Maahanmuutto

Liberalismiwiki

Loikkaa: valikkoon, hakuun

Liberaalit yleensä periaatteessa kannattavat vapaata maahanmuuttoa, mutta asiassa on aiheuttanut kiistaa käsitteen "vapaa" määrittely. Jos valtio ei mitenkään koersiivisesti rajoittaisi maahanmuuttajien tuloa, tästä ei seuraa, että maahanmuuttajat olisivat välttämättä toivottuja valtion nykyisten asukkaiden näkökulmasta. Joskus "vapaalla" maahanmuutolla on jopa tarkoitettu tilannetta, jossa valtio ei rajoita mitenkään maahantuloa, ja maahanmuuttajien syrjiminen jopa yksityisomisteisten alueiden yhteydessä on lailla kielletty. Useimmat liberaalit kuitenkin katsovat, että maahanmuuttoa ei voida täysin vapauttaa, koska korkeat verorahoitteiset edut huokuttelisivat tuottamattomimpia maahanmuuttajia ja korkea työmarkkinasääntely haittaisi työllistymistä.

Sisällysluettelo

Maahanmuuttotilastoja ulkomailta

Maahanmuuttajat sopeutuvat, jos sääntely ei sitä estä

Yle TV1 / MOT: "Yhdysvalloissa, Australiassa ja Kanadassa siirtolaisten suhteellisen vaivaton kotoutuminen yhteiskuntaan on perustunut kahteen tekijään: avoimiin työmarkkinoihin ja niukkaan sosiaaliturvaan. - - Pohjois-Euroopan malli on toinen. Täällä maahanmuuttajia syleillään sosiaaliturvalla passiivisiksi. Jäykät työmarkkinat ja krooninen työttömyys jättävät nykyisellään yli puolet maahanmuuttajista työelämän ulkopuolelle. - - Olemme luoneet pelisäännöt, jotka kääntävät energiaruiskeeksi tarkoitetun siirtolaisuuden vastavoimakseen, joka syö hyvinvointiyhteiskunnan perusteita."[1]

Vuonna 1980 Fidel Castro antoi yhteensä 125000 Kuubalaiselle oikeuden muuttaa Yhdysvaltoihin[2]. Puolet heistä jäi Miamiin, jonka työllisyysasteessa tai palkkatasossa ei näkynyt lähes minkäänlaista muutosta. Kolmen kuukauden aikana työttömyys nousi 5 %:sta 7,1 %:iin, mutta pitkällä aikavälillä vaikutus oli marginaalinen. Näin valtava ryhmä siirtolaisia onnistui siis työllistymään ja sopeutumaan yhteiskuntaan lähes välittömästi.

Yli 12 % yhdysvaltalaisista on siirtolaisia. Maa on ihmiskunnan historian monietnisimpia ja monikulttuurisimpia. Vaikka rotuerottelu lopetettiin vasta 1964, maan siirtolaispolitiikka on erittäin onnistunutta. Suomen Kuvalehden Atlantan-kirjeenvaihtajan mukaan tämä johtuu siitä, että maahanmuuttajien on tehtävä töitä eikä elettävä tuilla. [3]

Tanska

Hallituksen raportin mukaan Tanskan maahanmuuttopolitiikan kiristykset ovat tuoneet 6,7 miljardin euron säästöt viimeisten 10 vuoden aikana.[4]

Monen mielestä tämä tarkoittaa, että ei-työperäinen maahanmuutto tulisi pitää vähissä kunnes sen rahallisia houkuttimia on pienennetty ja työnteon esteitä on poistettu.

Rikollisuus

Helsingin raiskauksista 41 %, ryöstöistä 32 % ja tapoista 14 % oli ulkomaalaissyntyisten (8,3 % helsinkiläisistä) tekemiä 2000-2007. [5]

Suomen raiskauksista ulkomaalaisten osuus oli 45,3 %. Jos saman uhrin raiskaamiset lasketaan yhdeksi, osuus on 25,8 %. Väkiluvusta 3 % on ulkomaalaisia. Sisäministeriön päällikön mukaan kotouttamisessa pojat ja miehet on jätetty huomioimatta ja käyttäytymissäännöt pitäisi tehdä heille selviksi.[6]

Useimmilla Lähi-idän muslimimaista tulevilla maahanmuuttajaryhmillä yliedustus on vieläkin paljon suurempi. Kaukoidästä ja eräistä eteläisemmän Afrikan maista tulevat sopeutuvat suhteellisen hyvin.

Norjassa maahanmuuttajat saavat 2,1 - 2,3-kertaisen määrän väkivalta- ja omaisuusrikostuomioita, Marokon, Iranin, Somalian ja Irakin tulijat 3 - 4-kertaisen. Ikä ja sukupuoli selittävät tästä 20 - 45 %, työllisyys ja asuinolot vain vähän. Ruotsissa kerroin oli 2,5, törkeissä rikoksissa 4,2. [7]

Maahanmuuttotilastoja Suomesta

Maahanmuuttajien sosiaaliturva on Suomessa pääsääntöisesti täsmälleen sama kuin kantasuomalaisten[8]. Erityisongelma syntyy lähinnä siitä, että maahanmuuttajien kohdalla sosiaaliturva kannustaa heitä muuttamaan Suomeen ja pysymään täällä - takaisin lähtevä menettää tuen ja muualle menevä ei sitä koskaan saakaan.

Puolueiden kantoja

Sdp:n ja kokoomuksen mukaan ulkomaista työvoimaa tarvitaan jo hallituskaudella 2011-15, kristillisdemokraattien, vasemmistoliiton ja perussuomalaisten mukaan ei, vihreiden, keskustan ja rkp:n mukaan se riippuu suhdanteista[9].

Kansan mielipide

60 % suomalaisista kannattaa maahanmuuttopolitiikan tiukentamista mutta 41 % haluaisin Suomen avoimemmaksi työperäisille maahanmuuttajille[10]. Tämä tarkoittanee, että maahanmuuttoa tulee vapauttaa mutta sosiaaliturvan piiriin ei tule päästä yhtä helposti kuin nyt, vrt. Singaporen ja Osmo Soininvaaran[11] mallit.

Houkuttimia Suomeen

Suomi houkuttelee maahanmuuttajia maksamalla turvapaikanhakijoiden perheenjäsenten Suomeen-muuttomatkoja toisin kuin useimmat muut EU-maat Ruotsia lukuunottamatta (kiintiöpakolaisten matkat maksavat muutkin EU-maat). [12]

Uskonnollisuus vähäistä

Suomalaiset maahanmuuttajanuoret eivät ole sen uskonnollisempia kuin muutkaan, toisen polven maahanmuuttajanuoret vieläkin vähemmän, vain 4 % hyvin uskonnollisia (suomalaisnuorista oli 8 %). [13]

Libertaarien kantoja

Libertaarien suhtautumisessa maahanmuuttoon löytyy yksimielisyys siitä, ettei julkinen valta saa rajoittaa ihmisten välistä vapaaehtoista kanssakäyntiä. Libertarismi ei kunnioita poliittisia aluerajoja kartalla, vaan perustuu yksittäisten ihmisten oikeuksiin. Nykyiset valtiorajat ovat aatteen näkökulmasta mielivaltaisia, eikä niillä ole sinänsä mitään tekemistä ihmisten oikeuksien tai oikeellisen politiikan kanssa. Libertaarit kannattavat maailmaa, jossa tällaiset rajat on minimoitu, ja korkeintaan hyväksyvät valtioiden olemassaolon puolustusta ja järjestyksenpitoa varten. Tällaiset asiat eivät vaikuta millään tavalla ihmisten arkipäiväiseen liikkuvuuteen—voidaan jopa väittää, ettei minarkian ulkorajan tulisi olla rauhan aikana näkyvä. Libertaarit vastustavat myös periaatteesta nationalismin tapaisia kollektivistisia aatteita.

Pitää kuitenkin muistaa, ettemme nykyään elä libertaarissa yhteiskunnassa. Libertaarit katsovat, että yksityisillä maanomistajilla on oikeus rajoittaa muuttoa ja läpikulkua omalla alueellaan, ja johtavat tästä tasapainon jossa muuttoliike pysyy järkevällä tasolla. Tätä tasapainoa ei kuitenkaan nykyään voida saavuttaa, koska suuri osa maasta ja yhteiskunnallisesta infrastruktuurista on julkisessa omistuksessa. Sitä ei hallinoida kannattavuuskriteerein, vaan luultavasti tehottomasti. Yksityiset maanomistajatkaan eivät saa täysimääräisesti päättää maansa käytöstä tai keitä sinne päästetään. Kaiken kukkuraksi hyvinvointivaltion tapaiset poliittiset järjestelyt tekevät jokaisesta maahanmuuttajasta potentiaalisen kuluerän muille kansalaisille, toisin kuin libertaarissa yhteiskunnassa.

Niinpä osa libertaareista katsoo, että maahanmuuton rajoittaminen on oikeutettua niin kauan kuin yksilön oikeudet eivät ole täysin toteutuneet. Tässä on kyse eräänlaisesta toiseksi parhaan argumentista—maahanmuuton rajoittaminen ei sinänsä kuulu valtion oikeelliseen toimivaltaan, mutta niin kauan kuin valtioita on ja ne tekevät virheitä muissa asioissa, on pienempi paha (vrt. forced exclusion) ettei virhettä kertauteta sallimalla täysin rajoittamaton maahanmuutto (vrt. forced inclusion).

Toisaalta joidenkin libertaarien mielestä maahanmuuton rajoittaminen olisi erittäin epäliberaali ratkaisu, sillä siinä hyväksytään valtion omistusoikeus maa-alueille, ja sen kautta oikeus rajoittaa ihmisten liikkumista. Jotkut anarkokapitalistit jopa argumentoivat, että maahanmuuton rajoittaminen jo itsessään olisi valtion olemassaolon hyväksymistä.

Kysymyksen tekee entistäkin monimutkaisemmaksi se, että hyvinvointivaltio saattaisi periaatteessa romahtaa kilpailupaineen edessä mikäli maahanmuutto todella sallittaisiin. Tämä olisi tietysti libertaareille mieleinen lopputulos. Rajoittamattoman maahanmuuton lyhyen aikavälin haitat saattaisivat jopa pakottaa yhteiskunnan libertarismin suuntaan, ja näin pitkällä aikavälillä hyödyttää sitä, mutta kyseinen näkemys laajan maahanmuuton seurauksista on kiistanalainen.

Paleolibertaarien näkemyksiä

Erityisesti paleolibertaarit ovat argumentoineet länsimaissa vallitsevaa nykyistä maahanmuuttopolitiikkaa vastaan toteamalla, ettei kyseessä ole yksilöiden vapaaehtoinen kanssakäynti, vaan julkinen valta tukee tarpeettomasti ja väärillä kriteereillä maahanmuuttoa yksilöiden oikeuksien vastaisesti. Tavaroiden vapaasta liikkuvuudesta ei voida päätellä täysin rajoittamattoman maahanmuuton olevan oikea järjestelmä, koska tavaratkin kaupankäynnissä vaihtavat omistajaa vain molempien osapuolien hyväksynnällä. Niinkuin yhdistymisvapauteen kuuluu oikeus assosioida itsensä joidenkin ihmisten kanssa, se sisältää myös oikeuden ekslusoida muut ihmiset. Kuitenkin invasiivinen hyvinvointivaltio puuttuu näihin oikeuksiin "syrjinnänvastaisella" lainsäädännöllä, ja joissain maissa esimerkiksi etnisillä kiintiöillä työpaikkojen haussa. Onkin joissain tapauksissa aiheellista puhua vapaan maahanmuuton sijasta pakkointegraatiosta.

Koska maahantulijat pääsevät vapaasti liikkumaan julkisilla alueilla ja käyttämään julkisia palveluja, siitä syntyy tarpeeton taloudellinen kannustin maahanmuuttoon. Mitä enemmän julkista omaisuutta on, sitä suuremmiksi voivat nousta alkuperäisten asukkaiden kannalta epätoivottavan maahanmuuttopolitiikan aiheuttamat ongelmat. Paleolibertaarit kannattavatkin julkisen omaisuuden vähentämistä, ja maahantulijoiden valikointiin liittyvän legitiimin päätöksentekovallan palauttamista takaisin vastaaville maanomistajille.

If every piece of land in a country were owned by some person, group or corporation, this would mean that no immigrant could enter unless invited to enter and allowed to rent or purchase property. A totally privatized country would be as closed as the particular inhabitants and property owners desire. It seems clear, then, that the regime of open borders that exists de facto in the U.S. really amounts to a compulsory opening by the central state, the state in charge of all streets and public land areas, and does not genuinely reflect the wishes of the proprietors.

Murray N. Rothbard, Nations by Consent: Decomposing the Nation-State [1]

Aiheesta muualla

Valtavirran näkemyksiä

Paleolibertaareja näkemyksiä

Viitteet

  1. Hyvinvointivaltion ansa, Yle TV1 / MOT, 8.2.2010
  2. Mariel boatlift, Wikipedia, haettu 12.4.2010
  3. Yhdysvallat: onnistuneen mamu-politiikan malliesimerkki, Suomenkuvalehti.fi 23.12.2010, Marko Maunula
  4. Maahanmuuttoraportista nousi myrsky: ”Nyt on mustaa valkoisella”, Uusi Suomi 5.5.2011
  5. Ulkomailla syntyneiden osuus Helsingissä tehdyistä väkivaltarikoksista 2000-2007, Helsingin Sanomat
  6. AL: Ulkomaalaisten tekemät raiskaukset vaativat täsmätoimia, Aamulehti.fi 6.12.2011
  7. Brottslighet bland invandrare borde oroa alla partier, pääkirjoitustoimittaja PER GUDMUNDSON, Svenska Dagbladet, 27 juni 2011 (suomenkielinen referaatti)
  8. 8,0 8,1 MOT: Maahanmuuton hinta, käsikirjoitus, Yle 8.2.2010
  9. "Ulkomaisen työvoiman tarpeellisuus jakaa puolueita", Helsingin Sanomat 5.8.2010. Myös ESS
  10. IL: Yli puolet tiukentaisi maahanmuuttopolitiikkaa, Nelonen.fi 2.10.2010
  11. 11,0 11,1 HS-raati: Maahanmuutto ei ole talouskysymys, HS.fi 18.3.2010
  12. ”Suomi-ilmiö” Somaliassa: Tässä yksi selitys?, Uusi Suomi 26.10.2010
  13. Nuorisobarometri 2010, Sami Myllyniemi (toim.). opetus- ja kulttuuriministeriö, 2010. s. 30: uskonnollisuus, s. 31 arvoliberalismi, s. 32 markkinahenkisyys, s. 33 vihreys, s. 34: korrelaatiot, s. 41 & 54 asevelvollisuus
Henkilökohtaiset työkalut