Monikulttuurisuus

Liberalismiwiki
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Monikulttuurisuus tarkoittaa Wikipedian mukaan "joko kulttuurista monimuotoisuutta yhteiskunnan tilana; normatiivista ajattelutapaa tai ideologiaa, jossa monikulttuurisuuden tilaa arvostetaan, vaalitaan tai lisätään (multikulturalismi, monikulturismi); tai politiikkaa..."[1]

Eurooppalaiset professori ovat todenneet monikulttuurisuusprojektin epäonnistuneen, koska monikulttuurisuus on etniseen eristämiseen johtavaa ideologista relativismia.[2]

Stanford Encyclopaedia of Philosophyn mukaan monikulturismi pitää suvaitsevaisuutta riittämättömänä ja vaatii siksi eri oikeuksia eri ryhmille. Esimerkiksi yksilöille myönnetään poikkeus yleisistä laeista uskonnon perusteella tai ryhmälle kokonaisuutena annetaan yhteinen oikeus kuten itsemääräämisoikeus. Jälkimmäinen on läheisessä liitossa nationalismin kanssa.[3]

Helsingin yliopiston tutkija Maïmouna Jagne-Soreaun mukaan Suomen ei pidä tavoitella monikulttuurisuutta, koska se ei johda hyvään. Hän sanoo, että monikulttuurisessa valtiossa ihmisryhmiä erotetaan omiin lokeroihinsa kulttuurin, etnisyyden tai muun perusteella, niin että ihmiset eivät ole yhdenvertaisia. Olisi parempi siirtyä "uuteen nationalismiin" eli torjua rasismi ja suvaitsemattomuus ja hyväksyä kaikki osaksi suomalaisuutta. Esimerkiksi postnationalistisessa Ranskassa kaikkia asukkaita pidetään ranskalaisina ilman että näiden täytyy luopua kulttuurisista asioistaan. Jagne-Soreaukaan ei katso olevansa "afroranskalainen".[4]

Toimittaja Marko Hamilo kirjoitti: "multikulturalismihan on ristiriidassa yksilökeskeisen liberaalin demokratian kanssa. Multikulturalismi kritisoi yksilöiden yhdenvertaisiin oikeuksiin perustuvaa yhteiskuntajärjestystä ja haluaa korvata sen järjestelmällä, jossa on ryhmäjäsenyyteen perustuvia oikeuksia. Tästä ovat esimerkkinä erilaiset kiintiöt, positiivinen erityiskohtelu, yksilöiden oikeuksien alistaminen ryhmän oikeudelle alistaa yksilöitä, identiteettipolitiikan korostaminen yhteisten arvojen ja individualismin sijasta." Hamilon mukaan http://plato.stanford.edu/entries/multiculturalism/ määrittelee asian. [5]

Sisällysluettelo

Monikulttuurisuus

Monikulttuurisuus ei siis tarkoita vain kulttuurien moneutta, monen kulttuurin rinnakkaiseloa, vaan sitä, että näille on eri lait. Kun liberaali luulee puolustavansa "monikulttuurisuutta", hän yleensä vastustaa sitä ja puolustaa vain kulttuurien moneutta ja rinnakkaiseloa.

Stanford Encyclopedia of Philosophy on vasemmistonkin keskuudessa hyvin arvostettu akateeminen, vertaisarvioitu teos. Kyse ei siis ole breivikiläisestä määritelmästä.

Monikulturismi

Monikulturismi on monikulttuurisuutta tavoitteleva ideologia. Monikulttuurisuuden vaihtoehto on, että kaikkien tulee noudattaa samoja lakeja. Liberaalit haluavat yleensä lait siinä määrin väljiksi, että ne eivät rajoita ihmisten oikeutta erilaisiin elämänmuotoihin, kunhan ihmisoikeudet ovat kaikille samat.

Helsingin yliopiston tutkija Maïmouna Jagne-Soreaun tavoin moni tutkija katsoo monikulttuurisuuden tarkoittavan monikulturismia, mutta jotkut käyttävät sanaa "monikulttuurisuus" merkityksessä: "monta kulttuuria" ilman vaatimusta eri kohtelusta kulttuurisin perustein. Tästä syystä ehkä olisi parempi välttää termiä monikulttuurisuus ja puhua tarkoituksesta riippuen "monikulturismista" tai "monen kulttuurin tavoittelusta".

Toisaalta englanninkielisen Wikipedian mukaan multiculturalism-sanallakin on useita merkityksiä, joista vain yksi on yllä kuvattu Stanford Encyclopedia of Philosophyn kuvaama, joten sekin termi on huono. Parempaakaan ei liene.

Arvostelua

Liittokansleri Angela Merkel ja pääministeri David Cameron ovat tuominneet monikulttuurisuuden ja puhuneet sen vaaroista. Se on tuonut valtaa äärioikeistolle ja inspiroinut väkivaltaa. Kriitikkojen mukaan liian vähäinen integraatio syö luottamusta ja sosiaalista koheesiota.[6]

Liberaalien kanta

Useimmat liberaalit katsovat monikulttuurisuuden olevan ihmisten oma asia. Moni katsoo liberalismin vastustavan kulttuurien ja muuttoliikkeen rajoituksia sekä valtion harjoittamaa assimilaatiota tai kulttuurinmuokkausta. He myös vastustavat useita totalitaarisia asioita, jotka SEP:n ja Hamilon mukaan kuuluvat monikulturalismi-ideologiaan.

Jotkut kuitenkin pitävät joidenkin maahanmuuttomuotojen uhkaavan ihmisoikeuksien demokraattista kannatusta tai toteutumista kadulla niin pahasti, että haluavat rajoittaa tai assimiloida niitä. Esimerkiksi Hollannissa homoseksuaalit pelkäävät vähiten assimiloitujen muslimien toistuvia väkivallantekoja ja -iskuja. Moni uskoo, että vapaassa yhteiskunnassa nykyistäkin eriytyneemmät kulttuurit tulevat rauhanomaisesti toimeen keskenään.

Ongelmia

Ryhmän "suojeleminen" voi myös lisätä ryhmän voimakkaiden jäsenten valtaa heikoimpiin, kuten toisinajattelijat, naiset, lapset ja seksuaalivähemmistöt. Feministit ovat arvostelleet sen voivan vahingoittaa ryhmän naisten oikeuksia. [3]

Yritys suojella tiettyä kulttuuria voi etuoikeuttaa sen kulttuurin tietyn version ja siten estää sitä sopeutumasta muutoksiin.[3]

Filosofi Jeremy Waldronin mielestä on väärin, että yksilölle mahdollisten vaihtoehtojen pitäisi olla tietyn kulttuurin piiristä.[3]

Luottamus ja monikulttuurisuus

Harvardin valtiotieteen professori Robert D. Putnam tutki lähes vuosikymmenen ajan monikulttuurisuuden vaikutusta sosiaaliseen luottamukseen.[7] Hän tutki 26 200 ihmistä 40 yhdysvaltalaisessa yhteisössä. Mitä moninaisempi yhteisö oli, sitä enemmän luottamus väheni. Ihmiset eivät luottaneet toisiinsa, instituutioihin, pormestariin eivätkä paikallislehteen. [8]

Harvardin professori Robert Putnamin mukaan etninen monimuotoisuus heikentää sosiaalista pääomaa ja saa luottamuksen rakoilemaan paitsi eri ihmisryhmien välillä, myös kunkin ryhmän sisällä. Ihmiset vetäytyvät kuoreensa - asioita ei tehdä yhdessä, ystäviä ja poliittista aktiivisuutta on vähemmän ja televisiota katsotaan enemmän. Äkillisen muuttoaallon seuraukset ovat ikäviä. Vahvan sosiaalisen pääoman maat ovat yleensä etnisesti yhtenäisiä tasa-arvoisia demokratioita. [9]

Tosin (etnisen) yhtenäisyyden rajoja voi jossain määrin muuttaa - esimerkiksi aiemmin italialaistaustaisen ja pohjoiseurooppalaistaustaisen avioliittoa pidettiin "seka-avioliittona". Putnamin mukaan tulisi luoda "uusi me".[9]

Putnamin tutkimusten perusteella maahanmuutto ja etninen monimuotoisuus estävät sosiaalista pääoma ja luottamuksen kasvua.[10] Yhdysvalloissa epäyhtenäisillä alueilla ja yleisemminkin suuren maahanmuuton alueilla (USA) tai korkean etnisen monimuotoisuuden alueilla (Itä_Eurooppa) kansalaisilla oli heikosti sosiaalista pääomaa ja luottamusta verrattuna homogeenisiin yhteisöihin. Yhteiskunnasta tuli atomisoitunut, homogeenisuuden puute sai ihmiset vetäytymään läheisimmistäkin ryhmistä ja ihmissuhteista.

The British Journal of Psychiatry -lehdessä julkaistun tutkimuksen mukaan oman etnisen tai kulttuurisen ryhmän suuri tiheys asuinalueella suojaa mielenterveysongelmilta. Oman ryhmän pienuus lisäsi riskiä sairastua erilaisiin psykooseihin, kuten skitsofreniaan. [11].

Britannian sisäministeriön teettämä tutkimus osoitti, että monikulttuurisilla alueilla ihmiset luottavat toisiinsa vähemmän kuin yksikulttuurisilla.[12]

Katso myös

Viitteet

  1. Wp
  2. Miika Tervonen (sivu 46, numero 38/2017) Suomen Kuvalehti. 22.9.2017.
  3. 3,0 3,1 3,2 3,3 Multiculturalism, Stanford Encyclopaedia of Philosophy, 24.9.2010.
  4. Monikulttuurisuudesta pitäisi luopua Suomessa, koska se ruokkii rasismia ja syrjintää, sanoo tutkija – tästä on kyse Helsingin Sanomat. 27.6.2017.
  5. https://www.facebook.com/mhamilo/posts/10204453724494155
  6. The Failure of Multiculturalism: Community Versus Society in Europe, Kenan Malik, Foreign Affairs, March/April 2015.
  7. Putnam, Robert D., "E Pluribus Unum: Diversity and Community in the Twenty-first Century -- The 2006 Johan Skytte Prize," Scandinavian Political Studies 30 (2), June 2007.
  8. Sailer, Steve, "Fragmented Future," American Conservative, Jan. 15, 2007.
  9. 9,0 9,1 Maahanmuutto ravistelee suomalaisten me-henkeä – pitäisikö suomalaisuuden rajat piirtää uudestaan?, Teija Sutinen, Helsingin Sanomat, 8.10.2015.
  10. Putnam, Robert D. (2006) E Pluribus Unim: Diversity and Community in the Twenty-First Century, Nordic Political Science Association
  11. Ethnic density as a buffer for psychotic experiences The British Journal of Psychiatry. 26.07.2012. Viitattu 10.12.2012. (englanniksi)
  12. Does diversity make us unhappy? BBC News. 30.5.2006. Viitattu 17.9.2008. (englanniksi)

Aiheesta muualla

Henkilökohtaiset työkalut