Lakko

Liberalismiwiki
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Lakko

Vuonna 2009 Suomessa oli 172 työtaistelua, joista 7 oli laillisia, 165 laittomia[1].

Liberaalien kanta on sopimusvapaus. Se ei sulje pois lakkoja muttei myöskään pakota solmimaan sopimuksia, joissa laittomista lakoista ei joudu maksamaan vahingonkorvauksia. Useimmat katsovat, että tekemänsä sopimuksen rikkoja tulisi määrätä täysimääräiseen korvaukseen aiheuttamistaan vahingoista, ellei sopimuksessa ole toisin sovittu. Lisäksi liberaalit eivät hyväksy yleissitovuuslakia, joka pakottaa yrittäjän ja hänen työntekijänsä noudattamaan aivan toisten ihmisten (alan enemmistön) tekemiä sopimuksia.

Toisaalta ainakin Murray Rothbardin mukaan pelkkä sopimuksen rikkominen ei riitä perusteeksi voimankäytölle. Jotta väkivalta olisi oikeutettua, osapuolen on täytynyt jo saada oma vastineensa sopimuksessa.[2] Lakko siis olisi rangaistava vain, jos lakkoajan palkka on maksettu etukäteen eikä lakosta ole erikseen sovittu.

Sisällysluettelo

Bussikuskit lakossa nuoria kuskeja vastaan

Helsingin bussiliikenne lakkoili huhtikuussa 2010 paikallisen sopimusoikeuden puolesta, koska sen oma sopimus oli vanhoille kuljettajille parempi ja nuorille huonompi kuin AKT:n sopimus, Osmo Soininvaara kuvaa, "vanhat kuljettajat saavat valita ensin päältä mukavimmat reitit ja parhaat vuorot ja nuoret saavat sen, mitä heille jää. Yleensä hyvin rikkonaisen työpäivän, jossa on paljon hyppytunteja". "hyppytunteja tulisi vähemmän, jos osa vuoroista (aamuruuhka esimerkiksi) tehtäisiin osa-aikatyöllä. Tämän taas kieltää AKT:n sopimus. En siis tarkoita, että ketään pakotettaisiin tai edes painostettaisiin osa-aikatyöhön, vaan hyväksyttäisiin se, että opiskelija haluaa tehdä ja pystyy tekemään vain osa-aikatyötä." [3]

Osa-aikaista kuljettajaa uhkailtiin ja kiusattiin

AKT on lakkoillut monesti osa-aikatyötä tekeviä kuskeja vastaan, ja tällaisissa tilanteissa näitä kuskeja on myös uhkailtu. Esimerkiksi SK kertoi 18.2.2005, miten bussinkuljettaja Anja Heinonen ei hyväksynyt laitonta lakkoa eikä halunnut tai voinutkaan siihen osallistuasesta, koska hänen miehensä on pitkäaikaistyötön. "Joka aamu töihin tullessani autoni kylkiä ja kattoa hakattiin, renkaita potkittiin, huudettiin ja kirottiin. Uhattiin väkivallalla." Myöhemmin hänen autonsa renkaat oli yön aikana viillelty, ja lopulta hän joutui sairaslomalle. Connexin pääluottamusmies Jori Kopra ei tuntenut sääliä Heinosta kohtaan: "Kyllä rikkurit ovat aina saaneet kuulla kunniansa. Ei tämä ensimmäinen kerta ole." "Ihmettelin kovasti kun näin, että hän ajoi, osa-aikainenkin. Jos on niin hullu, niin siitä vaan! miesvaltainen ala ja muutenkin." [4]

Paperimiehet hakkasivat lakosta raportoineen toimittajan

SAK:n toiminta paperiteollisuuden ja UPM:n "pelastamiseksi" Suomessa oli tehdä paperitehtailu entistä kannattamattomammaksi (YLE:n uutisarkistosta hakusanalla "Kymmene" eli UPM):[5]

  • 03.09.2004 SAK: Muutosturva tupon ykköstavoite
  • 03.11.2004 UPM:llä tuhannet lakkoon
  • 05.11.2004 UPM:n tehtailla taas työnseisaus
  • 17.05.2005 Työtaistelu hiljentänyt paperitehtaat

Tämän jälkeen Paperiliitto vaati UPM:ltä ja kumppaneilta lisää rahaa (paperimiesten 43 000 euron vuosipalkka ei ole liiton mielestä tarpeeksi) ja aloitti kiristykseksi kiusantekolakkoilun, joka pakotti sulkemaan paperitehtaat. Lakko pudotti Suomen BKT:tä miljardeilla ja heikensi paperiyhtiöiden tulosta entisestään. Myöhemmin ay-väki seurasi sosialististen maiden toimittajankohtelutapoja hakkaamalla "lakosta raportoineen toimittajan" tajuttomaksi törmätessään tähän matkalla (tosin sitten hakkaajille paljastui ilmi, että jutun olikin kirjoittanut toinen toimittaja). Paperiliiton salaisilla keskustelusivuilla liiton aktiivit ja jäsenet kommentoivat pahoinpitelyä: ”Niille paperimiehille pitää myöntään Suomen valkoisen ruusun ritarikunnan ristit ja kaksilla ketjuilla! - - Tää on jo toinen hyvin pidelty - - No Iltiksen toimittajia saakin pidellä hyvin kuten Hesarinkin - - Väkivalta lopettaa vit...ilun - - Joo, kyllä vähän hävettää varsinkin, kun oli VÄÄRÄ toimittaja. Valheita levittäviä toimittajia on kyllä lupa muksia ja ’kouluttaa’.”[6]

Ahtaajalakko maaliskuussa 2010

Ahtaajat yrittävät lakkonsa aikana 18.3.2010 estää väkivalloin muita tekemästä työtä: "ahtaajat hakkasivat nyrkein satamaan saapuneen Multi-Linkin työntekijän henkilöautoa. Välikohtauksessa rikkoutui auton tuulilasi."[7] [8]

"Ahtaajat tukkivat sataman portteja ja yrittävät estää rekkojen pääsyn satamaan. Seuranneessa rytäkässä yhden rekan tuulilasi särkyi ja rekan kylkeä naarmutettiin. AKT keräsi mielenosoitusta kokoon tekstiviesteillä": "tervetulotilaisuus rikkureille". Lukijakommentteja: "Kukaan ei ole keräämässä lynkkauspartiota ahtaajia varten, niin heidänkin pitäisi antaa työrauha muille."[9]

"AKT:n laittomia saartoja on purettu useammankin uhkasakon voimin. AKT syyllistyy myös säännönmukaisesti laittomiin lakkoihin, joista se on pelkästään vuoden 2009 aikana tuomittu neljästi sakkorangaistuksiin. AKT on siis järjestö, joka syyllistyy rikoksiin säännöllisesti ja toistuvasti. En tiedä onko se sitten rikollisjärjestö." [10]

Suomi kärsi ahtaajalakosta muutaman sadan miljoonan euron tappiot[11]. Kolmasosa tavaroita kuljettavista suomalaisyrityksistä teki lakon takia pysyviä muutoksia kuljetuskäytäntöiin.[12]

Vielä viisi päivää sopimuksen ja lakon lopettamisen jälkeen ahtaajat tekivät laittoman lakon, samoin uudelleen 30.3.2010.[1]

Miksi lakkoilu on pahasta?

Se heikentää työllisyyttä, BKT:tä, talouskasvua, palkkatason pitkän aikavälin kasvua ja verotuloja sekä nostaa kuluttajahintoja, työttömyyttä, syrjäytymistä ja ihmisten välistä vihaa.

Kyse ei ole yksittäisen ahtaajan palkasta vaan siitä minimipalkasta, jota halvemmalla ketään muutakaan ei saa palkata ahtaushommiin. Mitä korkeampi tämä palkka - tai muut työehdot kuten irtisanomiskulut - on, sitä vähemmän ahtaustyötä kannattaa teettää, sitä vähemmän ihmisiä niihin hommiin kannattaa palkata, sitä kovempaa työpanosta jo palkatuilta voi vaatia ja sitä enemmän kannattaa työtä korvata pääomalla, koneilla tai ulkomaisella tuotannolla.

Rikkuri on ay-mafian riippumattomasta työntekijästä käyttämä haukkumasana. Tällä ay-mafia pyrkii pönkittämään omaa palkkakartelliaan kuluttajien, veronmaksajien, palveluntarvitsijoiden ja kansalaisten enemmistön tappioksi aivan kuten yrittäjät pönkittävät omia kartellejaan samojen tahojen tappioksi käyttämällä riippumattomista termiä "villi yritys" ja urheiluliitot termiä "villi seura" tai "villi sarja".

Mitä työehtoihin tyytymättömän duunarin pitää tehdä?

Jos taas yksittäinen ahtaaja pyytää itselleen korkeampaa palkkaa ja uhkaa muussa tapauksessa vaihtaa työnantajaa tai alaa, kansantalous ei kärsi: jos työnantaja maksaa, hänen työnsä oli sen arvoista, jos ei maksa, ilmeisesti sen ahtaajan työpanokselle on enemmän käyttöä muualla (jos hänen ei mielestään kannata jäädä yritykseen). Tällainen ei estä palkkaamasta niitä aloittelevampia ahtaajia sellaisilla palkoilla, joiden arvoista heidän työnsä on. Jotkut näet tulivat onnellisiksi päästessään ahtaajien töihin edes 47 999 euron vuosipalkalla (nyt se on laitonta, keskimääräisestä ahtaajantyöstä pitää maksaa 48 000 euron palkka).

Usein työnantajat korottavat palkkoja kysymättäkin silloin, kun ne uhkaavat jäädä jälkeen työn arvosta, koska muuten muiden kannattaa houkutella heidän työntekijöitään omiin hommiinsa. Tätä ei tietenkään tapahdu siellä, missä ammattiliitot pitävät palkkoja yläkantissa työllisyyden kustannuksella, mutta Virossa on 90- ja 2000-luvuilla palkkataso tyypillisesti noussut kymmenisen prosenttia vuodessa, vaikka siellä ammattiliittoja ei useimmilla aloilla ole olennaisesti ollut.

Lakko-oikeus

Libertaristien mielestä ihmisten pitäisi saada sopia sellaisia työsopimuksia kuin haluavat ja kirjata niihin sellaiset lakko-oikeudet kuin haluavat, mutta sopimuksia pitää noudattaa.

Laittomassa lakossa ammattiliitot tai työntekijät rikkovat itse hyväksymiään sopimuksia. Etenkin kehitysmaissa voi tosin myös olla lakkoja, joiden laittomuus johtuu vain siitä, että valtio epäliberaalisti rajoittaa sopimusvapautta.

Mitä lakko-oikeus on?

Suomessa ei ole muuta laillista pakkotyötä kuin oppi- ja asevelvollisuus. Tosin osa sosiaaliturvasta on sellaista, että sitä maksetaan vain aitoa työnhakua/tekoa vastaan. Jokaisella on oikeus solmia vain ne työsopimukset, joiden ehdot hyväksyy. Tietenkään ei voi pakottaa ketään tarjoamaan itselleen haluamiaan ehtoja.

Ihmisoikeuksiin kuuluu se, että jokainen sää päättää itse työsopimuksistaan ja irtisanoutumisistaan. Ihmisoikeuksiin ei kuulu se, että jonkun olisi pakko suostua sellaisiin työsopimuksiin, jotka takaavat lakko-oikeuden ilman irtisanoutumista, mutta Suomen laki edellyttää sellaistakin tietyin rajoituksin. Nämä rajoitukset vaihtelevat maasta toiseen, joten valitus lakko-oikeuden kaventamisen kauheudesta on perusteetonta: useinhan siinä on kyse vain sopimusvapauden laajentamisesta. Jos jossain työpaikassa ei työstään saa tarpeeksi etuja, aina voi vaihtaa toiseen, ja jos mistään ei saa parempia, sitten se oma työpanos ei olekaan enemmän arvoinen. Muutenhan joku perustaisi uuden yrityksen, palkkaisi sinut paremmin ehdoin ja tekisi näin voittoa.

Tukilakot on kiellettävä

Kansantaloustieteen professori Jouko Ylä-Liedenpohjan mukaan ammattiliitoilta on kiellettävä yleislakot ja tukilakot, koska ne ovat haitallisia ja koska " todellisen poliittisen lakon järjestämisessä ei tarvita ammattiliittoja".[13]

Jäsenäänestys lakosta

Professorin mukaan lakko pitäisi voida aloittaa "vain, jos jäsenäänestyksen määräenemmistö kannattaa sitä, esimerkiksi 60 prosenttia tai 2/3. Silloin työntekijätkin todennäköisesti olisivat paremmin selvillä siitä, miksi ovat lakossa: ay-toimitsijoiden suuren egon vai todellisten taloudellisten syiden vuoksi."[13]

Vasemmistohallitus: töihin tai vankilaan

Espanjan sosialistihallitus käski lakkoilevia lennonjohtajia palaamaan töihin vankeuden uhalla joulukuussa 2010.[14]

Laiton lakko

71 % suomalaisista ei hyväksy laittomia lakkoja ja 72 % hyväksyy laittomista lakoista langetettavat sakot. 53 % katsoo, että ammattiyhdistysliikkeen tulisi puuttua pienten avainryhmien lakkoiluun. 60 % uskoo, että työpaikoilla aletaan sopia ilman työmarkkinajärjestöjä palkoista, työajoista ja muista työehdoista.[15][16]

Vuodessa on noin 100 laitonta lakkoa, 92 % lakoista, Ruotsissa vain muutama.[17]

Lainkäytön emeritusprofessori Jyrki Virolaisen mukaan yleinen tuomioistuin (käräjäoikeus) antaa turvaamistoimimääräykset myös työoikeudellisissa riidoissa ja työtuomioistuin ei voi sellaista tehdä (vain langettaa [pieniä] hyvityssakkoja).[18] Näin tapahtuikin Finnairin teknisten laittoman lakon kohdalla kesäkuussa 2012.[18] Yksityisoikeudellisiin turvaamistoimiin on turvauduttu aiemminkin, esimerkiksi AKT:n ja Merimies-Unionin julistamien saartojen yhteydessä.[18] Työtuomioistuinkin tuomitsi lakon myöhemmin laittomaksi.[19]

Virolaisen mukaan "oikeusvaltiossa tulee olla käytettävissä oikeussuojakeinoja, joilla voidaan reagoida ripeästi sopimuksen- tai lainvastaisia toimia vastaan ja niistä aiheutuvien vahinkojen estämiseksi." Hän kummastelee turvaamistoimien paheksumista. [18]

Virolaisen mukaan "laittomia lakkoja vastaan käytettävillä oikeussuojakeinoilla ei rajoiteta työntekijöiden laillista lakko-oikeutta." [18]

Työoikeuden professori Seppo Koskinen ja prosessioikeuden professori Antti Jokela haluaisivat muuttaa lakia. Työtuomioistuimelle voisi antaa oikeuden määrätä turvaamistoimen ja työtuomioistuin voisi myös määrätä selvästi laittomista lakoista uhkasakkomaisesti hyvityksen nopeutetussa käsittelyssä.[19]

Suomessa paperiliitto maksoi vain 20 000 euron sakon lakosta, joka aiheutti metsäteollisuuden mukaan kymmenien miljoonien eurojen tappiot yrityksille. [20]

EK:n mukaan sen jäsenyrityksissä oli 1384 lakkoa vuosina 2000 - 2013, näistä 92 % laittomia. Etelä-Suomen Sanomien mielestä tietyt avainryhmät voivat nyt pysäyttää yhteiskunnan liian heppoisin perustein ja siksi työrauhasäädökset pitäisi uusia laittomien lakkojen vähentämiseksi. [21]

Muut Pohjoismaat

Suomessa laiton lakko on poikkeuksellisen halpa. Ruotsissa, Norjassa ja Tanskassa voidaan määrätä laittomasta lakosta vahingonkorvaukset lakon yrityksille aiheuttamien vahinkojen suuruuden perusteella ja ilman ylärajaa. Suomessa ei voi, vain hyvityssakko on mahdollinen ja silläkin on yläraja, 23 500 euroa. Tanskalainen liitto maksoi 2,7 miljoonan euron vahingonkorvauksen laittomasta lakosta. Myös työntekijä maksaa neljä euroa jokaisesta laittomasta lakkotunnistaan, työistuimen tuomion jälkeen jatketusta lakosta lähes tuplasti. [20]

Ruotsissa olikin vuonna 2013 vain yhdeksän lakkoa, joista yksi oli laiton.[22]

Ruotsissa myös yksittäinen työntekijä voidaan tuomita maksamaan korvauksia lakkovahingoista.[23]

Pahaololakko

Laiton lakko on usein "Pahaololakko" tai "surulakko", jollaisessa työntekijät poistuvat työpaikalta muutamaksi tunniksi vastalauseena johonkin, esimerkiksi irtosanomiseen.[24]

Jos seurustelukumppanin jättämä ihminen hakkaa kostoksi hänen ikkunansa rikki, onko oikein, että mielenilmaus menee uhrin kukkarosta eikä rikkojan? Kun työsopimuksen vastainen laiton töiden lopettaminen aiheuttaa miljoonatappiot esimerkiksi tehtaan alasajon vuoksi, miksi ihmeessä liitto joutuu maksamaan tonneja ja työnantaja miljoonia eikä päinvastoin?

Jos haluaa työsopimukseen vapautuksen työnteosta työaikana esimerkiksi irtisanomisen jälkeen, siitä pitää mainita työsopimuksessa. Ellei tällaista mainintaa ole, allekirjoittamaansa sopimusta pitää noudattaa.

Laittomat lakkoilijat ja yritysten ikkunoita hajottavat huligaanimielenosoittajat ovat sikäli samaa porukkaa, että molemmissa mieltä osoitetaan toisten kustannuksella. Jos Suomessakin lakkoilijat korvaisivat aiheuttamansa vahingot, laitonta lakkoilua voisi joissain tilanteissa arvostaa.

Muita tapauksia

18.9.2015 yleislakkopäivä

Yleislakkopäivänä 18.9.2015 bussikuski Simon Saarvuo ajoi ylimääräistä bussivuoroa Otaniemestä mielenosoituspaikalle. Anarkistimielenosoittajat estivät bussin lähdön hakaten tuulilasin särölle ja rikkomalla pyyhkimen. Bussi pääsi lähtemään vasta, kun riittävästi poliiseja saapui viemään anarkistit syrjemmälle. "Minä osoitan omaa mieltäni tekemällä työtä", Saarvuo sanoi. Hän ei kuulu ammattiliittoon. Jo yöllä bussiin oli tunkeuduttu ja valot laitettu päälle niin, että akku oli tyhjä, kun alun perin piti lähteä. Saarvuon mukaan häiriköt tiesivät, miten bussiin pääsee sisälle. Anarkistiryhmän tiedottaja Suvi Auvinen väitti silti ajoa rikkuritoiminnaksi ja sanoi ryhmän olevan samalla kannalla kuin AKT. [25]

"Auton, oli se sitten poliisin tai ministerin, voi renkaat puhkoa naskalilla, ikkunat rikkoa ja maalipintaa koristella maalinpoistajalla. Auton voi myös polttaa asettamalla sytytyspaloja renkaiden päälle", kertoi anarkistien Takku.net ohjeistaessaan monia keinoja lakkopäivän sabotaasi-iskuihin.[26]

Slush-yhteisön väki suunnitteli talkoita, joilla koulutus, kauppa ja liikenne pidettäisiin toiminnassa vapaaehtoisvoimin. PAMin järjestöjohtaja Niina Koivuniemi varoitti, että rikkurit voivat "saada köniinsä". PAMin puheenjohtaja toppuutteli syntynyttä kohua sanoen, että PAM vastustaa väkivaltaa. [27]

"TOVERIT nyt jos koskaan kaikki taistelemaan, perjantaina rautatientorilla tavataan!" Koivuniemi kirjoitti alkuviikosta.[28]

Työoikeuden professori Seppo Koskinen toivoi etukäteen, että tällä kertaa ketään ei uhkailtaisi. Liittoon kuulumattomien työn estäminen on laitonta. Koskisen mukaan puolet kansasta tuki ja puolet vastusti hallituksen uudistuksia kuten sairauslomien omavastuuosuutta ja ylityökorvausten pienentämistä, joita vastaan eräät työmarkkinajärjestöt osoittivat mieltään 18.9.2015. Tuolloinen lakkoilu oli laillista osalle työntekijöitä. Ammattiliitot ilmaisivat maksavansa laittomista lakoista sakot, jotka Koskisen mukaan ovat niin pieniä, ettei niillä ole ehkäisevää vaikutusta. [29]

Käytännössä kyseessä oli yleislakko, mutta SAK puhui "poliittisesta mielenilmaisusta. Lakot voimassa olevia työehtosopimuksia vastaan ovat laittomia. [30]

EK:n mukaan lakko aiheutti 100 miljoonan euron vahingot. Summalla olisi työllistetty kolmattatuhatta suomalaista. [31]

Pääministeri Juha Sipilä oli toivonut, että työmarkkinajärjestöt esittäisivät itse parempaa vaihtoehtoa, työehtosopimustensa määräyksien muuttamista. Hän kertoi, että koko hallituksen paketin voisi korvata luopumalla lomarahoista tai pidentämällä työaikaa parinkymmenen minuutin verran. Yksikkötyökustannusten tulisi alentua 5 %. STTK:lle ja Akavalle tavoite kävisi, mutta SAK:n liitot ilmoittivat jo aiemmin, etteivät ne hyväksy mitään hallituksen päämäärää. Rakennusliiton puheenjohtaja Matti Harjuniemi sanoi, että mielenilmaus on keltainen kortti (viimeinen varoitus) hallitukselle. "Se on kovaa puhetta demokratiassa", HS uutisoi. [32]

Demarien pitkäaikainen punainen talousguru, kansantaloustieteen keskeisiä oppikirjoja professorina kirjoittanut Jukka Pekkarinen totesi yksikkötyökustannusten alentamistarpeen olevan toistakymmentä prosenttia, kun keskeiset vientialat ovat näivettyneet.

Aiheesta: http://blogbook.fi/teresammallahti/perjantain-lakosta-ei-ole-mitaan-hyotya/

Viitteet

  1. 1,0 1,1 Lakkokevät ei ole vielä päättynyt, HS 31.3.2010, pääkirjoitus
  2. Murray Rothbard: Man, Economy, and State, V1, s. 152-154, ISBN 9781494113087
  3. Bussikuskit lakossa paikallisen sopimisen puolesta, Soininvaara.fi 28.4.2010
  4. Ay-liike nojaa työpaikkakiusaamiseen, VS 19.2.2005
  5. Kiitti, $AK, 22.3.2006
  6. Paperimiehet hakkasivat toimittajan sananvapauden rajoittamiseksi, VS 5.7.2005
  7. Poliisi paikalla Kotkan satamassa - Ahtaajat hakkasivat nyrkeillä tuulilasin rikki, Aamulehti.fi 18.03.2010
  8. Containerships oy palkkaa Facebookissa rikkureita paikkaamaan ahtaajalakkoa, VS 6.3.2010
  9. Ahtaajat kävivät kuumana Kotkan Mussalon satamassa, Verkkouutiset.fi 18.3.2010
  10. Pata kattilaa soimaa, Nozick (kauppatieteilijä) Ahtaajalakosta 18.3.2010
  11. "Eihän se lakko niin paha ollutkaan", Talouselämä 11/2010, s. 22
  12. Lakot purivat: Kuljetukset muuttuivat pysyvästi, Kauppalehti 12.4.2010
  13. 13,0 13,1 Kova kovaa vastaan, kansantaloustieteen professori Jouko Ylä-Liedenpohja 4.3.2010
  14. Espanja julisti hätätilan – ”Töihin tai vankilaan”, Uusi Suomi 4.12.2010
  15. Tutkimus: Suomalaiset uskovat ay-liikkeen menettävän vaikutusvaltaansa, Reader’s Digest, 29.7.2015. Tutkimuksen teki Tietoykkönen. "1000 henkilöä. Otanta tehtiin kiintiöidyllä satunnaisotannalla. Kohderyhmänä olivat 15 vuotta täyttäneet mannersuomalaiset. Haastattelut tehtiin 10.-25. kesäkuuta." "Vastaajista 58 prosenttia ilmoitti tutkimushetkellä kuuluvansa johonkin ammattiliittoon tai työttömyyskassaan. Noin joka seitsemäs, 15 prosenttia, ei ollut koskaan ollut minkään ammattiliiton tai työttömyyskassan jäsen."
  16. "Mies Paikallaan", Matti Simula, Suomen Kuvalehti 32/2015.
  17. Suomessa mennään laittomasti lakkoon noin sata kertaa vuodessa, Helsingin Sanomat TALOUS 25.6.2014.
  18. 18,0 18,1 18,2 18,3 18,4 "Oikeuden Finnair-päätöst epäillään turhaan", lainkäytön emeritusprofessori Jyrki Virolainen, HS Mielipide 9.6.2012, sivu C10. Myös: "Turvaamistoimikelpoisen vaateen ei tarvitse kuulua yleisen tuomioistuimen asialliseen tuomiovaltaan, vaan se saattaa pääasian osalta kuulua hallintotuomioistuimelle tai erityistuomioistuimelle."
  19. 19,0 19,1 "Tuomaripeliä työtaistelussa", Helsingin Sanomat 8.7.2012, sivu C5
  20. 20,0 20,1 Pohjoismaista vain Suomessa laittoman lakon sakolla yläraja, Turun Sanomat, Kotimaa, 18.11.2004.
  21. Laittomien lakkojen kierre poikki, pääkirjoitus, Etelä-Suomen Sanomat, 26.6.2014.
  22. EK:n selvitys: Viime vuonna lähes kaikki lakot olivat laittomia, Yle Uutiset, 28.3.2014.
  23. Pelisäännöt perinnöksi?, Väli-Suomen median entinen päätoimittaja Kari Valtonen, Aamuposti 18.10.2014. Teksti löytyy myös sisarlehdistä, esim. Tamperelainen.
  24. Sopu laittomista lakoista voi venyä ensi vuodelle, Helsingin Sanomat 7.12.2014.
  25. http://www.helsinginuutiset.fi/artikkeli/319660-anarkisteilla-tunteet-kuumina-mielenosoituksessa-viestimet-tama-syyna-hyokkaykseen http://www.verkkouutiset.fi/kotimaa/kokoomusbussi%20anarkistit-41041 http://www.verkkouutiset.fi/kotimaa/bbussikuski%20kommentoi-41043 http://www.istv.fi/kotimaa/vid-1442566820867.html http://www.mtv.fi/uutiset/kotimaa/artikkeli/lakko-etenee-anarkistit-aikovat-pysayttaa-bussin-rautatientorilla/4351646
  26. http://takku.net/article.php/20150918061152667
  27. http://www.taloussanomat.fi/tyomarkkinat/2015/09/14/pamin-jarjestojohtaja-molaytti-koniin-saamisesta-selin-toppuuttelee-kohua/201511850/12 "Tällaista suunnittelevat eivät ole ehkä miettineet tekojensa seurauksia. Jos joku rikkuritoimintaa yrittää, niin siellähän voi saada vaikka köniinsä"
  28. https://liittox.wordpress.com/2015/09/14/vieraskyna-niina-koivuniemi/ Liitto X on PAM-aktiivien blogi
  29. Kuka saa osallistua perjantain lakkoon? – Työoikeuden professori vastaa, MTV Kotimaa 14.09.2015
  30. Ay-liikkeen suurmielenosoitus pysäyttää Suomen ensi perjantaina, Helsingin Sanomat 11.9.2015.
  31. http://yle.fi/uutiset/ek_laski_paivan_tempaus_maksoi_100_miljoonaa__rahalla_olisi_saanut_palkattua_2_400_lahihoitajaa_vuodeksi/8315706
  32. Suomi seisahtuu – mihin se johtaa?, Helsingin Sanomat 18.9.2015.

Tietoa muualla

Katso myös

Henkilökohtaiset työkalut