Asevelvollisuus
Liberalismiwiki
Mitä vikaa nykyisessä mallissa on?
Asevelvollisuus on orjuutta. Siihen tottuneina ihmiset eivät yleensä pidä ongelmaa kovinkaan suurena, mutta kyseessä on kuitenkin ihmisoikeuksia loukkaava pakkotyö, ajatteli asiaa miltä kantilta tahansa. Asevelvollisuudella on pitkä perinne Suomessa ja kansalaisilla on vahva usko siihen, mutta uskottava puolustus olisi mahdollista järjestää toisinkin. Asevelvollisuus tulee tosiasiassa vapaaehtoisarmeijaa kalliimmaksi eikä juurikaan ole tehokkaampi vaihtoehto.
Piilokuluiksi tai vaihtoehtoiskustannuksiksi kutsutaan taloustieteessä niitä mahdollisuuksia, jotka asevelvollisuuden takia eivät ikinä toteudu. Luonnollisesti niillä on valtava kansantaloudellinen vaikutus, kun joka toiselta suomalaisesta otetaan vuosi työntekoa pois. Yhteiskunnan kannalta kyseessä eivät ole ainoastaan vuoden ajalta menetetyt verotulot, vaan olemme myös kyseisen henkilön vuoden työn tuloksia köyhempiä.
Edelleen, perinteinen ongelma opiskelijoiden myöhäisestä työelämään siirtymisestä johtuu Suomessa pitkälti asevelvollisuudesta, opinnot suoritetaan kyllä keskimäärin tavoiteajoissa. Piilokulut huomioiden jopa nykyisen kaltaiset puolustusvoimat tulisivat halvemmiksi markkinapalkalla kuin miehille asetetulla pakkotyövelvoitteella, eikä nykyinen miesvahvuus ole optimaalinen vaan pakkotyövelvoitteeseen sopeutettu.
Kasvattava vaikutus ei oikein ole sekään enää hyvä perustelu. Varusmiesten motivaatio on todella huono, koska puolen vuoden asepalvelus valitaan siviilipalvelusta useammin lähinnä lyhyemmän kestonsa vuoksi ja koulutettavien huonolla motivaatiolla on tapana lannistaa kouluttajiakin. Joku voisi jopa väittää, että joukkomentaliteettiin ja autoritaarisen kulttuurin oppiminen ei ole kovin positiivinen asia. Ehkäpä kasvatus pitäisi kuitenkin hoitaa vanhempien toimesta, eikä valtion? Tai jos vaikutus olisi niin huomattava, miksi sitä tarvitsisivat vain suomalaiset, ja heistäkin vain miesten ja etenkin naisten "parhaimmisto"? Tutkimusten mukaan armeijan johtajakoulutuksestakaan ei juuri ole hyötyä myöhemmällä siviilijohtajan uralla.
Ylipäänsä miltei kaikki perustelut, joilla puolustellaan pakkotyöarmeijaa, puoltaisivat myös pakkotyöllä toteutettua sairaanhoitoa, opetusta, päivähoitoa, poliisitoimea, palolaitosta jne. Silti hoidamme nämäkin toiminnot vapaaehtoisten työsopimusten kautta, ilman pakkoa. Tämä viimeistään osoittaa perustelujen keinotekoisuuden: ihmisellä on luontainen taipumus pitää nykytilaa ainoana mahdollisena. Jos maanpuolustus olisi toteutettu muutoin kuin pakkotyöllä, useimmat samat ihmiset pitäisivät ajatusta pakkotyöarmeijasta yhtä kartettavana.
Vaihtoehtoja
Mitä vaihtoehtoja vapautemme takaamiselle sitten olisi? Jonkinlainen vapaaehtoisuuteen perustuva reserviläisarmeija sopisi varmasti Suomenkin oloihin. Järjestelmä toimisi pitkälle kuten nytkin, mutta koulutukseen osallistuvat houkuteltaisiin pienellä kuukausipalkalla.
Tanskassa tällainen järjestelmä osoittautui aikoinaan erittäin toimivaksi, ja nykyään opiskelijat usein pitävät välivuoden opinnoistaan armeijassa. Sillä saa opintolainaa huomattavasti mukavammin rahoitettua opiskelunsa. Puolustusvoimat houkuttelevat nykyisinkin riittävän määrän sopimussotilaita tarpeisiinsa varusmiesten joukosta 1000 euron kuukausipalkalla. Tuokin summa on paljon parinsadan euron opintotukeen verrattuna, joten vähempikin varmasti riittäisi alokaskoulutukseen.
Toki myös asepalveluksen rakennekin tulisi muuttumaan, aivan kuten on sotakin muuttunut. Tuhannen euron kuukausipalkalla ei varmastikaan saataisi houkuteltua nykyisien kaltaisia varusmiesmääriä, mutta sodankäynnin luonnekin on muuttunut yhä teknologiapainotteisempaan suuntaan, ja puolustusvoimien sisältäkin on kuulunut ääniä, joiden mukaan nyt panostetaan liikaa resursseja määrään, kun pitäisi panostaa laatuun ja varustukseen.
Ruotsissakin on onnistuttu tiivistämään lyhin asepalvelu kolmeen kuukauteen. Asepalvelus voitaisiin järjestää vaikka opintojen aikana kesälomalla, ja jos yksi kolmen kuukauden jakso ei riittäisi, koulutusta voitaisiin jatkaa seuraavina kesinä.
Vapaaehtoisarmeijaan ei pakotettaisi lusmuilevia ja kurittomia poikia, jotka ovat nykyisin suurimmat palveluksen hidasteet. Jos asepalvelus olisi vapaaehtoista, voitaisiin siellä käyttää enemmän aikaa varsinaiseen koulutukseen, eikä kurinpitoon ja sopeutumiskyvyttömien henkilöiden ongelmien hoitamiseen.
Nykyisin varusmiehet myös hoitavat koulutuksen sijaan valtavan määrän tyhjänpäiväisiä huoltotoimenpiteitä, jotka eivät liity sodanajan tehtäviin millään tapaa. Jos puhutaan jokapäiväisten toimintojen ylläpitämisestä rauhan aikana, ammattimainen henkilökunta olisi kiistatta tehokkaampi ratkaisu. Sillä olisi aikaa oppia työ paljon paremmin kuin jatkuvasti vaihtuvilla varusmiehillä.
Suomessa on nykyisin paljon vapaaehtoisia kertausharjoituksia ja maanpuolustustahto on kova. On täysi syy olettaa, että reserviläisten vapaaehtoistoiminta tulisi yleistymään palkka-armeijan myötä, samalla kun sille voitaisiin delegoida yhä enemmän tehtäviä.
Hyvä periaate olisi myös se, että jokaisella kansalaisella olisi mahdollisuus osallistua maanpuolustuskoulutukseen. Myös niille, jotka eivät sovellu tai halua varsinaiseen aseelliseen koulutukseen, voitaisiin tarjota koulutusta huolto- tai suojelutehtäviin.
Siviilipalvelus voitaisiin lopettaa turhana kyykyttämisenä, joka vie vain työpaikkoja muutenkin köyhiltä sosiaali- ja terveydenhoitoalan työntekijöiltä. Samalla koko totaalikieltäytymisongelmasta päästäisiin eroon eikä Suomikaan enää paistaisi Amnestyn vuosiraportissa ainoana EU-maana, jolla on mielipidevankeja.
Uhka demokratialle?
Jotkut vastustavat vapaaehtoista järjestelmää, koska eivät halua "sotahulluja täynnä olevaa palkkasoturiarmeijaa". Tällainen olisi vaara demokratialle, koska se saattaisi ryhtyä vaikka vallankaappaukseen. Vapaaehtoisarmeijassa ei kuitenkaan ole kyse ryhmästä mielipuolia elämäntehtävänään sotiminen, vaan nykymallin tapaisesta tavallisten kansalaisten lyhyestä koulutuksesta, jonka jälkeen siirrytään reserviin. Sitä paitsi yhä useampi länsimaa on siirtynyt pois pakkotyöstä viime vuosikymmeninä, ja silti näissä maissa pidetään sotilasvallankumouksen uhkaa entistäkin pienempänä.
Pysyvissä viroissa puolustusvoimilla on varmasti tälläkin hetkellä tavallista sotamyönteisempiä ihmisiä, eikä tätä koeta ongelmaksi. Historiallisesti yhteys palkka-armeijan ja vallankaappauksen välillä on kovin hutera. Argentiinassa ja Chilessä oli molemmissa asevelvollisuus, kun taas Iso-Britanniassa on toiminut palkka-armeija iät ja ajat. Vallankaappaukset syntyvät kuitenkin aina upseerien toimesta, ja he ovat ammattisotilaita kaikkialla.
Usein esitettyjä vastalauseita palkka-armeijalle
Eikö palkka-armeija tulisi paljon asevelvollisuusarmeijaa kalliimmaksi?
- Ei todellakaan. Isoista armeijoista malliesimerkki, Yhdysvaltain armeijakin 1970-luvulla muutettiin palkka-armeijaksi nimenomaan sen takia, että haluttiin säästää kustannuksia (näin myös tapahtui). Palkka-armeijan kustannukset eivät sinällään olisi nykyistä suurempia, minkä lisäksi ihmiset unohtavat asevelvollisuusmallin hinnasta merkittävät piilokulut. Kun puolet jokaisesta ikäluokasta pääsee työelämään vuotta myöhemmin, jää valtiolta aika paljon verotuloja saamatta.
- Myös armeijan nk. "kasvattava vaikutus" lähinnä haittaa kansantaloutta. Nuoret miehet opetetaan patriarkaaliseen ajattelumalliin ja heihin iskostetaan sovinistisia, tasapäistäviä ja jopa totalitaristisia ajatuksia, joita he myöhemmin työelämässä toteuttavat. Tämän seurauksena miesjohtaja ei ehkä palkkaakaan pätevämpää naishakijaa.
- Palkka-armeija voisi toimia kuten nykyinenkin, paitsi että varusmiehet houkuteltaisiin 6-12 kuukauden vapaaehtoiseen koulutukseen oikealla palkalla. Tämän jälkeen suurin osa siirtyisi reserviin, rauhanajan tehtävissä tarvittavia lukuun ottamatta. Palkka-armeijan lisäksi Suomessa maanpuolustustahto on niin korkealla, että varmasti myös vapaaehtoisreservi olisi hyvin mittava.
Paljonko palkka-armeija sitten maksaisi?
- Nykyisin koulutetaan vuosittain noin 31 000 varusmiestä ja kertausharjoituksiin kutsutaan noin 30 000 reserviläistä. Rauhan aikana puolustusvoimissa on 17 000 henkeä, joista ammattisotilaita noin 9600 henkeä. Valtio työllistää kaiken kaikkiaan n. 120 000 henkeä, missä ei ole mukana valtion omistamien osakeyhtiöiden henkilöstöä. Yhtiöittämisen myötä valtion henkilöstön määrä on laskenut.
- Näistä 31 000 varusmiehestä n. 47% palvelee 6 kk, 18% 9 kk ja 35% 12 kk. Tämä on summittainen arvio, joka on peräisin pääesikunnalta. Keskimääräinen palvelusaika olisi tämän arvion mukaan 8,6 kk.
- Jos asevelvollisuus poistettaisiin, ei millään hinnalla varmasti saataisi kaikkia 31 000 varusmiestä suorittamaan asepalvelusta, mutta ehkä järkevä arvio olisi, että kohtuullisella korvauksella saataisiin 20 000 - 25 000 suorittamaan asepalvelus. Tämän määrän pitäisi riittää, kun otetaan huomioon, että vähiten motivoituneiden varusmiesten, jotka ensimmäiseksi karsiutuvat, kouluttaminen on lähinnä resurssien tuhlaamista, ja että pienempikin armeija voi olla iskukykyinen, varsinkin jos teknistä valmiutta eli aseistusta parannetaan.
- Arvioidaan, että 20 000 - 25 000 varusmiestä ja -naista saataisiin houkuteltua vuosittain asepalvelukseen 10 000 markan eli 1682 euron kuukausipalkalla (joka voisi olla veroton). Jos keskimääräinen palvelusaika olisi edelleen 8,6 kk, hinnaksi tulisi vuosittain 1720 - 2150 miljoonaa markkaa eli 289 - 362 miljoonaa euroa. Tällä hetkellä varusmiehen päiväraha on palvelusajan mukaan (1-6 kk) 19 mk, (7-9 kk) 34 mk tai (10-12 kk) 49 markkaa. Kun lasketaan, paljonko päivärahoja nykyisin maksetaan tämän tiedon ja ylempänä palvelusajoista esitetyn arvion perusteella nykyiselle 31 000 varusmiehelle (kertausharjoituksiin osallistuvien päivärahat jätän yksinkertaisuuden vuoksi pois laskelmista), päädytään n. 204,1 miljoonaan markkaan eli 34,3 miljoonaan euroon. Varusmiesten palkkaus tulisi siis 1516 - 1946 miljoonaa markkaa eli 255 - 327 miljoonaa euroa nykyistä kalliimmaksi. Kustannuksia säästettäisiin kuitenkin hiukan muissa kuluissa, kun harvemmalle varusmiehelle tarvitsisi kustantaa terveydenhuolto, majoitus, vaatteet, ruoka jne, mutta yksinkertaisuuden vuoksi jätän tämänkin pois laskelmista. Jos joku haluaa kuitenkin itse laskea säästön, niin tässä tarvittavat luvut:
- (Kokonaisuudessaan varusmies maksaa 142 markkaa vuorokaudessa. Se koostuu ylläpitokustannuksista eli päivärahoista, vaatteista, ruoasta, puhtaanapidosta ja terveydenhuollosta, jotka vievät 77 markkaa 142 markasta. Loput 65 markkaa tulevat koulutuksesta ja kiinteistöistä. Ylläpitokustannuksista vaatetus maksaa 15 ja ruoka 20 markkaa, josta elintarvikkeiden osuus 17 markkaa.)
- Valtion menoarvio vuodelle 2002 on 36 015 miljoonaa euroa eli 214 135 miljoonaa markkaa, tästä 1716 miljoonaa euroa eli 10 203 miljoonaa markkaa puolustusministeriön hallinnonalaan, mikä merkitsee 4,8% koko budjetista. Tarvittava lisärahoitus olisi siis 1516 - 1946 miljoonaa markkaa eli 255 - 327 miljoonaa euroa, mikä merkitsisi 0,7 - 0,9% koko valtion budjetista. Varmasti muualta budjetista löytyisi riittävästi säästökohteita, jotta puolustuksen ylläpidosta pakkotyöllä voitaisiin luopua. Jos tämä katsotaan kohtuuttomaksi, ehkä myös muiden julkisten palveluiden järjestämistä pakko- tai orjatyövoimalla pitäisi harkita.
Eikö palkkasotilaiden käyttäminen armeijoissa ole moraalitonta ja kansallisen armeijan periaatteiden vastaista?
- Joku voisi väittää, että maksettujen työntekijöiden (palkkasoturien) käyttäminen vaarallisissa tilanteissa on moraalitonta, mutta asevelvollisten lähettäminen rintamallehan se vasta moraalitonta onkin - hehän eivät itse edes ole saaneet tehdä päätöstä henkensä vaarantamiseen, kun taas palkkasoturit ovat tehneet vapaaehtoisen valinnan.
Eikö palkka-armeija houkuttelisi vain sotahullut, ja Suomessakin olisi vaarana vallankaappaus?
- Armeijan kantahenkilökunnassa tulisi varmasti työskentelemään enemmän tai vähemmän ne samat sotilaiksi sopivat ihmiset, ketkä siellä nykyäänkin työskentelevät. Ne henkilöt, ketkä palkka-armeijassa olisivat rauhanaikana töissä ja ylimmillä pesteillä eivät eroaisi nykymallista yhtään.
Eikö joidenkin poliisin tehtävien korvaaminen yksityisillä vartiointiyrityksillä johda poliisivaltioon?
- Monissa maissa yksityisten vartijoiden ja järjestyksenvalvojien määrä ylittää jo poliisien määrän, ja nyt ei puhuta Brasiliasta vaan Tanskasta ja Ruotsista.
Yhteenveto
Vaikka vapaaehtoinen reservi olisikin pienempi kuin nyt, olisi se kuitenkin huomattavasti uskottavampi armeijana. Mikä olisikaan pahempi pelote hyökkäystä harkitsevalle maalle kuin valtava armeija, joka koostuu pelkästään omasta vapaasta tahdostaan isänmaataan puolustavista sotilaista?
Halvin ja tehokkain vaihtoehto on antaa ihmisten markkinoilla tehdä sitä työtä mitä he parhaiten osaavat ja kantaa oma osuutensa yhteiseen maanpuolustukseen veroilla. Niin Hollannissa ja Yhdysvalloissa aikoinaan, kuin äskettäin Italiassakin asevelvollisuudesta luovuttiin nimenomaan sen kustannusten takia. Asevelvollisuusarmeijan kulut eivät vain näy yhtä selkeästi kuin palkka-armeijan, minkä takia sitä pidetään usein halvempana vaihtoehtona. Samalla puolustusvoimien on kätevä käyttää halpaa orjatyövoimaa huoltohenkilöiden palkkaamisen sijaan.
Palkka-armeija todella olisi uskottava puolustus. Tulevat sukupolvet tulevat ihmettelemään menneitä pimeitä vuosisatoja, joina käytettiin orjia, joina naisilla ei ollut äänioikeutta ja joina pakkotyötä katsottiin sormien läpi. Antakaamme jo lastemme kuulua noihin sukupolviin!
