiin hommiinsa. Tätä ei tietenkään tapahdu siellä, missä ammattiliitot pitävät palkkoja yläkantissa työllisyyden kustannuksella, mutta Virossa on 90- ja 2000-luvuilla palkkataso tyypillisesti noussut kymmenisen prosenttia vuodessa, vaikka siellä ammattiliittoja ei useimmilla aloilla ole olennaisesti ollut.

Lakko-oikeus

Libertaristien mielestä ihmiset saavat sopia sellaisia työsopimuksia kuin haluavat ja kirjata niihin sellaiset lakko-oikeudet kuin haluavat, mutta sopimuksia pitää noudattaa. Useimmat muut kannattavat valtiollista sääntelyä siitä, millaiset työsopimukset ovat sallittuja.

Tukilakot on kiellettävä

Kansantaloustieteen professori Jouko Ylä-Liedenpohjan mukaan ammattiliitoilta on kiellettävä yleislakot ja tukilakot, koska ne ovat haitallisia ja koska " todellisen poliittisen lakon järjestämisessä ei tarvita ammattiliittoja".[12]

Jäsenäänestys lakosta

Professorin mukaan lakko pitäisi voida aloittaa "vain, jos jäsenäänestyksen määräenemmistö kannattaa sitä, esimerkiksi 60 prosenttia tai 2/3. Silloin työntekijätkin todennäköisesti olisivat paremmin selvillä siitä, miksi ovat lakossa: ay-toimitsijoiden suuren egon vai todellisten taloudellisten syiden vuoksi."[12]

Vasemmistohallitus: töihin tai vankilaan

Espanjan sosialistihallitus käski lakkoilevia lennonjohtajia palaamaan töihin vankeuden uhalla joulukuussa 2010.[13]

Viitteet

  1. ↑ 1,0 1,1 Lakkokevät ei ole vielä päättynyt, HS 31.3.2010, pääkirjoitus
  2. ↑ Bussikuskit lakossa paikallisen sopimisen puolesta, Soininvaara.fi 28.4.2010
  3. ↑ Ay-liike nojaa työpaikkakiusaamiseen, VS 19.2.2005
  4. ↑ Kiitti, $AK, 22.3.2006
  5. ↑ Paperimiehet hakkasivat toimittajan sananvapauden rajoittamiseksi, VS 5.7.2005
  6. ↑ Poliisi paikalla Kotkan satamassa - Ahtaajat hakkasivat nyrkeillä tuulilasin rikki, Aamulehti.fi 18.03.2010
  7. ↑ Containerships oy palkkaa Facebookissa rikkureita paikkaamaan ahtaajalakkoa, VS 6.3.2010
  8. ↑ Ahtaajat kävivät kuumana Kotkan Mussalon satamassa, Verkkouutiset.fi 18.3.2010
  9. ↑ Pata kattilaa soimaa, Nozick (kauppatieteilijä) Ahtaajalakosta 18.3.2010
  10. ↑ "Eihän se lakko niin paha ollutkaan", Talouselämä 11/2010, s. 22
  11. ↑ Lakot purivat: Kuljetukset muuttuivat pysyvästi, Kauppalehti 12.4.2010
  12. ↑ 12,0 12,1 Kova kovaa vastaan, kansantaloustieteen professori Jouko Ylä-Liedenpohja 4.3.2010
  13. ↑ spanja julisti hätätilan – ”Töihin tai vankilaan”, Uusi Suomi 4.12.2010

Tietoa muualla

Katso myös

Haettu osoitteesta http://liberalismi.net/wiki/Lakko
Henkilökohtaiset työkalut