Talouskasvu
Talouskasvu tarkoittaa yleensä talouden eli BKT:n kasvua, ei vaurauden kasvua.
Sisällysluettelo |
Talouskasvu poistaa köyhyyttä eikä lisää tuloeroja
Taloustieteilijä Xavier Sala-i-Martin on laskenut, että globaalit tuloerot ovat vähentyneet merkittävästi.[1] maailmanpankin mukaan globaalin köyhyyden nopea väheneminen johtuu pitkälti talouskasvusta[2]. Köyhyys on laskenut hitaimmin siellä, missä kasvu on ollut hitainta (laajalti Afrikassa).[3]
Raha tuo onnea
Kansalaisten onnellisuus lisääntyy valtion BKT:n kasvun myötä rajatta, joskin logaritmisesti, hidastuvasti, totesivat vuonna 2008 Pennsylvanian yliopiston taloustietelijät Justin Wolfers ja Betsey Stevenson tutkimuksessaan. Vaurauden kaksinkertaistuminen olisi siis yhtä hyvä asia tulotasosta riippumatta. [4][5][6][7]
Ainoastaan BKT:n taso ei lisää onnellisuutta vaan talouskasvun nopeus lisää onnellisuutta vieläkin voimakkaammin. [8][9][10] [4]
Hyvät asiat kuten terveys, lukutaito, ihmisoikeuksien kunnioittaminen, sukupuolten tasa-arvo, huono-osaisista ja ympäristöstä välittäminen ym. yleensä lisääntyvät vaurauden myötä sekä yksilö- että valtiotasolla. Merkittävin poikkeus ovat maat, joissa rikkauksia löydetään eikä tehdä. [11]
Loputon talouskasvu on helppoa
Professori Marko Terviö osoittaa artikkelissaan, miten ikuinen talouskasvu ilman minkäänlaista resurssien nettokulutusta on loogisesti mahdollista (tietysti vain vuosimiljardien päässä olevaan maailmanloppuun asti) laadun paranemisen ansiosta. Taloustieteilijät ovat osoittaneet, miten talous kehittyy teknologian ja tehokkuuden paranemisen myötä. Esimerkiksi tietokoneemme ovat vuosi vuodelta nopeampia mutta samalla pienempiä, saattavat vaatia vähemmän ympäristöresursseja. Muita mahdollisia rajojen kasvun lähteitä ovat mm. maan valtavat mineraalivarat ja avaruuden kolonisaatio, avaruusvoimalat, asteroidien kaivaminen, Dysonin kehä ym. Näistä kerrotaan mm. kirjassa Mining the Sky: Untold Riches from the Asteroids, Comets, and Planets. On silti mahdollista, että ennen sellaisia vaiheita tulee kausi, jona luonnonvarojen kulutus vähenee ja nettotalouskasvu on siis täysin aineetonta - laadun paranemiseen ja palveluihin perustuvaa.
Talouskasvu tekee ystävälliseksi individualistiksi
Talouskasvu tuottaa kansalaisille "suurempaa muutosvalmiutta, pienempää perinteisten uskonnollisten arvoauktoriteettien kannattamista ja suurempaa kannatusta tasa-arvolle, henkilökohtaiselle vaikutusvallalle, emansipatiivisille vapausarvoille ja toisten huomioonottamista korostaville arvostuksille." Tätä selitetään sillä, että fyysisten tarpeiden tullessa tyydytetyksi korostetaan enemmän muita asioita. Lisäksi talouskasvu johtaa runsaampaan koulutukseen sekä tieto- ja kulttuuritarjontaan. Kolmanneksi sosiaaliset verkostot ja henkilökohtaiset tapaamiset laajenevat. [12]
Talouskasvu on "välttämätöntä"
Eduskunnan tilaama kuuden tohtorin selvitys osoitti, että julkiset palvelut pystytään kattamaan vain tehokkaalla talouskasvulla, joka tuo täystyöllisyyden, ay-liikkeen Palkansaajien tutkimuslaitoksen johtaja Jaakko Kiander varoittaa. Tällöinkin julkisten menojen kasvua pitää hillitä, työuria tulee pidentää ja palvelujen tuottaminen pitää avata muillekin kuin julkiselle sektorille. Muussa tapauksessa Suomi joutuu Kreikan-tielle ja hyvinvointivaltio pitää ajaa alas. Työn verotusta ei pidä kiristää. Työryhmässä olivat myös mm. Pentti Arajärvi (sd) ja Heikki Hiilamo. [13]
Talouskasvun syyt
Taloudellinen vapaus selittää suuren osan talouskasvusta. Kiinniottajan etu on toinen merkittävä tekijä, siis köyhemmät maat kasvavat suhteessa rikkaampia nopeammin (ceteris paribus). Sekin auttaa, että investointien osuus BKT:sta on korkea, mikä tarkoittaa, että kulutuksen osuus on pieni[14] (ellei ylikansallisia sijoituksia lasketa).
Lyhyellä aikavälillä vaikuttavat myös suhdannevaihtelut ja sattumat.
Säästäminen johtaa pääoman lisääntymiseen ja sitä kautta nostaa työn tuottavuutta, mikä kohottaa palkkoja. Suurituloiset säästävät ja investoivat suuremman osan tuloistaan kuin muut, joten heidän progressiivinen verottamisensa eliminoi tätä palkkoja nostavaa tendenssiä. [15]
Tarvitaan työn tarjonnan lisäämistä
Konjunkturinstitutetin tutkimusjohtaja Juhana Vartiaisen mukaan Suomen pitäisi Ruotsin tavoin tehdä päätöksiä, jotka houkuttelevat ja jopa pakottavat ihmisiä tekemään työtä. Hänen mukaansa työn kysynnän lisääminen nostaa lähinnä palkkoja, ei työllisyyttä eikä talouskasvua. [16]
Viitteet
- ↑ Global Inequality Fades as the Global Economy Grows Xavier Sala-i-Martin. 2007 Index of Economic Freedom.
- ↑ Poverty, Growth, and Inequality Maailmanpankki
- ↑ Fischer, Stanley. "Globalization and Its Challenges." American Economic Review toukokuu 2003, s. 13.
- ↑ 4,0 4,1 WEALTH AND HAPPINESS REVISITED Growing wealth of nations does go with greater happiness
- ↑ Maybe Money Does Buy Happiness After All - New York Times
- ↑ Economic Growth and Subjective Well-Being: Reassessing the Easterlin Paradox
- ↑ http://www.boston.com/bostonglobe/ideas/articles/2008/11/23/a_talk_with_betsey_stevenson_and_justin_wolfers/?page=full
- ↑ The Scientist's Pursuit of Happiness, Policy, Spring 2005.
- ↑ Bruno S. Frey and Alois Stutzer Happiness and Economics, Princeton University Press, December 2001; published in the UK by John Wiley & Sons.
- ↑ In Pursuit of Happiness Research. Is It Reliable? What Does It Imply for Policy? The Cato Institute. April 11, 2007
- ↑ No, this isn't a good idea, Richard Baldwin, Professor of International Economics at the Graduate Institute, The Economist, Nov 29th 2010
- ↑ Eri tapoja kohdata suuri elefantti - Suomalaisen ja ruotsalaisen kulttuurin vertaileva tutkimus, THORLEIF PETTERSSON, SAKARI NURMELA, Suomalais-ruotsalainen kulttuurirahasto, s. 37-38
- ↑ "Hyvinvointivaltio vaarassa", Helsingin Sanomat 30.9.2010, s. A5.
- ↑ Soviet Growth & American Textbooks, Alex Tabarrok 4.1.2010
- ↑ Interventionism: An Economic Analysis by Ludwig von Mises, pykälä IV.1, Ludwig von Mises, Mises.org, 2004 (luettu 7.1.2011): "Popular opinion is inclined to believe that the taxing away of huge incomes does not concern the less wealthy classes. This is a fallacy. The recipients of higher incomes usually consume a smaller proportion of their incomes and save and invest a larger part than the less wealthy. And it is only through saving that capital is created. Only that part of income that is not consumed can be accumulated as capital. By making the higher incomes pay a larger share of the public expenditures than lower incomes, one impedes the operation of capital and eliminates the tendency, which prevails in a society with increasing capital, to increase the marginal productivity of labor and therefore to raise wages."
- ↑ Budjetti tehtiin kivutta – mutta ohuelle jäälle, HS pääkirjoitus 16.9.2011
Katso myös
- BKT
- Taloudellinen vapaus on talouskasvun keskeinen selittäjä. Artikkelissa kerrotaan myös kapitalismin ajan talouskasvusta.
- Luonnonvarat
- Väestönkasvu
Aiheesta muualla
- Hyvinvointimme tulee kapitalismista, ei teollisesta vallankumouksesta (vertailua siitä, miten kapitalistiset maat ovat rikastuneet ja sosialistiset kurjistuneet)
Tilastoja
- http://www.nationmaster.com/graph/eco_gdp_per_cap_in_195-economy-gdp-per-capita-1950 GDP per capita in 1950 (most recent) by country, vast. 1820, 1900, 1970, 2005
