Syrjintä

Liberalismiwiki
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Syrjintä tarkoittaa yleensä ihmisen huonoa kohtelua hänen rotunsa, sukupuolensa tai muun ryhmäjäsenyyden vuoksi ilman perusteltua syytä.

Historian pahimmat syrjintäkäytännöt ovat olleet valtioiden määräämiä. Yritykset ovat usein vastustaneet niitä, koska esimerkiksi asiakassyrjintä tai työntekijöiden syrjintä muun kuin työn tuottavuuden perusteella aiheuttaa yritykselle tappioita. Positiivinen syrjintä rikkoo yhdenvertaisuusperiaatetta vaarallisella tavalla.

Sisällysluettelo

Valtion harjoittama syrjintä

Politiikassa määräysvalta on enemmistöllä, minkä vuoksi historian pahimmat syrjintäkäytännöt ovat olleet valtioiden tekemiä. Esimerkiksi natsien antisemitistiset toimet eivät olisi tapahtuneet vapailla markkinoilla, koska ne tuottaisivat tappiota. [1]

Vaikka yrityksille syrjintä tuottaa tappiota, valtion virkamiehet eivät joudu välittämään voitoista ja tappioista, joten he syrjivät herkemmin. Esimerkiksi vuoden 1900 tienoilla Yhdysvaltain mustat alkoivat kilpailla aiemmin valkoisilla olleista ammateista. Koska valkoisilla oli suurempi äänestysvoima, he saivat aikaan lain, jossa valokuvat määrättiin pakollisiksi virkahakemuksiin. Mustien työllistyminen liittovaltion virkoihin romahti. [2]

1900-luvun alun Etelä-Afrikassa kaivosomistajat palkkasivat mieluummin halvempia mustia kuin kalliimpia valkoisia työntekijöitä. Tällöin hallitus sääti valkoisten painostuksesta ankarat rajoitukset mustien työnteko-oikeuksille (ks. apartheid). [2]

Vastaavasti voittoja tavoittelevat yritykset palkkasivat salaa senaattori McCarthyn "mustalle listalle" joutuneita käsikirjoittajia, mikä heikensi listan vaikutusta. [2]

USA:n ulkoministeriö maksaa siirretylle työntekijälle korvauksen, kun tämän puoliso siirtyy mukana. Siirtyvästä koirasta saa 3000 dollarin korvauksen. Samaa sukupuolta olevasta puolisosta ei saa korvausta. Yksityisillä yrityksillä on sen sijaan paine antaa samat etuudet homotyöntekijöilleenkin, koska yritysten menestys riippuu työntekijöiden laadusta. [3]

USA:n rotuerottelu n. 1896 - 1954

Sisällissota ulotti orjuuskiellon etelävaltioihinkin vuonna 1865. Vuonna 1896 USA:n korkein oikeus totesi perustuslain mukaiseksi valkeiden junavaunussa matkustaneen värillisen miehen vangitsemisen Louisianan rotuerottelulain (Separate Car Act) perusteella.[4] Vuoteen 1914 mennessä kaikissa etelävaltioissa oli säädetty rotuerottelulakeja ("Jim Crow -lakeja").[5] Ne saattoivat kieltää keskinäisen seksin, suudelman, yhteiset vaunut, ravintolat tai koulut tai jopa dominon pelaamisen yhdessä.[5]

Vuonna 1954 (ja 1964 ja 1965) korkein oikeus totesi rotuerottelulait perustuslain vastaisiksi.[6] Päätös innoitti kansalaisoikeusliikkeen syntyä.[7][8]

Yritykset boikotoivat rotuerottelua

Ennen kuin kuuluisat rotuerottelulait pakottivat rotuerotteluun mm. joukkoliikenteessä, USA:n useimmat yrittäjät erottivat omaksi osastokseen tupakoijat mutta antoivat ihmisten muuten istua missä halusivat rodustaan riippumatta. Tupakoimattomilta näin saatu lisätulo ylitti tupakoitsijoiden mahdollisen harmistumisen vaikutuksen tuloihin. [9]

Yrittäjät kieltäytyivät erottelemasta mustia omiin vaunuihinsa, koska se olisi aiheuttanut lisäkustannuksia, ja jatkoivat vastustustaan vuoden 1900 alla säädettyjen rotuerottelulakien jälkeenkin. Vaunuihin jäi hukkatilaa, ja mustat boikotoivat raitiovaunuja; monet valkoisetkin kieltäytyivät menemästä heille varattuihin vaunuihin. Monissa kaupungeissa yritykset rikkoivat pitkään rotuerottelulakeja tahallaan ja vaativat niiden kumoamista kunnes valtiovalta sai 15 vuoden kuluessa yritykset vähitellen pakotettua noudattamaan lakeja. [9]

Hyväksytty syrjintä

Professori Robin Hansonin mukaan hyväksyttyä syrjintää ovat mm. työntekijöiden harjoittama syrjintä näiden valitessa eri töiden välillä, muissa kuin työsuhteissa tapahtuva syrjintä, esimerkiksi syrjintä avioitumisessa, ja ulkonäön perusteella tapahtuva syrjintä. [10]

Hanson pitää syynä sitä, että akateeminen ja media-eliitti vastustavat lähinnä sitä syrjintää, joka suosii heidän kilpailijoitaan tai haittaa näiden vastustajia.[10]

Näyttelijöiden syrjintä rodun ja sukupuolen perusteella hyväksytään

Taloustieteilijä Robert P. Murphyn mukaan useimmat ihmiset hyväksyvät monenlaista syrjintää rodun ja sukupuolen perusteella, kunhan varsinaisena syynä on työn arvo, tuottavuus. Sen sijaan tuottavuuteen perustumaton rotusyrjintä tuomitaan. Yleisesti hyväksytään se, että Hollywoodin roolittajat syrjivät lihavia ja rumia verrattuna yhtä taitaviin mutta kauniimpiin näyttelijöihin. Palkattaessa naispääosan esittäjää miehiä syrjitään sukupuolisesti. Palkattaessa Star Wars I:n nuoren Obi-Wan Kenobin esittäjää mustia hakijoita olisi luultavasti syrjitty heidän ihonvärinsä vuoksi, koska edellinen näyttelijä oli valkoinen Alec Guinness. Vastaavasti ravintolan asiakaspuolen työntekijöiden ulkonäkökriteerit ovat tiukempia kuin keittiöpuolen. [1]

Syrjintä ulkonäön perusteella

Todisteet syrjinnästä ulkonäön perusteella ovat hyvin vahvoja. Ei-viehättävät ihmiset saavat alempia palkkoja ja vähemmän ylennyksiä ja heillä on pienemmän mahdollisuudet saada työpaikka, myös aloilla, joilla ulkonäöllä ei pitäisi olla vaikutusta. Juristeilla ei-viehättävyys pudottaa palkkaa 12 %. Pituudella on samantapainen vaikutus. [10]

Yrityksen ei kannata syrjiä

Talouden Nobel-palkinnon saaja Gary Becker osoitti kirjassaan The Economics of Discrimination (University of Chicago Press, 1957), miten markkinat rankaisevat automaattisesti syrjinnästä.[1]

Syrjivän yrityksen kannattavuus jää heikommaksi - sitä heikommaksi mitä enemmän valinta perustui tekijöihin, jotka eivät vaikuta tuottavuuteen. Vastaavasti palveluistaan joutuvat maksamaan enemmän ne asiakkaat, jotka suosivat tietynnäköisiä tai -värisiä työntekijöitä pätevämpien kustannuksella. [1]

Taloustieteen mukaan yritykselle tuottaa tappiota mikä tahansa muu palkkauskriteeri kuin tuottavuus. Jos yritys palkkaa jonkun muun kuin palkkaansa nähden eniten tuottavan työntekijän, se kärsii itse. Joku suvaitsematon päällikkö voi jonkin aikaa syrjiäkin, mutta keskimäärin vapailla markkinoilla pärjäävät yritykset, jotka syrjivät vähiten, koska ne voivat tarjota asiakkaille voitollisesti parhaan laatu-hintasuhteen. [2]

Palkkaus muun kuin tuottavuuden perusteella kannattaa vain silloin, kun valtio rajoittaa vapaata kilpailua suojellen syrjintää. [2]

Historian suurimmat vääryydet vähemmistöjä kohtaan ovatkin olleet valtioiden tekemiä, ei yritysten. [1]

Natsiasiakkaita saa syrjiä

Saksan korkein oikeus päätti, että hotellit ja ravintolat saavat kieltäytyä palvelemasta asiakkaita näiden poliittisten mielipiteiden perusteella, kunhan vahvistettuja pöytävarauksia ei peruta. Kylpylähotelli oli vuonna 2008 kieltäytynyt palvelemasta nationalistisen NPD-puolueen (kansallisdemokraatit) johtajaa vaimoineen. [11]

Kölnissä osa kapakoista reagoi ilmoittamalla, että eivät myy islamkriittisille tai vihreille. Hotelli- ja ravintolaliitot ovat julkaisseet ammattiliiton ja erään järjestön oppaan uusnatsiasiakkaiden tunnistamiseksi. Liittojen ohjeissa pahoitellaan, että äärioikeistolaisten erottaminen äärivasemmistolaisista on joskus vaikeaa. Yleisönosastoissa on tosin muisteltu, mihin palveluboikotit johtivat 1930-luvulla. [11]

Kapitalismi lisää suvaitsevaisuutta

Vapaiden markkinoiden syrjimättömyyttä lisäävä vaikutus on näkynyt myös käytännössä. Pisimpää kapitalismista nauttineet maat ovat yleensä suvaitsevaisimpia. Jo 1500-luvulla kapitalismiin voimakkaammin siirtynyt Hollanti on tunnettu moniarvoisuuden tyyssijana, ja Voltairekin joutui painattamaan kirjansa siellä Ranskan kieltäessä ne. Toinen kauppiasvaltio Englanti oli Voltairen esikuva, josta hän kirjoitti vapauden valtakuntana. "Elleivät kauppiaat ylitä rajoja, sotilaat ylittävät", ranskalainen taloustieteilijä-valtiofilosofi Frédéric Bastiat kirjoitti.

Positiivinen syrjintä

Positiivinen eli käänteinen syrjintä tarkoittaa enemmistön tai hallitsevan ryhmän syrjimistä. Sekin on syrjintää ja rikkoo näin yhdenvertaisuusperiaatetta. Sen kutsuminen ei-syrjinnäksi on orwellilaista.

Joskus "positiivista syrjintää" puolustetaan menneillä vääryyksillä kuten orjuudella. Siitä kuitenkin kärsivät ihmiset, jotka eivät ehkä edes eläneet noiden vääryyksien tapahtuessa. Se estää heitä saamasta kovalla työllään ansaitsemaansa etenemistä, koska heidän sijaan suositaan jotakuta, joka kuuluu "suosittavaan ryhmään". Tällainen politiikka, kuten Intian ja Sri Lankan kasteihin perustuva "positiivinen syrjintä", lisää sosiaalista kitkaa ja voi jopa johtaa sisällissotiin. [2]

Positiivinen syrjintä auttaa parempiosaisia huono-osaisempien kustannuksella

Afroamerikkalaisen taloustieteilijä Thomas Sowellin mukaan positiivinen syrjintä suosii suositun ryhmän hyväosaisia (esim. yläluokkaiset mustat) ei-suositun ryhmän huono-osaisten (esim. köyhät valkoiset tai aasialaiset) kustannuksella ja synnyttää katkeruutta suosittua ryhmää kohtaan. Lisäksi kansakunta kokonaisuudessaan saattaa kärsiä, kun edellisten ei tarvitse ja jälkimmäisten ei kannata ponnistella yhtä paljon kuin ilman positiivista syrjintää. [12]

Etelä-Afrikan ei-valkoisten positiivinen syrjintä haittaa talouskasvua ja työllisyyttä ja siten erityisesti huono-osaisimpia mustia, kun taas hyväosaiset mustat ovat saattaneet hyötyä siitä. [13]

Kiintiöt

On mahdollista, että jotkut omistajat palkkaavat liian hanakasti miehiä (tai naisia) hallitukseensa. Omistaja kärsii tästä itse, kun joutuu maksamaan enemmän palkkaa/optioita ja saa huonomman hallituksen. Sukupuolikiintiöiden ongelma on siinä, ettei valtio osaa kohdistaa niitä näihin idioottiomistajiin vaan joutuisi pakottamaan fiksut omistajat tekemään samanlaisen ja yhteiskunnalle yhtä haitallisen virheen toiseen suuntaan, palkkaamaan liian hanakasti naisia (tai miehiä). Valtio ei voi tietää, ketkä ovat hyödyllisimmät mihinkin hallitukseen ja miten he toisiaan täydentävät osaamisellaan.

Sama ongelma on muissakin rekrytointikiintiöissä, pääsykoekiintiöissä, kuntien lautakuntakiintiöissä jne.: niitä ei osata kohdistaa niihin idioottiesimiehiin, jotka palkkaavat jotakin sukupuolta, rotua tms. suosien. Markkinat kuitenkin osaavat kohdistaa rangaistuksen automaattisesti niihin yrityksiin ja osastoihin, jotka näin tekevät, ja siksi vapailla markkinoilla tällainen toiminta on tappiollista ja yleensä menettää markkinaosuutta kunnes omistaja tajuaa vaihtaa johdon pätevämpään tai johtaja alemman johtonsa.

Oppilaskiintiöt

Eräillä USA:n vähemmistöillä on aliedustus huippuyliopistoissa mm. perherakenteen, heikon peruskoulutuksen ja äskettäisen maahanmuuton vuoksi. Huippuyliopistot ovat manipuloineet sisäänottoaan näiden vähemmistöjen edustuksen lisäämiseksi, minkä seurauksena heillä on kolminkertainen drop-out-todennäköisyys. Joissain vähemmän vaativissa yliopistoissa nämä pudokkaat olisivat voineet pärjätä aivan kohtuullisesti. Niiden, jotka kuitenkin valmistuvat, epäillään menestyneen "positiivisen syrjinnän" avulla eikä omilla ansioillaan. [2]

Ruotsin korkein oikeus tuomitsi, että (maahanmuuttajia suosivat) etniset kiintiöt ovat syrjintää ja siten laittomia. Kaksi nuorta ruotsalaisnaista haastoi Uppsalan yliopiston oikeuteen, koska he olivat saaneet paremmat pisteet kuin kukaan 30 maahanmuuttajahakijasta mutta jääneet valitsematta etnisen taustansa (ruotsalaisuus) vuoksi. Naiset voittivat kaikissa oikeusasteissa "Centrum för Rättvisa" -järjestön tuella. Korkeimman oikeuden mukaan vaaditun pistemäärän olisi pitänyt olla sama kaikille. Oikeuskanslerin mukaan päätös ei jättänyt mitään sijaa epäilyille. [14]

Brasilian demokraattipuolue on syyttänyt Brasilian yliopiston johtoa natsismista ja tehnyt korkeimpaan oikeuteen kanteen yliopiston vähemmistökiintiöiden perustuslainvastaisuudesta.[15]

Affirmative action

"Affirmative action" oli termi sille, että rotu ei saa vaikuttaa rekrytointiin eikä työntekijöiden kohteluun, presidentti John F. Kennedyn hallinnollisessa määräyksessä 10925, 6.3.1961.[16]

Presidentti Lyndon B. Johnson korvasi tämän 24.9.1965 omalla määräyksellään numero 11246, jossa määrättiin, että rodun pitää vaikuttaa vähemmistöjä suosivasti.[17]

Nykyään termillä tarkoitetaan usein positiivista syrjintää. Sitä perustellaan menneellä syrjinnällä tai muulla epäoikeudenmukaisuudella[18] ja nykyisellä syrjinnällä.[19]

Positiivinen syrjintä eri maissa

Esimerkiksi Japanissa suosiminen etnisen taustan tai sukupuolen perusteella on laitonta. Vain Malesiassa ja Etelä-Afrikassa on laajamittaista etnisen enemmistön "positiivista syrjintää".

Malesia

Malesia lienee ainoa maa, jossa rotusorto on kirjattu perustuslakiin. Nyttemmin tämä köyhää malaijienemmistöä suosiva "positiivinen diskriminointi" nähdään yhä useammin epäonnistuneena. Malaijit asuivat lähinnä maaseudulla ja olivat köyhiä, etniset kiinalaiset ja intialaiset rikkaampia, joten vuonna 1971 malaijeille ym. kiintiöitiin valtaosa valtion viroista ja opiskelupaikoista. Jokaisesta pörssiyrityksistä 30 % piti olla malaijiomistuksessa. Malaijeja suosivat koulutuspolitiikka johti tahattomasti rotuerotteluun kouluissa ja yliopistoissa. Kiinalaisyritykset eivät halunneet laajentua välttääkseen omistuskiintiön, ja positiivinen syrjintä on houkutellut malesialaisliikemiehet tekemään pahoja virhesijoituksia. Aasian kriisi 1997-98 toi esiin syntyneet ongelmat. Toisaalta Thaimaassa ja etenkin Indonesiassa kiinalaisia on sorrettu vielä enemmän. [20]

Etelä-Afrikka

Apartheid oli Etelä-Afrikan valkoisia suosiva rotuerottelupolitiikka, jossa mm. kiellettiin seka-avioliitot ja sekasuhteet (1949-50), karkotettiin mustia valkoisten alueilta (1950) ja eriytettiin mustien koulutus huonompiin käsiin (1953).[21] Apartheidin aikana monet yritykset vastustivat rotusortoa, koska se vähensi voittoja: yritykset joutuivat maksamaan liikaa valkoisille eivätkä voineet palkata pätevämpiä mustia.[13] Kun apartheid-lait poistettiin, markkinavoimat pääsivät parantamaan mustien palkkoja ja töitä.[13] 1960-luvulta alkaen Apartheid-lakeja lievennettiin. Vuosina 1975-1990 mustan tehdastyöläisen reaalipalkka nousi 50 %, valkoisen 1 %.[13]

Nykyään Etelä-Afrikassa "positiivinen syrjintä" koskee ei-valkoista enemmistöä, naisia ja vammaisia. Heitä suositaan rekrytoinnissa, ylennyksissä, pääsykokeissa ja julkisissa tilauksissa. Politiikka saattaa auttaa mustaa keskiluokkaa mutta tehdä köyhistä mustista entistä köyhempiä. Julkiset palvelut huononevat, kun mustat yritykset voittavat julkiset sopimukset tuplasti kalliimmilla tarjouksillakin. Hallitus voi siksi rakentaa vähemmän asuntoja ja vesiputkia. Positiiviset syrjintälait myös hidastavat talouskasvua ja lisäävät työttömyyttä. Etenkin pienyrityksille lakien vaatimukset voivat tulla suhteettoman kalliiksi. Yritykset kamppailevat pätevistä mustista ja maksavat esimerkiksi mustille tilintarkastajille 20 % enemmän, mutta pätevien mustien tarjonta on vähäistä huonon koulutusjärjestelmän vuoksi. [13]

Vuonna 1997 valkoinen nainen oli ylivoimaisesti pätevin hakija valtion Eskom-sähköyhtiöön mutta paikka meni värilliselle. Nainen kuitenkin voitti oikeudessa: oikeuden mukaan periaatteessa mustia saa suosia mutta käytännössä valkoisia ei saa syrjiä epäreilusti. On kuitenkin mahdotonta suosia joitakuita syrjimättä toisia. [13]

Vuonna 1999 tuli voimaan "Employment Equity Act" -laki: jos jossain yrityksessä ei ole noin 75 % mustia, 52 % naisia ja 5 % vammaisia kaikilla tasoilla hallitusta myöten, ja joku valittaa tästä, yrityksellä on suuren sakon uhalla todistustaakka siitä, että se ei ole syyllistynyt syrjintään. Sekään ei riitä, että mustalta hakijalta puuttuvat vaadittavat taidot. Yrityksen on myös todistettava, että niitä ei olisi ollut mahdollista kehittää kohtuuajassa. [13]

Samoihin aikoihin laadittiin "tasa-arvon edistämislaki", joka kieltää paitsi työnantajilta myös yksityisiltä klubeilta ja yksilöiltä syrjinnän rodun, sukupuolen, uskomusten ym. perusteella. [13]

Kiinassa virkamiesten rekrytoinnissa ja yliopistojen sisäänpääsyssä suositaan naisia ja vähemmistöjä. [22][23]

Intian kaupungit ovat pitkälti kastisokeita mutta avioliittojen osalta kastilla on sielläkin väliä. [24]

Suomi

Helsingin kaupunki laati vuonna 2004 oppaan, jonka mukaan voidaan palkata vähemmän pätevä hakija etnisen taustansa vuoksi. [25][26]

Vähemmistöt

Suomessa miehet ovat vähemmistö. Etelä-Afrikan apartheid-politiikka suosi valkoista vähemmistöä. Nykyään ilmeisesti vain Malesia ja Etelä-Afrikka[27] harjoittavat virallisesti etnistä enemmistöä suosivaa "positiivista syrjintää".

Työsyrjintä

Minimipalkat

Lakisääteiset tai ammattiliittojen vaatimat minimipalkat vähentävät sitä tappiota, joka syrjinnästä koituu. Näin ne heikentävät markkinoiden luonnollisia kannustimia välttää syrjintää. Ne myös pienentävät sitä joukkoa, joka kannattaa työllistää, ja tekevät työnantajille kannattamattomammaksi yrittää työllistää sellaisiakin ihmisiä, joista heillä on vähän kokemusta. [2]

Työehtosopimukset aiheuttavat syrjintää

Osmo Soininvaara kuvaa, miten yleissitovat työehtosopimukset pakottavat äitien työnantajat maksamaan arviolta 10 000 euroa ylimääräistä näille ja miten tämän vuoksi nuoria naisia ei uskalleta palkata töihin.[28] Vastaavasti työnantajan "vastuu" työntekijän työkyvyttömyydestä aiheuttaa, että muiden kuin terveimpien on tarpeettoman vaikea saada töitä.

Tilastollinen syrjintä

Jos jossain tehtävässä tietyntyyppiset ihmiset menestyvät huonosti, työnantaja saattaa jättää heidät kaikki palkkaamatta, jopa haastattelematta. Vaikka joukosta löytyisikin joku poikkeusyksilö, hänen seulomisensa esiin rekrytointiprosessilla saattaisi maksaa enemmän kuin mitä hän pystyisi työssään tuottamaan. [2]

Tällaisia tuottavuuteen vaikuttavia "syrjintäkriteerejä" ovat mm. koulutus ja työkokemus. Vanhemmissa työsyrjintätutkimuksissa laskettiin tilastollinen tuottavuus näillä perusteilla ja leimattiin siitä poikkeavat palkat työsyrjinnäksi. Kyseessä kuitenkin olivat oikeasti usein muut tuottavuustekijät, joita tutkimuksissa ei huomioitu. [2]

Esimerkiksi June O’Neillin ja Dave O’Neillin vuonna 2005 tekemässä tutkimuksessa japanilaistaustaiset yms. saivat 15-25 % enemmän ja mustat 25 % vähemmän palkkaa kuin valkoiset. Kun koulutus huomioitiin, edellinen ero katosi ja jälkimmäinen kutistui. Kun huomioitiin paikkakunnat, ero kutistui jälleen, koska mustat yleensä työskentelivät etelässä, missä valkoisetkin saavat alempaa palkkaa. Koulutuksen laatua mittaava suoriutumistesti selitti loput collegesta valmistuneiden palkkaeroista. [2]

Vastaavia puutteita on naispalkkatutkimuksissa: ne yleensä jättävät huomiotta työajan ja sen, että naiset mm. useammin valitsevat matalapalkka-aloja tai non-profit-työpaikkoja ja heillä on vähemmän työkokemusta kuin samanikäisillä miehillä. Tällaisia tekijöitä huomioivissa tutkimuksissa merkittäviä palkkaeroja ei löydy. [2]

Aliedustus ei tarkoita syrjintää

Taloustieteilijä Thomas Sowellin mukaan ajatus, että "ilman syrjintää eri ryhmät olisivat yhtä edustettuja instituutioissa ja ammateissa" on "aikamme suuri harhaluulo". [2]

Mustien yliedustuksen USA:n koripalloliigassa ei katsota osoittavan, että seurojen omistajat syrjisivät valkoisia. [1]

Se, että maalla syntyneet ovat aliedustettuja kaupunkien korkeapalkkaisissa töissä ja kaupungissa syntyneet maataloustöissä, ei välttämättä ole syrjintää.[2] Yrityksen kannattaa palkata kaikki, joiden työ tuottaa tuloja enemmän kuin heidän palkkauksestaan aiheutuu menoja. [2]

Muu

Asuntolainat

Vuoden 1990 tienoilla keskuspankin Bostonin-haaran tutkimus osoitti, että valkoisten asuntolainahakemukset hyväksytään useammin kuin vähemmistöjen. Tätä väitettiin rasismiksi, vaikka taloustieteilijät sanoivat, että jos syynä olisi rasismi eikä kyky maksaa laina takaisin, valkoisten maksuhäiriöiden pitäisi olla yleisempiä kuin muiden, mitä ne eivät ole.[29] Itse asiassa hyvätuloisilla latinoilla maksukyvyttömyys on nykyään kaksi kertaa yleisempää kuin hyvätuloisilla valkoisilla.[30]

Vuodesta 1995 alkaen valtion on painostanut syrjintäsyytösten uhalla pankkeja lainaamaan enemmän köyhien alueiden asukkaille. Pankit myivät lainat eteenpäin ja sijoittajat olettivat, että valtio ei antaisi näiden pankkien kaatua. Näin syntyi asuntokupla, joka puhkesi vuonna 2008. [31]

Euroopan puolueiden rasisminvastainen julistus

Suomenkin puolueiden 1998 hyväksymä Euroopan poliittisten puolueiden rasisminvastainen peruskirja tuomitsee jopa etnisiä, kansallisia tai uskonnollisia ennakkoluuloja aiheuttavat mielipiteet ja kannanotot sekä yhteistyön niitä tuottavien puolueiden kanssa.[32][33][34]

Käytännössä julistus liioittelee. Monet puolueet ovat esittäneet mielipiteitä tai kannanottoja, joiden voi olettaa aiheuttavan ennakkoluuloja etnisen tai kansallisen alkuperän tai uskonnon perusteella. Tällaisen keskustelun tukahduttaminen olisi vaarallista. Sitä paitsi lähes kaikki puolueet olivat valmiit yhteistyöhön perussuomalaisten kanssa.

Muutos 2011 ilmoitti tuomitsevansa rasismin mutta jättävänsä peruskirjan allekirjoittamatta, koska siihen on sisällytetty muitakin asioita kuin rasismin tuomitseminen. [35]

Suomi

Perustuslain mukaan ketään ei saa asettaa eri asemaan sukupuolen, alkuperän, uskonnon tms. perusteella ilman hyväksyttävää perustetta.[36] Eduskunnan perustuslakivaliokunta on useasti päättänyt, ettei "positiivinen syrjintä" riko perustuslakia.[36] Esimerkiksi tietyissä virkanimitystilanteissa voidaan valitan nainen sukupuolen perusteella.[36] Oikeustieteen tohtorikoulutettava Oskari Juurikkala korostaa tämän tarkoittavan, että positiivinen syrjintä on sallittua vain silloin, kun siihen on hyväksyttävä peruste, mutta positiivisen syrjinnän kyseenalaistaminen ei ole ristiriidassa perustuslain kanssa.[37]

Professori Kaarlo Tuorin mukaan vammaislainsäädäntö on positiivista erityiskohtelua.[36] Tämä ei ole syrjintää sikäli kun tuki mitoitetaan tuen tarpeen mukaan ei-vammaisia syrjimättä.

Professori Veli-Pekka Viljasen mukaan sotaveteraanien edut ovat esimerkki positiivisesta syrjinnästä.[36] Osa niistä on yksityisten keräysten tuoton käyttämistä lahjoittajien tahdon mukaisesti, osaa pidetään palkkiona maanpuolustustyöstä. Joissain tapauksissa rahapalkkio olisi kuitenkin perustellumpi.

Naisille alemmat kriteerit upseereiksi?

Tasa-arvovaltuutettu Pirkko Mäkisen mielestä naisten pitäisi päästä upseeriksi huonommalla Cooper-tuloksella kuin miehiltä vaaditulla 2600 metrillä.[38] Tämä syrjisi huonokuntoisia miehiä huonokuntoisiin naisiin nähden ja myös pudottaisi pois joitain soveltuvampia miehiä näiden huonokuntoisten naisten tieltä. Miksi niitä soveltuvampia miehiä pitäisi rangaista heidän sukupuolestaan?

Näkemyksiä

Milton Friedman kirjoitti olevansa voimakkaasti sen kannalla, että kaikki maut eivät ole samanarvoisia, vaan ne ovat huonompia, jotka tuomitsevat ihmiset heidän ulkonäkönsä perusteella. Hän ei silti hyväksynyt sitä, että laeilla pakotetaan ihmiset tekemään hänen makunsa mukaisia valintoja. Jos joku palkkaa mieluiten hyvännäköisen tai mustan tai valkoisen palvelijan, vapaaseen keskusteluun perustuvassa yhteiskunnassa muilla on ainoastaan oikeus yrittää puheella saada hänet muuttamaan mielensä. [39]

Liberaalien kanta

Yhdenvertaisuus on liberalismin perusperiaatteita. Näin liberaalit ovat perinteisesti vastustaneet kaikkea, myös positiivista syrjintää. Vaikka jossain yksittäistapauksessa siitä olisikin hyötyä, yhdenvertaisuusperiaatteesta tinkiminen on mahdollistanut paljon suurempia vääryyksiä kuin millaisia hyötyjä siitä voisi ikinä saada. Liberaalit olivat myös johtavassa roolissa orjuuden lakkauttamisessa.

Yksityiselämässään rasistisesti tai seksistisesti syrjivä ihminen, joka esimerkiksi harrastaa seksiä vain valkoisten tai vain naisten kanssa, voi kuitenkin olla poliittisesti liberaali. Silti poliittisesti liberaalit ovat useimmiten tavallista enemmän kulttuurisestikin liberaaleja, yksityisestikin suvaitsevaisia.

Monille liberaaleille moniarvoisuus ja erilaisuuden hyväksyminen eivät ole vain "oikein" vaan myös keino tuottaa dynaaminen ja innovatiivinen yhteiskunta, jossa erilaisia asioita voi kokeilla vapaasti, syntyy erilaisia yhdistelmiä ja löytyy monenlaisia menestysreseptejä, tieteellisiä, teknologisia, taloudellisia, taiteellisia, kulttuurisia, sosiaalisia ja muita. Voittavia eivät ole ainoastaan "paremmat" instituutiot ja innovaatiot vaan myös yksilöllisemmät ja pienille vähemmistöillekin paremmin sopivat niche-innovaatiot.

Viitteet

  1. 1,0 1,1 1,2 1,3 1,4 1,5 The Economics of Discrimination, Robert P. Murphy, Library of Economics, AUGUST 2, 2010
  2. 2,00 2,01 2,02 2,03 2,04 2,05 2,06 2,07 2,08 2,09 2,10 2,11 2,12 2,13 2,14 Discrimination, The Concise Encyclopedia of Economics, Library of Economics
  3. Gay rights: An unequal world - Government workers find benefits for partners are thin on the ground, The Economist, 2006
  4. Plessy v. Ferguson, Cozzens, Lisa, African American History, Sep 17, 1999, watson.org
  5. 5,0 5,1 Relics of Racism: Big Rapids Museum Lets Its Memorabilia Tell the Ugly Story of Jim Crow in America, Carter, Kelley L., Detroit Free Press, 5.2.2001
  6. Plessy v. Ferguson, Zimmerman, Thomas, American Culture Studies Program, Bowling Green State University
  7. Brown v. Board of Education - About The Case, 11.4.2004, brownvboard.org, Brown Foundation for Educational Equity, Excellence and Research
  8. What Was Jim Crow?, Pilgrim, David, 1.9.2000, Ferris State University
  9. 9,0 9,1 Jennifer Roback, “The Political Economy of Segregation: The Case of Segregated Streetcars.” Journal of Economic History 56, no. 4 (December 1986): 893–917.
  10. 10,0 10,1 10,2 Selective Discrimination, professori Robin Hanson, May 24, 2010
  11. 11,0 11,1 Ei olutta uusnatseille - Saksassa ei tarvitse tarjoilla väärinajattelijoille, Yle uutiset 7.9.2012.
  12. Affirmative Action Around the World: An Empirical Study, Dr. Thomas Sowell (Stanford University), ISBN 0-300-10199-6, 2004
  13. 13,0 13,1 13,2 13,3 13,4 13,5 13,6 13,7 Race, law and poverty in the new South Africa, The Economist, Sep 30th 1999
  14. Uppsala discriminated against Swedes, The Local, 21 Dec 06
  15. "DEM entra com ADPF contra cotas raciais"
  16. wikisource – Executive Order No. 10925
  17. Executive Order 11246--Equal employment opportunity. The Federal Register. Luettu 5/2/2010.
  18. Sowell, Thomas (2004). Affirmative Action Around the World: An Empirical Study, Yale University Press, ISBN 0-300-10199-6
  19. Affirmative Action. Staford Encyclopedia of Philosophy (April 1, 2009).
  20. A survey of Malaysia: The slaughter of sacred cows - Some cherished policies are being re-examined, The Economist, Apr 3rd 2003
  21. South Africa - a country study - Legislative Implementation of Apartheid, Federal Research Division, Library of Congress, 1996,
    Alonford James Robinson, Jr., Apartheid, social and political policy of racial segregation and discrimination enforced by white minority governments in South Africa from 1948 to 1994, Africana: The Encyclopedia of the African and African American Experience,
    Alistair Boddy-Evans, Apartheid Legislation in South Africa, about.com: African history
  22. Graduate Student Admission Ordainment - Ministry of Education, PRC
  23. Ethnic and Religious Affairs Commission of Guangdong Province
  24. Caste in doubt, The Economist, Jun 10th 2010]
  25. "Helsinki noudattaa rasistista rekrytointipolitiikkaa", Verkkouutiset 01.06.2011. "Helsingin kaupungin vuonna 2004 laatimaan Rasismin ja etnisen syrjinnän ehkäisy Helsingin kaupungin toiminnassa -oppaaseen - - hakijan etninen tausta palkkaamalla tehtävään työmarkkinoilla aliedustettuun ryhmään kuuluva henkilö, vaikka tämä ei olisi aivan yhtä pätevä kuin paremmin edustettuun ryhmään kuuluva"."
  26. http://www.iltalehti.fi/uutiset/2010030711254249_uu.shtml
  27. South Africa: Skin-deep - Racism in the rainbow nation, The Economist, Mar 6th 2008
  28. Työnantajan vastuuttaminen ja syrjintä työhönotossa, Osmo Soininvaara, soininvaara.fi, 27.2.2010
  29. Mortgage Lending and Discrimination, professor Arnold Kling, JUNE 18, 2010, Library of Economics
  30. FORECLOSURES BY RACE AND ETHNICITY: THE DEMOGRAPHICS OF A CRISIS (pdf), Debbie Gruenstein Bocian, Wei Li, and Keith S. Ernst, CRL Research Report, June 18, 2010
  31. Johan Norberg, Dagens Industri, 2008-04-01
  32. http://www.art1.nl/artikel/2017-Charter_of_European_Political_Parties_for_a_non-racist_society Charter of European Political Parties for a non-racist society] 28.02.1998, Art1.nl
  33. http://www.ihmisoikeusliitto.fi/images/pdf_files/Peruskirja_allekirjoitettu.pdf
  34. Liitteet, "Euroopan demokraattisten poliittisten puolueiden peruskirja rasismista vapaan yhteiskunnan puolesta hyväksyttiin 28.2.1998 Hollannissa pidetyssä kokouksessa", asiakirjan suomennos, Kristillisdemokraatit.fi. Mm. "2) Kieltäydymme ilmaisemasta, julkaisemasta, antamasta julkaistavaksi, levittämästä tai millään tavoin hyväksymästä sellaisia mielipiteitä tai kannanottoja, jotka lietsovat tai aiheuttavat tai joiden voidaan kohtuudella olettaa lietsovan tai aiheuttavan ennakkoluuloja, vihamielisyyttä tai ihmisten erottelua rodun tai etnisen tai kansallisen alkuperän tai uskonnon perusteella, ja puutumme lujasti kaikkiin rasistisiin mielipiteisiin ja käyttäytymismuotoihin keskuudessamme." "4) Pidättäydymme kaikista poliittisista liittoutumista tai yhteistyöstä kaikilla tasoilla jokaisen sellaisen poliittisen puolueen kanssa, joka lietsoo tai aiheuttaa rotuun tai etniseen alkuperään perustuvia ennakkoluuloja ja rotuvihaa tai jolla on tällaisia pyrkimyksiä."
  35. Lehdistötiedote rasismin vastaisesta peruskirjasta, Muutos 2011:n puheenjohtaja Jiri Keronen 9.3.2011
  36. 36,0 36,1 36,2 36,3 36,4 "Professorit: Perussuomalaisten rasismijulistus on perustuslain vastainen", Helsingin Sanomat 28.5.2011, Kotimaa, sivu A5
  37. "Suosimisen kyseenalaistaminen ei ole ristiriidassa perustuslain kanssa", Oskari Juurikkala, tohtorikoulutettava, oikeustieteellinen tiedekunta, Helsingin yliopisto, Helsingin Sanomat 30.5.2011, sivu C6
  38. Tasa-arvovaltuutettu: Maanpuolustuskorkeakoulun pääsykoe suosii miehiä, Yle.fi 27.5.2011
  39. Milton Friedman on Racial Discrimination, David Henderson citing Milton Friedman (1962), MAY 21, 2010, Library of Economics

Katso myös

  • Tasa-arvo
  • Orjuus (Orjuudenvastaisen liikkeen synnyssä liberaalit olivat keskeisessä roolissa)

Aiheesta muualla

Henkilökohtaiset työkalut