Asevelvollisuus

Liberalismiwikistä
Siirry navigaatioonSiirry hakuun
Teemoja

Yhä isompi osa asejärjestelmistä on jouduttu siirtämään varusmiehiltä ammattisotilaille, koska palvelusajat eivät riitä käyttötaitoon tai sen ylläpitoon.[1]

Professori Panu Poutvaaran laskelmien mukaan maanpuolustuksen todellinen kustannus on 1-2 prosenttia kansantuotteesta enemmän kuin nyt esitetään, kun otetaan huomioon asevelvollisten ja reserviläisten menetetty palkkatyö. Tämän lisääminen puolustushallinnon lukuihin antaisi todenmukaisemman kuvan Suomen panostuksesta turvallisuuteen.[1]

Asevelvollisuuden kannatus

42 % nuorista piti vain miehiin kohdistuvaa asepalvelua epäoikeudenmukaisena.[2]

Nykymuotoista miesten asevelvollisuutta kannatti 70 % vuonna 2009, 60 % vuonna 2010 ja 50 % vuonna 2011.[3] Naisista sitä kannattaa 52 %, miehistä vähemmistö.[4]

Kannatus on laskenut vuodesta 2002 asti (silloin 80 %). Vuonna 2011 nykyjärjestelmää kannatti 51 %, kun vaihtoehdoiksi annettiin vain valikoivuuden lisääminen (21 %), vapaaehtoisuus (17 %) ja palkka-armeija (9 %; 2 % eos). Vuonna 2012 kutsuntoihin menevästä miesikäluokasta arviolta vain 60 - 70 % suorittaa koskaan aseellisen palveluksen. Kolmesta puolustushaarasta kaksi (ilma- ja merivoimat) on jo nyt miehitetty ammattisotilailla. Helsingin Sanomien toimittaja Jarmo Huhtasen mukaan kannatuksen putoamisesta huolestunut pääesikunta muotoili kysymykset niin, että vaihtoehdoiksi annettiin vain nykyjärjestelmän säilyttäminen tai luopuminen, ja tällöin 82 % valitsi säilyttämisen (2011). [2]

Vierailulla Helsingin Kulosaaren lukiossa 2016 käyneen totaalikieltäytyjä Visa Savolaisen mukaan opiskelijat olivat yksimielisiä siitä, että asevelvollisuus tulee poistumaan yhteiskunnan kehittyessä, "kuten sukupuolineutraali avioliittolaki säädettiin ja turkistarhaus tullaan kieltämään"[5].

Miksi asevelvollisuutta ei kannateta tai kannatetaan?

Se, että edes puolet kannattaa asevelvollisuutta, johtunee tottumuksesta, jatkuvasta propagandasta ja kuvitelmasta, että riittävää maanpuolustusta ei saada muuten toteutettua. Lisäksi osa ajattelee, että asevelvollisuuden vastustaminen on maanpuolustuksen vastustamista tai sotaveteraanien vähättelyä. Jos päättäjät selittäisivät, miksi kannattaa luopua asevelvollisuudesta, luultavasti suurin osa alkaisi kannattaa sitä vaihtoehtoa.

Miksi siviilipalvelus valitaan?

Siviilipalveluksen valinneista nuorista 54 %:lla oli väittämänsä mukaan osamotiivina pääseminen helpolla, 54 %:lla ura/työnsaanti, 54 %:lla majoitusolosuhteet, 27 %:lla eettiset syyt, asevelvollisuuden valinneista 66 %:lla isänmaallisuus, 57 %:lla velvollisuudentunto (30 %:lla ura/työnsaanti). Maisterit/yliopisto-opiskelijat kannattivat asevelvollisuutta harvimmin (57 %, mistä 42 % vain miehille), samoin vihreät (54 % / 49 %). [6]

Puolustusvoimien kanta

Puolustusvoimien kannanotot ovat usein asevelvollisuutta kannattavia[7], sillä se saa asevelvollisuuden avulla varusmiesten työpanoksen lähes ilmaiseksi käyttöönsä. Vapaaehtoismallissa rationaalisten varusmiesten päiväraha tulisi korottaa palveluksenaikaisia tulonmenetyksiä vastaavaksi, jotta varusmiehet suostuisivat palvelukseen.

Asevelvollisuudesta luopumisen jälkeen varusmiesten ajalle syntyisi näkyvä kustannus, ja Puolustusvoimille syntyisi taloudellinen kannustin kouluttaa vain tarpeellinen määrä varusmiehiä. Tällöin koulutusmääriä luultavasti pienennettäisiin nykyisestä, ja myös Puolustusvoimien kouluttajien työpaikkoja karsittaisiin.

Asevelvollisuuden lakkauttaminen ei uhkaa ylimpien kenraalien työpaikkoja, joten heistä moni vastustaa asevelvollisuutta yksityisissä yhteyksissä[8]. Kenraalit myöntävät, että asevelvollisuusarmeija ei pysty reagoimaan kriisissä tarpeeksi nopeasti.[9] Julkisesti kenraalitkin kuitenkin joutuvat kannattamaan asevelvollisuutta, jotta alemmat upseerit eivät ala pelkäämään organisaatiomuutosta tai työpaikkojen menetystä.

Pystyykö asevelvollisuusarmeija puolustamaan Suomea?

Entinen päätoimittaja Vesa-Pekka Koljonen kirjoittaa, että Suomen puolustusdoktriini perustuu idästä tulevan uhan torjumiseen. Venäjällä on 2062 hävittäjä- ja rynnäkkökonetta sekä 767 pommittajaa, Suomella 64 Hornet-hävittäjää. [10]

Suomen keskeisin uhkakuva on yllättäen alkava ja nopeasti loppuun viety hyökkäys maa-, meri- ja ilmavoimien, maahanlaskujen ja rannikoille tunkeutumisten voimin. Olennaista on se, kuinka nopeasti kansainvälinen yhteisö reagoi hyökkäykseen, missä voi amiraali, puolustusvoimien ex-komentaja Jan Klenbergin mukaan kestää parikin viikkoa. Tuorein huolenaihe ovat lähialuiden taktiset ohjukset, joilla voidaan ampua satojen kilojen tavanomaisia kärkiä vastustajan puolustustahdon murtamiseksi. Pienellä maalla ei ole mitään keinoja torjua tällaista. [11]

Hyökkäyksen ehkäisemiseksi ennalta tulisi hyökkääjälle luoda pelote siitä, että hyökkäys johtaa varmasti sotaan. Varmin ja selkein ratkaisu olisi Klenbergin mukaan liittyminen Naton jäseneksi. Vaihtoehtoisessa ratkaisussa tarvittaisiin uudet valmiusjoukot toistuvine kertausharjoituksineen ja mm. kallis, nykyaikainen aseistus. [11]

"Suomi voisi puolustautua yksin vain viikon"

Tammikuussa 2013 Ruotsin puolustusvoimien komentaja sanoi, että Ruotsi pystyisi puolustautumaan enintään viikon ajan rajoitettuakin hyökkäystä vastaan. Maan puolustusministeri piti tätä hyvänä uutisena, koska se osoitti tilanteen olevan samalla tasolla kuin naapurimaissa (Suomi, Norja, Tanska). Suomen puolustusvoimat ei halunnut kommentoida asiaa. Komentaja täsmensi, että varoitussignaaleja hyökkäyksestä nähtäisiin ainakin parin viikon ajan ja tällöin Ruotsi ehtisi nostaa valmiustasoa ja maan johto ehtisi neuvotella muiden kanssa. [12]

Puolustusvoimain operaatiopäällikkö Mika Peltonen kertoi, että Puolustusvoimia ollaan uudistamassa, mutta jos lisärahoitusta ei saada, joukkoja ei voida varustaa uskottavasti. [13]

Massa-armeijalla ei enää pärjää

Tämän jälkeen Maanpuolustuskorkeakoulun Venäjän turvallisuuspolitiikan emeritusprofessori Alpo Juntunen kertoi, että Suomi voisi puolustaa vain osaa Etelä-Suomesta ja sielläkin Venäjä lamauttaisi puolustuksen nopeasti, yksittäiset joukko-osastot tunneissa. Juntusen mukaan informaatioyhteiskunnan aikana massa-armeijalla ei enää pärjää. [14]

Juntusen mukaan liittyminen Natoon olisi tehokkain tapa parantaa Suomen turvallisuutta.[15]

Nyt puolustusvoimien säästövelvoitteet ovat 500 me ja pysyvät säästövelvoitteet 150 me vuodessa. Samaan aikaan maavoimien ja merivoimien taistelutapa uudistetaan ja suorituskykyjä kehitetään vuosikymmen sitten päätetyillä materiaalihankinnoilla. Keskeiset suorituskykyjen kehittämishankkeet ovat ilmavoimien ilmasta maahan vaikuttamiskyky, ilmatorjunnan parantaminen ja maavoimien kaukovaikuttaminen.

Nykytila

Kehityssuuntia

Puolustusvoimien sodan ajan joukkojen vahvuus on tällä hetkellä (2013) 350 000 sotilasta. Vuoden 2015 alusta alkaen sodan ajan joukkojen vahvuus on 230 000 sotilasta. Arviot joukkojen määrän kehityksestä ovat vain spekulaatioita, joista muutama esimerkki seuraavaksi.

HS:n arvion mukaan reservin vahvuus putoaa ehkä kolmannekseen (120 000).[16] Jos reserviin tulisi 6000 ihmistä vuodessa (10 % ikäluokasta) ja tämä valiojoukko pysyisi siellä 20 vuotta, se siis riittäisi. Panostus varusteluun ratkaissee enemmän kuin huonolaatuisemman työvoiman lisääminen. Siviilityöurien piteneminen lisäisi talouskasvua miljardeilla euroilla vuodessa, ja 6000 hengen varusmies- ja kertauspalkat olisivat ehkä parisataa miljoonaa netto.

Suomen puolustusvoimien sodanaikainen vahvuus vuonna 2010 olisi 350 000 sotilasta, 2010-luvun lopulla nähtävissä olevilla puolustusvoimien rahoituskehyksillä enintään 250 000 sotilasta "Siilasmaan raportin" mukaan.[17] Helsingin Sanomien päätöimittajan mukaan vahvuus saattaa pudota kolmannekseen säästöjen vuoksi, yhä harvempi suorittaisi asepalveluksen.[18]

37 % suorittaa asepalvelun

Asepalveluksen suorittaa 35 - 39 % ikäluokasta, noin 70 - 77 % miehistä laskutavasta riippuen. HS-uutistoimittaja Jarmo Huhtasen mukaan "suurin osa kavereista opiskelee tai tienaa rahaa" ja nykyjärjestelmän "kannatus on ollut pitkään tasaisessa luisussa". [19]

Puolustusvoimat peittelee tätä sanomalla, että 40 % 30-vuotiaista on suorittanut, mutta tämä kertoo yli vuosikymmenen takaisista kutsunnoista eikä siksi ole relevanttia.

Varusmiespalveluksen suoritti loppuun 2000-luvulla keskimäärin 23 000 sotilasta mutta keskeytykset ovat yleistymässä. Vuonna 2010 kutsuntoihin tuli 34 000 poikaa ja vuonna 2015 tulee 29 000 (vuoteen 2030 asti noin 30 000). 1990-luvun pojista arviolta 70 % eli 21 000 suorittaisi palveluksen loppuun. Useimmat yli 30-vuotiaat eivät enää pärjää vaativissa miehistötehtävissä, mutta ehkä 15 vuoden ajan reserviläinen voisi olla jollain tavoin käytettävissä. Varusmiespalveluksen ulkopuolelle jäävistä suuri osa on syrjäytyviä. [17].

Kutsunnoissa joka kymmenes vapautetaan ainakin määräaikaisesti ja noin 2 % valitsee siivilipalveluksen (noin 5 % valitsee sen myöhemmin). Palveluksen aloittaneista keskeytti 20 % (eli 5701 henkeä, kun palveluksen aloitti 28 295 henkeä, joista 395 naisia) vuonna 2009, ja luku kasvaa nopeasti (15 % vuonna 2005). Keskeyttäneiltä saattaa mennä loppuvuosi hukkaan, koska he ovat varautuneet olemaan poissa opinnoista ja työmarkkinoilta. Keskeyttäjien pelätään heikentävän maanpuolustustahtoa myös lähipiirissään. [20]

Siviilipalvelukseen hakeutui 2500 nuorta vuonna 2009, totaalikieltäytyjiä oli 25 (51 vuonna 2007), aseettomassa palveluksessa noin 20.[21]

2 kertauspäivää koko elämän aikana

Puolustusvoimien suunnittelukeskiarvo on 5 kertausharjoitusvuorokautta osallistujaa kohden, ja osallistujia on ollut alle 5000 vuosina 2012 ja 2013. Vuonna 2015 määrän on tarkoitus olla 18 000, mikä sekin on 44 % vähemmän kuin 2000-2005. [22]

Tuo 18 000 kertaa viisi tarkoittaisi neljää kertauspäivää reserviläistä kohden elämässä, nykyinen alle 5000 tarkoittaa yhden kertausta koko reserviläisyyden aikana. Käytännössä osa reserviläisistä saa enemmän kertausharjoituksia ja osa ei lainkaan. Olisi tehokkaampaa kouluttaa vähemmän ja paremmin ja varustaa heidät paremmin.

Vapaaehtoisuus

Varusmiehistä 16 % sanoo alkukyselyssä, että olisi tullut vapaaehtoisesti, 16 % lisää on osittain samaa mieltä. [17]

Palvelusaikojen lyhentäminen

Varusmiespalveluksen kesto on 1.1.2013 alkaen 165, 255 tai 347 päivää. Varusmiespalveluksen lyhintä palvelusaikaa on lyhennetty viimeisen 14 vuoden aikana 2 kk ja 15 vuorokautta. Taistelijan taitojen kouluttamiseen ja harjaantumiseen jää 165 päivää, josta varusmiehet ovat viikonloppuvapaalla tai lomilla noin 50 päivää. Maastoharjoituksissa ollaan yhteensä noin 26 * 24 tuntia.

Siilasmaan työryhmä ehdotti 3,5 - 11,5 kuukauden (105 - 347 päivän) asepalvelusta, missä pisimpään koulutukseen tulisi lisäksi 10 vuotena 6 päivän kertausharjoitus. Asepalveluksen lyhentäminen säästäisi jo pelkistä varusmiesten ylläpitomenoista 57 miljoonaa. Päiväraha on 4,4, 7,3 ja 10,2 euroa (1-6, 7-9, 10-12 kk palvelusajalla). [17]

Kustannuksista

Maanpuolustuskorkeakoulun erikoistutkija Joonas Sipilän mielestä järjestelmä on kansantaloudellisesti kallis, koska puolet ikäluokasta otetaan pois työstä tai opiskeluista. [2]

Puolustusvoimien komentaja Jarmo Lindbergin mukaan Suomi voi joutua luopumaan yleisestä asevelvollisuudesta, jos puolustusvoimat ei saa lisää rahaa. [23]

Varusmiespalveluksen budjettikustannukset (kun asevelvollisuustyölle ei lasketa hintaa) ovat arviolta 350 miljoonaa euroa, missä varusmiehiä on keskimäärin palveluksessa 19 000 ja varusmiesvuorokausi maksaa 45 euroa. Päälle tulevat kertausharjoitusten kustannukset. Vakinaista väkeä puolustusvoimissa on 15 000 henkeä. Vuoden 2009 puolustusbudjetti arvonlisäveroineen on 2,7 miljardia euroa. [24]

Puolustusvoimista luopuminen tuottaisi verovaikutuksena välittömästi 2,7 miljardia euroa vuodessa ja kokonaishyvinvointivaikutuksina 4,8 miljardia euroa vuodessa (BKT:n kasvu ym.). [24]

Siilasmaan mallissa puolustusvoimia kehitettäisiin niin, että niistä vapautettaisiin 7000 henkilötyövuotta. Tämän kansantaloudellinen kokonaisvaikutus olisi 900 miljoonaa euroa (129 000 euroa/henkilötyövuosi) suurelta osin työvoiman vapautumisesta muuhun käyttöön sekä maanpuolustuskulujen vähenemisestä[25], mikä tarkoittanee kouluttajien palkkoja, varuskuntien ylläpitämistä ym.

Vastaavasti voidaan teoreettisesti laskea, että poliisista luopuminen säästäisi välittömästi 1,0 miljardin euron säästöt vuodessa. Pelastuslaitoksesta ja hätäkeskuksista luopuminen säästäisi vastaavasti välittömästi 1,7 miljardin euron säästöt vuodessa. Koko oikeuslaitoksesta luopuminen taas säästäisi vain 0,6 miljardia euroa vuodessa.

Ammattiarmeija tulee halvemmaksi kuin asevelvollisuus

Nuorten pakollinen asepalvelus on ollut OECD-maissa yhteydessä keskimääräistä heikompaan talouskasvuun vuosina 1960–2000. Asevelvollisuudesta luopuminen näyttäisi nostavan talouskasvua 4 prosenttia vuosikymmenessä. Sen sijaan puolustusmenoilla ei ole ollut merkitsevää vaikutusta talouskasvuun. [26]

Myös nykymuotoinen reserviin perustuva armeija voidaan toteuttaa halvemmalla palkkatyöllä, jossa sovitaan sitoutumisesta reserviin. [27]

USA:n asevelvollisuudesta luopumiseen ratkaisevasti vaikuttanut Nobel-palkitun Milton Friedmanin mukaan asevelvollisten työ ei muutu kansantaloudellisesti halvemmaksi sillä, että siitä ei makseta[28].

Professori Panu Poutvaaran empiiristen tutkimusten mukaan asevelvollisuus näyttää halvemmalta ainoastaan siltä osin kuin pakkotyön hinta jätetään huomioimatta ja asevelvollisuus on siis pakkotyöpiiloveroa nuorille miehille, ja tämä tulisi hänen mukaansa korvata avoimella verolla. Koko kansantalouden mittakaavassa asevelvollisuusarmeija se tulee 1 - 2 % BKT:stä kalliimmaksi kuin ammattiarmeija. Tämä tarkoittaa, että puolustusvoimien todellinen kustannus Suomessa olisi 2,5 - 3,5 % BKT:stä. [26][29][30]

Poutvaara esittää tulokselle myös teoreettisia todisteita, esimerkiksi palkka-armeija mahdollistaa tehokkaamman ja tarkoituksenmukaisemman rekrytoinnin sekä koulutusaikojen eriyttämisen tehtävänkuvasta riippuen. Varusmiespalvelus usein keskeyttää työuran tai pitkittää opintoja, pakon vuoksi palvelukseen joutuvat myös siitä eniten kärsivät. Vapaaehtoiseen asepalvelukseen hakeutuisivat tavallista useammin ne, jotka siitä eniten hyötyisivät. Reserveihin vapaaehtoisesti sitoutuvista miehistä ja naisista saataisiin nykyistä paremmin koulutettu reservi. [26]

Professori Poutvaaran mukaan asevelvollisuuden lakkauttaminen vahvistaisi kansantaloutta ja "vahva kansantalous pystyy rahoittamaan maanpuolustuksensakin paremmin kuin heikko". [26]

Ammattiarmeijan "bruttohinta" olisi noin 0 - 25 euroa/suomalainen, nettohinta negatiivinen

Mikäli on totta, että nyt sopimussotilaiden palkka on 1000 euroa kuussa + se majoitus, ruoka, työterveydenhoito ym. jota nytkin varusmiehille tarjotaan, kustannuksiksi voisi arvioida palvelusaikojen eriyttämisen ja rivisotilaiden koulutuksen lyhentämisen jälkeen noin 10 - 20 000 hlöä/v * 1000 euroa/kk * 6 kk/hlö = 60 - 120 miljoonaa euroa/vuosi. Kun huomioidaan verot ym., kustannus julkiselle sektorille olisi noin 50 - 100 miljoonaa euroa/vuosi, siis noin 10 - 20 euroa/kansalainen vuodessa. Sivarin ja totaalin kustannukset ja hyödyt myös poistuisivat. Toisaalta BKT:n kasvu tuottaisi satojen eurojen lisätulot kansalaista kohden vuodessa ja tämän tuottamat verotulot nostaisivat valtion budjetinkin plussalle.

Tällöin voitaisin ottaa puolustusvoimiin vain hyödyllisimmät - sekä vain vähän hyödyllisiin tehtäviin sopivista ne, jotka itse siitä hyötyvät niin, että tulevat matalapalkkatehtäviin. Orjatyövoiman hinnan tullessa näkyviin puolustusbudjetissa kenraalit luultavasti myöntäisivät, että puolustus tehostuu, kun sisäänottoa supistetaan rajusti, vain tarpeellisimpiin, ja säästyneitä varoja käytetään varustuksen parantamiseen.

Muita mielipiteitä

Poutvaaran luvuista päätellen Suomen talous tehostuisi sadoilla miljoonilla tai enemmälläkin ja nykyveroasteellakin muut verotulot nousisivat, joten verotusta tuskin tarvitsisi edes korottaa kuin tilapäisesti. Toisaalta luvuissa on tehokkuushyödyn lisäksi mukana myös armeijan pienentämisestä koituvia säästöjä ja siksi ei ole täyttä varmuutta, olisivatko nettohyödyt satoja vai vain kymmeniä miljoonia, mikäli armeijaa ei samalla pienennettäisi. Mahdollisista veronkorotuksista voitaisiin vapauttaa ne, joilta on jo peritty pakkotyötä (varusmiespalvelus, sivari, totaali).

Nykyään asevelvollisten epäsuorasti pakkotyönä peritty "maksuosuus" on 0,6 - 1 miljardia euroa vuodessa[31]. Ammattiarmeijassa tuo summa jaettaisiin oikeudenmukaisemmin veronmaksajille, mutta summa samalla pienisi tehokkuussyistä (mm. suhteellinen etu) siinäkin tapauksessa, että varusmiesten määrää ei vähennettäisi.

Päiväraha on nyt 132 euroa/kk.[32]

Asevelvollisuus vähentää korkeakoulutusta

Kolmen professorin teoreettisen mallin perusteella asevelvollisuus vähentää korkeakoulutusta. Empiirinen data OECD-maista 1960-2000 vahvisti johtopäätöksen. [33]

Orjuus ja pakkotyö

YK:n ihmisoikeussopimuksen 4. artikla: "Ketään ei saa pitää orjana tai orjuutettuna, kaikki orjuuden ja orjakaupan muodot on kiellettävä." Tosin artiklaa sovellettaessa on tehty poikkeus pakkosotilastyön osalta.

"all men are created equal ... He has waged cruel war against human nature itself, violating it's most sacred rights of life and liberty in the persons of a distant people who never offended him, captivating and carrying them into slavery ... market where men should be bought and sold" - Thomas Jeffersonin kirjoittama USA:n itsenäisyysjulistus ennen kuin kongressin enemmistö poisti siitä orjuuden tuomitsevat kohdat.[34]

Asevelvollisuus rangaistuksena

Presidentti Urho Kekkonen uhkasi 1970-luvulla kutsua veturinkuljettajat ylimääräisiin kertausharjoituksiin, jos nämä menevät lakkoon[35].

Asevelvollisuuden historia

Aikoinaan sotaväkeen pakottaminen (asevelvollisuus) oli mielivaltaista. 1300-luvun Italiasta 1700-luvun lopulle käytettiin lähinnä palkka-armeijoita. [30]

Ranskan vallankumouksen liberaalijohtoisessa alussa julistettiin feodalismi ja orjuus lakkautetuksi (4.-11.8.1789)[36], mutta Robespierren tultua Ranskan johtoon (27.7.1793) asevelvollisuus otettiin käyttöön (23.8.1793). [37]

Vuoden 1814 Preussissa asevelvollisuus tuli pysyvästi käyttöön. [30]

26 Nato-maasta 7:ssä on asevelvollisuus, samoin monissa Aasian maissa (mm. Kiina), useimmissa ex-Neuvostoliiton, Latinalaisen Amerikan, Afrikan ja Lähi-idän maissa. [30]

Eri maat

Saksankin luopuessa EU:n jäsenmaista enää viiteen jää asevelvollisuus. Vain Kyproksella se on yhtä laaja kuin Suomessa. 1990-luvulla asevelvollisuus oli 22:ssa EU:n 27 nykyisestä jäsenmaasta. [38]

Asevelvollisuus on suosituinta Aasiassa ja Afrikassa (asevelvollisuusmaailmankartta).[39]

Ruotsi

Vuonna 2009 Ruotsin porvarihallitus päätti lakkauttaa asevelvollisuuden. Ammattiarmeijan kooksi tulee 50 000 sotilasta. [40]

USA:n asevelvollisuuden lakkauttaminen

Professori Milton Friedmanin moraaliset ja taloudelliset argumentit saivat presidentti Richard Nixonin nimittämään asevelvollisuuden lakkauttamista pohtivan 15-jäsenisen komission, jonka epävarmat jäsenet kääntyivät vähitellen Friedmanin argumenttien kannalle, ja asevelvollisuus lakkautettiin Yhdysvalloista vuonna 1973. [41] Kun Friedmanilta kysyttiin, mistä saavutuksestaan hän on ylpein, Friedman vastasi: "asevelvollisuuden lakkauttamisesta" [42][43].

Kantahenkilökunta on jo nyt palkkasotureita

Arno Kotron mukaan Suomessa ilma- ja merivoimat ovat käytännössä ammattisotilaiden käsissä, samoin kantahenkilökunta. Jos ammattityö houkuttelisi vain "sotahulluja", poliisitkin olisivat sotahulluja. [44]

Suomen tulevaa ammattiarmeijaa - jollainen jo melkein kaikissa muissa länsimaissa on - kutsutaan joskus haukkumanimellä "palkka-armeija". Palkkasotilaita ovat esimerkiksi muukalaislegioonan miehistö ja aliupseerit. Muukalaislegioonan upseerit ovat Ranskan armeijan ammattisotilaita.

Vietnamin sodan komentaja William Westmorelandin sanoessa em. komission kuulustelussa, ettei hän haluaisi johtaa palkkasoturiarmeijaa, professori Milton Friedman vastasi: "Johdatko mieluummin orja-armeijaa?". "En pidä siitä, että isänmaallisia asevelvollisiamme kutsutaan orjiksi", Westmoreland sanoi. "En pidä siitä, että isänmaallisia vapaaehtoisia kutsutaan palkkasotureiksi", Friedman vastasi, ja lisäsi Westmorelandin olevan palkkakenraali. [41]

Mitä vikaa nykyisessä mallissa on?

Asevelvollisuus on orjuutta. Siihen tottuneina ihmiset eivät yleensä pidä ongelmaa kovinkaan suurena, mutta kyseessä on kuitenkin ihmisoikeuksia loukkaava pakkotyö, ajatteli asiaa miltä kantilta tahansa. Asevelvollisuudella on pitkä perinne Suomessa ja kansalaisilla on vahva usko siihen, mutta uskottava puolustus olisi mahdollista järjestää toisinkin. Asevelvollisuus tulee tosiasiassa vapaaehtoisarmeijaa kalliimmaksi eikä juurikaan ole tehokkaampi vaihtoehto.

Piilokuluiksi tai vaihtoehtoiskustannuksiksi kutsutaan taloustieteessä niitä mahdollisuuksia, jotka asevelvollisuuden takia eivät ikinä toteudu. Luonnollisesti niillä on valtava kansantaloudellinen vaikutus, kun joka toiselta suomalaisesta otetaan vuosi työntekoa pois. Yhteiskunnan kannalta kyseessä eivät ole ainoastaan vuoden ajalta menetetyt verotulot, vaan olemme myös kyseisen henkilön vuoden työn tuloksia köyhempiä.

Edelleen, perinteinen ongelma opiskelijoiden myöhäisestä työelämään siirtymisestä johtuu Suomessa pitkälti asevelvollisuudesta, opinnot suoritetaan kyllä keskimäärin tavoiteajoissa. Piilokulut huomioiden jopa nykyisen kaltaiset puolustusvoimat tulisivat halvemmiksi markkinapalkalla kuin miehille asetetulla pakkotyövelvoitteella, eikä nykyinen miesvahvuus ole optimaalinen vaan pakkotyövelvoitteeseen sopeutettu.

Kasvattava vaikutus ei oikein ole sekään enää hyvä perustelu. Varusmiesten motivaatio on todella huono, koska puolen vuoden asepalvelus valitaan siviilipalvelusta useammin lähinnä lyhyemmän kestonsa vuoksi ja koulutettavien huonolla motivaatiolla on tapana lannistaa kouluttajiakin. Joku voisi jopa väittää, että joukkomentaliteettiin ja autoritaarisen kulttuurin oppiminen ei ole kovin positiivinen asia. Ehkäpä kasvatus pitäisi kuitenkin hoitaa vanhempien toimesta, eikä valtion? Tai jos vaikutus olisi niin huomattava, miksi sitä tarvitsisivat vain suomalaiset, ja heistäkin vain miesten ja etenkin naisten "parhaimmisto"? Tutkimusten mukaan armeijan johtajakoulutuksestakaan ei juuri ole hyötyä myöhemmällä siviilijohtajan uralla.

Ylipäänsä miltei kaikki perustelut, joilla puolustellaan pakkotyöarmeijaa, puoltaisivat myös pakkotyöllä toteutettua sairaanhoitoa, opetusta, päivähoitoa, poliisitoimea, palolaitosta jne. Silti hoidamme nämäkin toiminnot vapaaehtoisten työsopimusten kautta, ilman pakkoa. Tämä viimeistään osoittaa perustelujen keinotekoisuuden: ihmisellä on luontainen taipumus pitää nykytilaa ainoana mahdollisena. Jos maanpuolustus olisi toteutettu muutoin kuin pakkotyöllä, useimmat samat ihmiset pitäisivät ajatusta pakkotyöarmeijasta yhtä kartettavana.

"Armeija syrjäyttää monia pysyvästi"

"Asevelvollisuus syrjäyttää monen työelämästä lähes 10 vuodeksi, osan lopullisesti, näitä tapauksia on varmasti tuhansia, itsekin tiedän muutaman, niistä vain ei puhuta, eikä niitä voi tilastoida. Armeija keskeytyy monen osalta nykyään erinäisistä syistä, mihin ei välttämättä voi itse vaikuttaa, yhä uudelleen heitä E-luokituksen saaneita pyydetään kutsuntoihin ja tulevaisuus voi olla auki lähes 30 vuotiaaksi asti! Silloin on vaikea saada työtä, oman asunnon ostoa on mahdoton suunnitella, pienemmissäkin luotoissa kysytään aina onko asevelvollisuus suoritettu, samoin työtä haettaessa. Näiden välivuosien aikana joutuu usein elämään yhteiskunnan tukien varassa, kun ei ole muuta mahdollisuutta. Ne tärkeimmät vuodet, jolloin pitäisi saada elämä vakiintumaan, menevät armeijan takia hukkaan ja helposti tottuu elämään sosiaalitukien varassa lopun ikäänsä. Hintalappu tällaiselle on miljoonia per / mies ja näitä tapauksia on tuhansia tässä maassa." (nimimerkki)[45]

Vastaväite:: Armeija ehkäisee syrjäytymistä. Tosin armeijaan ei enää yleensä oteta niitä, joita se voisi auttaa, vaan he saavat kokea itsensä hylkiöiksi. Armeijasta tulee koko ajan valikoivampi.

Asevelvollisuuden henkinen vahinko

Arno Kotron mukaan asevelvollisuus perustuu patavanhoillisiin sukupuolirooleihin ja opettaa sitä konservatiivista ajatusta, että naisille ja miehille kuuluu eri laki. [44]

Vaihtoehtoja

Mitä vaihtoehtoja vapautemme takaamiselle sitten olisi? Jonkinlainen vapaaehtoisuuteen perustuva reserviläisarmeija sopisi varmasti Suomenkin oloihin. Järjestelmä toimisi pitkälle kuten nytkin, mutta koulutukseen osallistuvat houkuteltaisiin pienellä kuukausipalkalla.

Tanskassa tällainen järjestelmä osoittautui aikoinaan erittäin toimivaksi, ja nykyään opiskelijat usein pitävät välivuoden opinnoistaan armeijassa. Sillä saa opintolainaa huomattavasti mukavammin rahoitettua opiskelunsa. Puolustusvoimat houkuttelevat nykyisinkin riittävän määrän sopimussotilaita tarpeisiinsa varusmiesten joukosta 1000 euron kuukausipalkalla. Tuokin summa on paljon parinsadan euron opintotukeen verrattuna, joten vähempikin varmasti riittäisi alokaskoulutukseen.

Toki myös asepalveluksen rakennekin tulisi muuttumaan, aivan kuten on sotakin muuttunut. Tuhannen euron kuukausipalkalla ei varmastikaan saataisi houkuteltua nykyisien kaltaisia varusmiesmääriä, mutta sodankäynnin luonnekin on muuttunut yhä teknologiapainotteisempaan suuntaan, ja puolustusvoimien sisältäkin on kuulunut ääniä, joiden mukaan nyt panostetaan liikaa resursseja määrään, kun pitäisi panostaa laatuun ja varustukseen.

Ruotsissakin on onnistuttu tiivistämään lyhin asepalvelu kolmeen kuukauteen. Asepalvelus voitaisiin järjestää vaikka opintojen aikana kesälomalla, ja jos yksi kolmen kuukauden jakso ei riittäisi, koulutusta voitaisiin jatkaa seuraavina kesinä.

Vapaaehtoisarmeijaan ei pakotettaisi lusmuilevia ja kurittomia poikia, jotka ovat nykyisin suurimmat palveluksen hidasteet. Jos asepalvelus olisi vapaaehtoista, voitaisiin siellä käyttää enemmän aikaa varsinaiseen koulutukseen, eikä kurinpitoon ja sopeutumiskyvyttömien henkilöiden ongelmien hoitamiseen.

Nykyisin varusmiehet myös hoitavat koulutuksen sijaan valtavan määrän tyhjänpäiväisiä huoltotoimenpiteitä, jotka eivät liity sodanajan tehtäviin millään tapaa. Jos puhutaan jokapäiväisten toimintojen ylläpitämisestä rauhan aikana, ammattimainen henkilökunta olisi kiistatta tehokkaampi ratkaisu. Sillä olisi aikaa oppia työ paljon paremmin kuin jatkuvasti vaihtuvilla varusmiehillä.

Suomessa on nykyisin paljon vapaaehtoisia kertausharjoituksia ja maanpuolustustahto on kova. On täysi syy olettaa, että reserviläisten vapaaehtoistoiminta tulisi yleistymään ammattiarmeijan myötä, samalla kun sille voitaisiin delegoida yhä enemmän tehtäviä.

Hyvä periaate olisi myös se, että jokaisella kansalaisella olisi mahdollisuus osallistua maanpuolustuskoulutukseen. Myös niille, jotka eivät sovellu tai halua varsinaiseen aseelliseen koulutukseen, voitaisiin tarjota koulutusta huolto- tai suojelutehtäviin.

Siviilipalvelus voitaisiin lopettaa turhana kyykyttämisenä, joka vie vain työpaikkoja muutenkin köyhiltä sosiaali- ja terveydenhoitoalan työntekijöiltä. Samalla koko totaalikieltäytymisongelmasta päästäisiin eroon eikä Suomikaan enää paistaisi Amnestyn vuosiraportissa ainoana EU-maana, jolla on mielipidevankeja.

Armeijan tarve

"Koko maan kattavaa raskasta puolustusjärjestelmää perustellaan Venäjän massiivisen hyökkäyksen mahdollisuudella. Hyökkäyksen todennäköisyys on kuitenkin erittäin pieni - -. Jos kuitenkin pahin tapahtuisi - - yksin taisteleva Suomi luhistuisi päivissä tai korkeintaan viikoissa, riippumatta reservimme koosta." Insinöörieversti Olli-Pauli Sarvarannan mukaan ratkaisu tähän olisi sotilaallinen liittoutuminen sekä asevelvollisuudesta luopuminen. [46]

Asevelvollisuus johtaa vähiin kertausharjoituksiin, minkä vuoksi opiskelun ja työkokemuksen myötä hankitut taidot jäävät hyödyntämättä. Asevelvollisuus on myös kustannustehotonta. Vapaaehtoinen järjestelmä täydennettynä kodinturvajoukoilla ja muulla vapaaehtoistoiminnalla olisi tehokkaampi järjestelmä mukaan. Puolustusvoimien rahoituskaan ei läheskään riitä 300 000 miehen reservin säädylliseen varustamiseen. [46]

Puolustusvoimien entinen komentaja, amiraali Jan Klenberg kirjoittaa, että Suomen keskeisin uhkakuva on yllättäen alkava ja nopeasti loppuun viety hyökkäys maa-, meri- ja ilmavoimien, maahanlaskujen ja rannikoille tunkeutumisten voimin. Tuorein huolenaihe ovat lähialuiden taktiset ohjukset, joilla voidaan ampua satojen kilojen tavanomaisia kärkiä vastustajan puolustustahdon murtamiseksi. Pienellä maalla ei ole mitään keinoja torjua tällaista.

Kansainvälisen yhteisön reaktio tähän kestää päiviä tai jopa pari viikkoa, ja siksi tarvitaan nopeasti reagoivat, paljon kertaavat valmiusjoukot. Tämä on asevelvollisuuden suuri epäkohta. Ongelman korjaaminen vaatisi Nato-jäsenyyden ja/tai määräaikaisia sotilaita tai sopimussotilaita. [11]

Nato

Upseeriliiton jäsenkyselyn 2010 perusteella 55,5 % kannattaa Nato-jäsenyyttä, etenkin kenraalit ja everstit (74,3 %), 35,1 % vastustaa (etenkin kadetit: 48,1 % kannatti). Upseereista 58,8 % uskoi Suomen pystyvän ylläpitämään asevelvollisuutta myös Naton jäsenenä. Osa upseereista vastustaa Nato-jäsenyyttä siksi, että pelkää sen johtavan asevelvollisuuden lakkauttamiseen ja koko maan puolustamisesta luopumiseen. [47]

"Venäjän sotilasdoktriinissa Nato mainitaan vaaraksi. Se on pienempi paha kuin uhka." Sotatieteiden tohtori, kapteeni Jarno Limnéllin mukaan Venäjän hyökkäyskynnys sotilaallisesti liittoutuneeseen Suomeen olisi korkeampi kuin nyky-Suomeen, ja Venäjällä on sekä "kyky" että "tahtoa" hyökätä, kuten Georgian sota osoittaa. [47]

Sosiaalisia ongelmia

Varusmiehet velkaantuvat usein pahasti palvelusaikanaan, eikä varusmiespäivärahalla pysty hoitamaan velkoja. Palveluksia joudutaan jopa keskeyttämään velkaantumisen vuoksi. [48]

Varusmiespalvelus myös usein johtaa parisuhteen päättymiseen ja aiheuttaa vakavia sosiaalisia ongelmia. Myös lasten yksinhuoltajaisiä on pakotettu armeijaan.

Totaalikieltäytyminen

Albert Einstein esitti 1930-luvulla, että jos pari prosenttia miehistä ryhtyisi totaalikieltäytyjiksi, vankilat eivät riittäisi heille ja asevelvollisuudesta jouduttaisiin luopumaan. Suomen jalkapantarangaistukset saattaisivat kuitenkin ratkaista tämän ongelman. [44]

FAQ

Kts. myös Ohi on -kansalaisaloitteen FAQ

Eikö palkkasotilaiden käyttäminen armeijoissa ole moraalitonta ja kansallisen armeijan periaatteiden vastaista?

Joku voisi väittää, että maksettujen työntekijöiden (palkkasoturien) käyttäminen vaarallisissa tilanteissa on moraalitonta, mutta asevelvollisten lähettäminen rintamallehan se vasta moraalitonta onkin - hehän eivät itse edes ole saaneet tehdä päätöstä henkensä vaarantamiseen, kun taas palkkasoturit ovat tehneet vapaaehtoisen valinnan. Esimerkiksi Afganistanissa on nyt (2010) lähinnä niitä suomalaisia, jotka sietävät riskiä ja pitävät ko. olosuhteista, ei niitä, jotka haluavat sitä kaihtaa kaikin keinoin.

Vallankaappausriski ja ammattiarmeija

Argentiinassa ja Chilessä oli molemmissa asevelvollisuus vallankaappausten aikaan, kun taas Iso-Britanniassa on toiminut ammattiarmeija iät ja ajat ja ainoa vallankaappaus sen aikana (?) oli vuosien 1688-89 liberaali mainio vallankumous, jonka tekivät muut tahot ja joka teki maasta vapaan.

Armeijan johto ja muu vakinainen henkilökunta on nytkin miehitetty tavallista sotamyönteisemmillä ihmisillä, eikä tätä koeta ongelmaksi.

Lisäksi rekrytoitaessa koko ikäluokasta eikä vain miehistä on enemmän valinnanvaraa ja helpompi karsia pois soveltumattomat. Muissakin länsimaissa on jo siirrytty ammattiarmeijaan.

Ecuadorissa kapinoivat vuonna 2010 poliisit, jotka lienevät nykyään lähes kaikkialla ammattilaisia eikä pakotettuja. Ranskassa on kokeiltu poliisivelvollisuutta, mm. Madame Bovaryn kirjoittaja Gustave Flaubert taisi olla useamman kerran vankilassa kieltäydyttyään siitä, mutta pakkotyöhön perustuvat poliisivoimat eivät osoittautuneet tehokkaiksi.lähde?

Eikö joidenkin poliisin tehtävien korvaaminen yksityisillä vartiointiyrityksillä johda poliisivaltioon?

Monissa maissa yksityisten vartijoiden ja järjestyksenvalvojien määrä ylittää jo poliisien määrän, ja nyt ei puhuta Brasiliasta vaan Tanskasta ja Ruotsista.

Eikö miesten pidä mennä armeijaan, kun naiset synnyttävät?

  • Valtion tehtävä ei ole tasata eri ihmisten nautintoja ja kärsimyksiä. Synnytyskipujen lievittäminen on hyvä tavoite, mutta miesten pakottaminen armeijaan ei, työn orjaluonteen vuoksi.
  • Vaikka naisia pakotettaisiin synnyttämään (mitä tehdäänkin monissa maissa aborttikiellon muodossa), kaksi väärää ei tee yhtä oikeaa.
  • Valtion pitää kuitenkin kohdella kansalaisiaan yhdenvertaisesti sukupuolesta riippumatta, eikä langettaa pakkotyötä sukupuolen perusteella niille, joiden uskonnollinen vakaumus on väärä (eivät ole jehovantodistajia).

Eikö armeija tee pojista miehiä?

  • Sitten Länsi-Euroopassa ja muissa Pohjoismaissa ei juurikaan ole miehiä.
  • Monen mielestä armeija opettaa asioita, jotka poikkeavat pahasti siitä, mitä yhteiskunnassa tarvitaan, ja syventävät sukupuolten välistä arvokuilua. Lisäksi vastentahtoinen varusmiespalvelus aiheuttaa vakavia sosiaalisia ongelmia.
  • Ne, jotka yleensä tällaisten vastalauseiden esittäjien mielestä "eniten armeijaa tarvitsisivat", eivät enää pääse armeijaan, joka valikoi varusmiehet entistä nirsommin.
  • Vaikka armeijan käyminen lisäisikin miehen "miehekkyyttä", liberaalit tuomitsevat tällaisen pakottamisen "pakotettavan omaksi parhaaksi".

Asevelvollisuus on pystynyt puolustamaan Suomea lähes 100 vuotta

  • Samanlaisen armeijan saa pakottamattakin, jos korottaa päivärahaa riittävästi.
  • Talvisodan armeija ei pystyisi alkuunkaan estämään nykyaikaisen armeijan nopeaa valloitussotaa. Nykyään kaluston ja eriytyneen koulutuksen merkitys on paljon suurempi, joten kannattaa sijoittaa enemmän resursseja näihin ja vähemmän työvoiman lukumäärään. Sellaiseen on varaa paremmin, jos kansantaloudellisia resursseja ei haaskata ylisuureen armeijaan ja tehottomaan siviilipalvelukseen. Lisäksi pätevimmät naisetkin pitäisi saada mukaan nykyistä laajemmin, mikä onnistuisi päivärahaa korottamalla.

Yhteenveto

Vaikka vapaaehtoinen reservi olisikin pienempi kuin nyt, olisi se kuitenkin huomattavasti uskottavampi armeijana. Mikä olisikaan pahempi pelote hyökkäystä harkitsevalle maalle kuin valtava armeija, joka koostuu pelkästään omasta vapaasta tahdostaan isänmaataan puolustavista sotilaista?

Halvin ja tehokkain vaihtoehto on antaa ihmisten markkinoilla tehdä sitä työtä mitä he parhaiten osaavat ja kantaa oma osuutensa yhteiseen maanpuolustukseen veroilla. Niin Hollannissa ja Yhdysvalloissa aikoinaan, kuin äskettäin Italiassakin asevelvollisuudesta luovuttiin nimenomaan sen kustannusten takia. Asevelvollisuusarmeijan kulut eivät vain näy yhtä selkeästi kuin ammattiarmeijan, minkä takia sitä pidetään usein halvempana vaihtoehtona. Samalla puolustusvoimien on kätevä käyttää halpaa orjatyövoimaa huoltohenkilöiden palkkaamisen sijaan.

Ammattiarmeija todella olisi uskottava puolustus. Tulevat sukupolvet tulevat ihmettelemään menneitä pimeitä vuosisatoja, joina käytettiin orjia, joina naisilla ei ollut äänioikeutta ja joina pakkotyötä katsottiin sormien läpi. Antakaamme jo lastemme kuulua noihin sukupolviin!

Viitteet

  1. 1,0 1,1 Pitäisikö asepalvelusta lyhentää? Varusmiespalvelukselle voidaan laskea hinta, mutta kansallinen turvallisuus on vaikeampi pähkinä Helsingin Sanomat. 9.9.2020.
  2. 2,0 2,1 2,2 "Asevelvollisuuden tuki hiipuu", "Asevelvollisuuden kannatus riippuu kysymyksen muotoilusta", HS 2.2.2012, sivu A4.
  3. Vain puolet suomalaisista kannattaa nykyistä asevelvollisuutta, Aamulehti 11.3.2011, Maanpuolustustiedotuksen suunnittelukunnan kyselystä
  4. Intin suosio romahti, Uusi Suomi 11.3.2011
  5. Facebook: Puoli vuotta panassa: 21-vuotias tamperelainen aktivisti kirjoittaa kokemuksistaan totaalikieltäytyjänä
  6. Nuorisobarometri 2010, Sami Myllyniemi (toim.). opetus- ja kulttuuriministeriö, 2010. s. 30: uskonnollisuus, s. 31 arvoliberalismi, s. 32 markkinahenkisyys, s. 33 vihreys, s. 34: korrelaatiot, s. 41 & 54 asevelvollisuus
  7. http://yle.fi/uutiset/armeija_kavi_tiedotustaisteluun_asevelvollisuuden_puolesta/6811086
  8. http://www.suomensotilas.fi/puolustusministeri-suomi-oli-oikeassa-sailyttaessaan-yleisen-asevelvollisuuden/
  9. http://puolustusvoimat.fi/artikkeli/-/asset_publisher/kenraali-lindberg-muuttunut-turvallisuusymparisto-aiheuttaa-lainsaadannon-tarkastelutarpeita
  10. "Nato-mörkö voi paksusti", lehdistöneuvos, ex-päätoimittaja Vesa-pekka Koljonen, Suomen Kuvalehti 2/2012, sivu 58.
  11. 11,0 11,1 11,2 Puolustuksen tärkeimmät osat on turvattava, Puolustusvoimien entinen komentaja, amiraali Jan Klenberg, Helsingin Sanomat, Vieraskynä 16.1.2012
  12. Ministeri: Ruotsin puolustuskyky naapurimaiden tasolla, Helsingin Sanomat 10.1.2013
  13. Armeija: Aikalaskelmilla ei ole merkitystä, HS 7.1.2013.
  14. Emeritusprofessori IS:lle: Suomen puolustus kestäisi vain tunteja, HS 7.1.2013.
  15. Kova väite Suomen puolustuskyvystä "melko mustavalkoista", Iltalehti 7.1.2013.
  16. Kohti uutta armeijaa, Helsingin Sanomien pääkirjoitussivu, päätoimittaja MIKAEL PENTIKÄINEN, 6.3.2011
  17. 17,0 17,1 17,2 17,3 Suomalainen asevelvollisuus, Puolustusministeriö, 2010, ISBN: 978-951-25-2136-4 ("Siilasmaan työryhmän raportti"), s. 31-34,38-39,83
  18. Kohti uutta armeijaa, Mikael Pentikäinen, Helsingin Sanomat pääkirjoitussivu 6.3.2011, mm. "Nyt reservissä on noin 350 000 henkeä. Tulevaisuudessa reservin koko saattaa pudota jopa kolmannekseen. Toiseksi asevelvollisuus säilyy, mutta harmaisiin astuu yhä harvempi, kun tarve vähenee"
  19. "Intin edess rauhan ajan vaativin tehtävä", Näkökulma, HS:n uutistoimittaja Jarmo Huhtanen, HS 31.7.2012, sivu A4
  20. Suomalainen asevelvollisuus, Puolustusministeriö, 2010, ISBN: 978-951-25-2136-4 ("Siilasmaan työryhmän raportti"), s. 44-45,68-70
  21. Armeija on välivuosi paikallaan, Extra, Oulun ammattikorkeakoulu, 2010, Susanna Siironen
  22. Kertauskutsu tulee tulevaisuudessa yhä harvemmalle, Helsingin Sanomat, 29.1.2014.
  23. "Kriisiajan komentaja", Tuomo Lappalainen, Suomen Kuvalehti 31/2014, sivu 26.
  24. 24,0 24,1 Suomalainen asevelvollisuus, Puolustusministeriö, 2010, ISBN: 978-951-25-2136-4 ("Siilasmaan työryhmän raportti"), s. 127-128
  25. Puolustusvoimien kansantaloudelliset vaikutukset, Valtion taloudellinen tutkimuskeskus, Muistiot 11, Juha Honkatukia, marraskuu 2010, sivut 14 ja 8
  26. 26,0 26,1 26,2 26,3 Asevelvollisuus tulee kalliimmaksi kuin palkka-armeija, HS 5.10.2008
  27. Asevelvollisuus tulee kalliimmaksi kuin palkka-armeija, VS 3.11.2008
  28. Why Not a Volunteer Army?, Milton Friedman, New Individualist Review 4 (4), 1967
  29. Tutkija: Asevelvollisuus tulee Suomelle kalliiksi, Yle 19.2.2010
  30. 30,0 30,1 30,2 30,3 The Political Economy of Conscription, Panu Poutvaara & Andreas Wagener, IZA DP No. 4429, Sep 2009
  31. Työvoimakustannukset puuttuvat puolustusmenoista, Tieto&trendit 3/2007, Panu Poutvaara ja Tuomas Louhela
  32. 132 €/kk: Varusmiehet raivoissaan, Uusi Suomi 9.7.2010
  33. Does Military Draft Discourage Enrollment in Higher Education? - Evidence from OECD Countries, Katarina Keller, Panu Poutvaara, Andreas Wagener, IZA DP No. 4399, Sep 2009
  34. The Rough Draft of the Declaration of Independence, Thomas Jefferson et al., June 1776. Samat kohdat löytyvät myös Viiden komitean lopullisesta versiosta (28.6.1776), jossa oli Franklinin ja Adamsin muutoksia (kuten mahdollisesti jo alkuperäisessäkin).
  35. Talouselämä 7/2010, s. 10
  36. The Decree Abolishing the Feudal System, J.H. Robinson, ed., Readings in European History, 2: 404-409
  37. 1789-1799 Révolution France - Diplomatic Archives
  38. "Suomelle vielä ykkössija", Helsingin Sanomat 28.9.2010, s. A5
  39. Military conscription - Does your country need you?, Jul 4th 2011, 13:21 by The Economist online
  40. http://www.hs.fi/ulkomaat/artikkeli/Asevelvollisuus+lakkautetaan+Ruotsissa/1135246952837 HS 16.6.
  41. 41,0 41,1 The Life and Times of Milton Friedman, Reason, March 2007
  42. An Interview with Milton Friedman, Chicago Life Magazine, 1.6.2006
  43. Remembering Milton Friedman (1912-2006), James Gwartney, 23.1.2007
  44. 44,0 44,1 44,2 Jäähyväiset intille, Arno Kotro, City 16/2011
  45. Professori: Asevelvollisuuden oikeaa hintalappua esille, Aamulehti 06.09.2010, Kommentti #30 ma 6.9. klo 12.43 (vain nimimerkin näkemys)
  46. 46,0 46,1 "Yleiseen asevelvollisuuteen perustuva itsenäinen puolustus ei ole uskottava", Helsingin Sanomat 3.10.2010, s. C13, insinöörieversti (evp) Olli-Pauli Sarvaranta
  47. 47,0 47,1 Suomen Kuvalehti 16/2010 s. 38-43
  48. MTV3: Intistä paljastui kumma harhaluulo, iltasanomat.fi 14.12.2011

Katso myös

Aiheesta muualla