Ympäristönsuojelu

Liberalismiwiki
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Ympäristönsuojelu

Sisällysluettelo

Talouskasvu ja ympäristö

Taloustieteen emeritusprofessori Wolfkang Kasper kirjoittaa: "over the past 60 years, world economic output per capita has risen 3.5 times, and has been accompanied by improving health, education, longevity and environmental amenity, as well as by great reductions in working hours and absolute poverty. - - What fundamentally matters for growth is sound institutions and policies, in particular secure property rights, limited government and economic freedom, which facilitate entrepreneurial endeavour." [1]

Hänen mukaansa vain rikkaat ja kasvavat taloudet käyttävät resursseja ympäristövahinkojen korjaamiseen ja luonnonsuojeluun, ja Diamondin virheellinen ajattelu voimistaa valtion interventioita, jotka vahingoittavat köyhiä ja tulevia sukupolvia. [1]

Jared Diamond on Kasperin mukaan maantieteilijä, fysiologi ja "World Wildlife Fund associate", eikä ymmärrä taloudellisia prosesseja vaan kirjoittaa mm. "Socially stratified societies consist of farmers, who produce food, plus non-farmers who … are in effect parasites on farmers." "Onko 98 % amerikkalaisista parasiitteja?" Kasper kysyy. [1]

Päästöjen väheneminen

Teollisuuspäästöt ovat vähentyneet Suomessa niin paljon, että äidinmaidon dioksiini- ja PCB-pitoisuudet ovat pudonneet 85 %.[2]

Joet olivat ennen hyvin saastuneita

Vantaanjoki oli 1950-70-luvuilla terveydelle haitallista, suorastaan löyhkäävä viemäri, bakteeripuuro. Siitä vedenpuhdistuslaitoksen kautta otettu Helsingin käyttövesikin haisi, samoin ruoka, pyykit ja pesuvesi. Sittemmin veden laatu on parantunut mm. viemäröinnin parantuessa; jo 1980-luvulla joen kalat alkoivat kelvata ravinnoksi. [3]

Nykyään uimakelpoinen Tampereen Pyhäjärvi ja lohijoeksi palannut Turun Aurajoki olivat murheellisessa kunnossa silloin, kun Suomi oli paljon köyhempi. [4]

Kemikaalit

Edward Goldsmith väitti vuonna 1997 kaikkien syöpien johtuvan kemikaaleista ja syöpäkuolemien olevan kasvussa. Kuolleisuus muihin kuin tupakasta johtuviin syöpiin on kuitenkin laskenut tasaisesti, 15 % vuosina 1950-1997. Luomuparsakaali ja kahvi ovat aivan yhtä täynnä syöpiä aiheuttavia aineita kuin keinotekoiset kemikaalitkin: molemmat aiheuttavat syöpiä suurina annoksina ja ovat yhtä turvallisia pieninä annoksina. [5]

Hyödyllisille kemikaaleille vaaditaan satakertaisia turvamarginaaleja ja silti niitä pelätään. Alkoholin vastaava suurin sallittu vuorokausiannos olisi jälkiruokalusikallinen olutta. Toksikologian emeritusprofessori Jouko Tuomiston mukaan alkoholin positiivisia puolia puolustellaan paljon herkemmin kuin kemikaalien. Lisäksi se on usein väkivallan ja perheiden hajoamisen syy. [6]

Happosateet

1980-luvun alussa happosateet olivat suosituin ekokatastrofiperustelu. Puut kuitenkin toipuivat tästä ja 1980-luvullakin puuston biomassa kasvoi Euroopassa. Samanlainen oli tulos Amerikassakin: 700 miljoonan dollarin ja 10 vuoden virallinen tutkimus osoitti, että ei ollut mitään todisteita happosateiden aiheuttamasta yleisestä tai erityisestä metsätappiosta USA:ssa eikä Kanadassa. Kysyttäessä eräs tutkijoista myönsi, että olisi ollut kova poliittinen paine kertoa ympäristökatastrofista piittaamatta tosiasioista. [5]

Sosialismin tuhoja

Sosialistinen suunnitelmatalous käyttää resursseja tehottomasti ja siksi aiheuttaa moninkertaisesti enemmän ympäristöongelmia elintasoyksikköä kohden. Ongelmaa lieventää se, että sosialismi laskee elintasoa. Siksi jotkin yksittäistapaukset saattoivat olla sosialismissa satunnaisesti paremmassa kunnossa mutta pääsääntöisesti sosialismi tuotti kammottavia ympäristötuhoja Aral-järven kuivumisesta happosateiden mustaan kolmioon, unohtamatta maailman pahimpia ydinkokeita.

Osmo Soininvaaran mukaan vapautuminen sosialismista vähensi uusien EU-maiden päästöjä niin nopeasti, että niitä ei sopinut ottaa samaan kuvaajaan vanhojen EU-maiden kanssa.[7]

Professori Paul Lillrank oli vasemmistolainen kunnes pyöräillessään sosialistisessa Puolassa näki järjestelmän aiheuttamia tuhoja kuten saastuttavia tehtaita. [8]

Musta kolmio - sosialismin happosateet

Termi musta kolmio otettiin 80-luvulla käyttöön tuolloisten sosialistimaiden Puola, Tšekkoslovakia ja DDR rajoilla olevasta alueesta, jossa näiden maiden ruskohiilivoimaloiden sekä kemian- ja metallitehtaiden keskittymä "myrkytti asukkaita ja luontoa vuosikymmeniä". "Taivaalta satoi toisinaan silkkaa happoa! Pisarat syövyttivät läiskiä koivujen ja pyökkien lehtiin - - metsien kuoltua kotitaloudet kärsivät vesipulasta".[9] Eräskin lastenlääkäri kertoi, että neljännes hänen potilaistaan kärsi hengitystiesairauksista ja astmasta. Ei-sosialistisissakin Euroopan maissa oli samansuuntaisia haittoja, mutta päästöt rajoitettiin turvallisemmalle tasolle julkisen mielipiteen vaikutuksesta. [10]

Pääsiäissaaret

Pääsiäissaarten tuhon on katsottu johtuneen omistusoikeuden puutteesta: kun kuka tahansa sai kuluttaa niitä, ei ollut omistajaa, joka olisi voinut hyötyä puuston kestävästä käytöstä.[11]

Lihansyönti on eettistä

Vasemmistoliberaalin Guardian-lehden punavihreä ekointoilijatiedetoimittaja George Monbiot muutti mielipiteensä faktojen edessä: lihansyönti onkin eettistä, koska eläimet syövät alueilta, joilla ei voisi viljellä ihmisille[12].

Bioenergia

Biopolttoaineet

EU:n biopolttoainepolitiikan ansiosta ilmakehään saattaa päästä 1,5 miljardia tonnia kasvihuonekaasupäästöjä, enemmän kuin edes öljystä. Kun maissia, vehnää ja palmuöljyä alettaisiin tuottaa bensiiniin lisättäväksi, muista maanosista vallattaisiin lisää peltomaata ruoantuotantoon, kertoo EU:n oma raportti, jonka virkamiehet yrittivät salata. [13]

Mikäli markkinat saisivat ratkaista, noin tehottomia tuotantotapoja ei käytettäisi.

Biomassa

Biomassan polton päästöt kehitysmaissa ovat paljon pahempia kuin fossiilisen energian (esim. maakaasu tai bensiini) päästöt. Puu, risut, eläinten lanta ja puuhiili ovat huonosti palavia, palavat siksi alhaisessa lämpötilassa epätäydellisesti, mikä tuottaa häkää, nokea ja syöpää aiheuttavia pienhiukkasia. Nämä myrkylliset savukaasut ovat maailman yleisimpiä tappajia. [14]

Seurauksia ovat keuhkokuume, keuhkosyöpä, keuhkoahtaumatauti ja sydänsairaudet, samat kuin tupakasta. Ruoanlaitto tappaa useampia kuin malaria: 2 miljoonaa vuodessa, lisäksi kymmenet miljoonat sairastuvat. Myös ulkoilma huononee ja noki ja metaani lämmittävät ilmastoa. Kuolemien määrä lisääntynee vuoteen 2030 asti. [14]

Puun pienpoltto tuottaa eniten pienhiukkasia

Pienhiukkaset tappavat Suomessa 1800 ihmistä vuosittain ja sairastuttavat kymmeniätuhansia, tulevaisuudessa enemmän bioenergian käytön lisäämisen vuoksi, koska se johtaa pienten energialaitosten lisääntymiseen. Näissä poltto on huonompaa kuin suurissa ja siksi pienhiukkaspäästöt lisääntyvät. Puun pienpoltto on tieliikenteen pakokaasujakin pahempi pienhiukkaslähde, joskin eteläisessä Suomessa puolet saasteista tulee ulkomailta. [15][16]

Pienhiukkaset

Pienhiukkaset aiheuttavat 50 - 80 % ympäristön terveysriskeistä. Hiukkaspäästöt tappavat vuodessa 2000 suomalaista. Toiseksi pahin ilmansaastetappaja Euroopassa on passiivinen tupakointi ja kolmas (maaperässä luonnollisesti olevasta uraanista tuleva) radon, ehkä myös liikennemelu. Pienhiukkaset syntyvät fossiilisista ja uusiutuvista polttoaineista. [17] Ydinvoiman koko historian kaikki haitat eivät tunnu missään tämän rinnalla.

Maatalous, jätevedet ja Itämeri

Maatalous tuottaa 67 % Suomen fosforipäästöistä, seuraavina haja-asutus 8,5 % ja metsätalous 5,6 %[18].

Vuonna 2010 otsikoihin nousi vuoden 2003 jätevesiasetus: haja-asutusalueillakin pitäisi puhdistaa jätevesiä 2,5 miljardia euroa maksavilla toimilla, jotka vähentäisivät typpipäästöjä 1 % ja fosforipäästöjä 7 %[18][19]. Ympäristötalouden professori Markku Ollikainen kritisoi kirjassaan Itämeren tulevaisuus (Gaudeamus 2010) sitä, miten tehottomasti ympäristönsuojelutoimet hoidetaan[18]. Rahat riittäisivät hyvin, jos niitä ei käytettäisi näin tehottomasti[18]. Jätevesien puhdistuskustannukset ovat moninkertaisia maatalouteen verrattuna[18].

Suuri ongelma on siinäkin, että köyhät maat kuten Venäjä ja Puola eivät ole yhtä kiinnostuneita ympäristön tilasta kuin rikkaat maat[18]. Tästä syystä Suomen ja Ruotsin kannattaa maksaa myös näiden maiden puhdistustoimista, vaikka se tuntuisikin epäreilulta[18].

Suomen sisällä tehokkaimmat keinot olisivat päästöjen haittamaksut sekä päästökauppa[18]. Tällöin puhdistustoimet ohjautuisivat sinne, missä päästöja vältetään halvimmalla[18].

Ympäristön arvo

Saksan keskuspankin toimitusjohtaja Pavan Sukhdevin "The Economics of Environment and Biodiversity" (TEEB) -tutkimusryhmä on laskenut EU:n komissiolle ympäristön tuottamia suoria taloudellisia hyötyjä[20] (esimerkiksi mehiläisten suorittama pölytys 153 miljardia euroa vuodessa[21]).

Tämän päälle pitäisi laskea vielä ihmisten luonnonarvostus - esimerkiksi yhdysvaltalaiset ovat käyttäneet huomattavia summia "taloudellisesti arvottoman" kaljupääkotkan suojelemiseen[20].

Tuhoilla pelottelu

Kun luonnonvarat eivät ehtyneetkään vaan niiden riittävyys on parantunut huomattavasti vuosikymmenten mittaan, ympäristöliike käänsi painopisteen väitteisiin ympäristön huononemisesta. [5]

Aktivismin virheitä

Biopolttoaineet kallistivat ruokaa globaalisti. EU:n hehkulamppukielto sivuutti jäsenmaiden erilaiset lämmitystarpeet ja korvaavien elohopealamppujen ympäristöhaitat. [22]

Suomen luonnonsuojeluliitto ym. vastustavat jätevoimaloita, vaikka niiden hiukkaspäästöt puhdistetaan 5 kertaa ja rikkipäästöt 17 kertaa paremmin kuin hiilivoimaloissa. Ympäristöneuvos Esa Tommilan mukaan tämä on vakava virhe, joka näkyy kaatopaikoilla. [22]

Ympäristöneuvos Esa Tommilan mukaan ydinvoima on Suomessa hyvällä tolalla, sen haitat ovat suhteettoman vähäisiä verrattuna ilmastonmuutoksen haittoihin ja ydinvoiman lisärakentamisen estäminen käytännössä lisää fossiilisten käyttöä ja ilmastonmuutosta. [22]

Ilmastonmuutos

The Economist totesi vuonna 1997, että ilmastonmuutoksen kohdalla ei vielä tiedetä tutkimusten lopputulosta mutta vuonna 1975 meteorologit olivat lähes yksimielisiä siitä, että viilenemistrendi vähentää maataloustuotantoa vuosisadan lopulla. Lisäksi ensimmäiset ilmastonmuutoksesta varoittaneet tiedemiehet valittivat myöhemmin hysterian olevan liioittelevaa epävarmoihin tosiasioihin nähden. [5]

Aavikoituminen

Vuonna 1984 YK väitti aavikoitumisen nielevän 21 miljoonaa hehtaaria joka vuosi. Sittemmin on osoitettu väite täysin vääräksi: aavikko ei kuitenkaan ole nettona edennyt ollenkaan eikä etene. [5]

Vuonna 1992 Al Gore kertoi Amazonin tuhoutuvan 80 miljoonalla hehtaarilla vuodessa. Todellinen nopeus on 10 mha/v.

Muita

Myös norsujen sukupuutto, Ebola-virus, hullun lehmän tauti ja sukupuolihormonien tapaiset kemikaalit olivat suosittuja pelottelunaiheita 1900-luvun lopulla: ikäviä trendejä liioiteltiin. Itse asiassa pari vuotta myöhemmin norsujen todettiinkin tarvitsevan ehkäisyä. Faktat eivät olleet muuttuneet mutta uutisointi oli. [5]

DDT on ollut ainoa oikeaan osunut ympäristöhuoli 1900-luvun loppukolmanneksella. Kaikki muut ovat olleet virheellisiä tai rankasti liioiteltuja. [5]

Yleistä

The Economist -lehden mukaan ylipessimistinen ympäristöalarmismi tappaa, haittaa ympäristöä ja kehitysmaiden asukkaita sekä luo pessimismiä ja fatalismia sen sijaan, että se rohkaisisi toimimaan ongelmien pienentämiseksi. Lehden mukaan ympäristöliikkeen pitäisi toivottaa myös optimistit tervetulleiksi parantamaan ympäristöä talouden ja tekniikan keinoin. Sen sijaan alarmismi on synnyttänyt fasistista vapaudenvastaisuutta, jopa lisääntymisvapauden vastustamista. [5]

"Todellisuudessa toistamme kritiikittömästi viherpelottelua. Muistatko maapallon viilenemisen, happosateet, sen että Amazonin sademetsät on hakattu vuoteen 2 000 mennessä? Kaikki aikansa epämiellyttäviä totuuksia", kirjoitti Eero Iloniemi Nykypäivä-lehdessä toukokuussa 2007. "Vielä viime vuonna merenpinta oli nousemassa metrillä, nyt enää 40 sentillä. Pelottelijat kuittaavat väitteen toteamalla, että eroista huolimatta suunta on sama. Totta, mutta kun lukee raportit, huomaa kauhukuvien lieventyvän niiden tarkentuessa."

Vapaasana.net-lehden mukaan samalla perusteella maahanmuuton vastustajilla olisi oikeus pelotella ihmisiä aktivoitumaan liioittelemalla maahanmuuton haittoja. [23]

Muita

Lajittelu

Biojäte on ilmeisesti tehokkaampaa polttaa kuin kompostoida (ei koske kotikomposteja?)[24].

Kaupungistuminen on ekotehokasta

Jukka Heinosen tutkimuksessa suurempi asukastiheys johti korkeampaan hiilijalanjälkeen. Ilmatieteenlaitoksen tutkimusprofessori Adriaan Perrelsin mukaan "Suuri asukastiheys on ekotehokasta" ja Heinonen vain luuli korrelaatiota syy-seuraussuhteeksi. Esimerkiksi rikkaimmat ihmiset asuvat kaupungeissa ja pääkaupunkiseudun korkea kivihiilenkäyttö on energiayhtiön polttoaineen valinta eikä asumistiheyden vika. Sen sijaan alueellinen hajautuminen voi tehdä sosiaali- ja terveyspalveluiden toteuttamisen tarpeettoman kalliiksi. [25]

Osmo Soininvaara esittää suunnilleen samaa. Lisäksi hänen mukaansa Heinosen laskutavalla sähkölämmitys olisi kaukolämpöä ekologisempaa, vaikka se oikeasti on kuusi kertaa haitallisempaa. Soininvaaran mukaan Heinosen tutkimus on pahasti viallinen. [26]

Pakkaukset ovat jopa hyväksi ympäristölle

Tutkimusten mukaan pakkaaminen on hyväksi ympäristölle, jos se vähentää hävikkiä. MTT:n tutkimuspäällikkö Juha-Matti Katajajuuren mukaan sopiva pakkaus säilyttää tuotteen käyttökelpoisena ja auttaa kuluttajaa käyttämään tuotteen loppuun, niin ettei hävikkiä tule. Pakkaus vähentää myös kuljetuksen ja kaupan hävikkiä. [27]

Ruokaa heitetään roskiin kotona kaksi kertaa enemmän kuin kaupassa (120 - 160 miljoonaa kiloa, kaupassa 65 - 75 miljoonaa kiloa). [27]

Pakkauksen ympäristökuorma on 2 %

Pakkaukset aiheuttavat elintarvikkeiden ympäristökuormasta vain 2 %, ja puolet pakkaamisesta on elintarvikkeiden ja juomien pakkaamista. Suomessa 95 % pakkauksista käytetään uudelleen pakkauksina tai raaka-aineena. [27]

Biopakkaus on epäekologinen?

Kun huomioidaan maissin tuotantoketjun vaikutukset, luonnon raaka-aineista valmistettu polylaktipakkaus (PLA) saattaa olla ympäristölle perinteistä haitallisempi. Muutenkin ekologisin pakkausmateriaali on se, joka suojaa tuotteen parhaiten - usein jokin yhdistelmä. Lisäksi eri kierrätyskeinojen tai sekajätteeseen heittämisen erot ovat yllättävän pieniä suhteessa tuotteen ympäristökuormaan. [27]

Sata muovikassia aiheuttaa 1-3 sentin ilmastohaitan

Sentin sadasosalla (tai kolmella) voi ostaa päästökiintiön, joka korvaa muovipussin hiilijalanjäljen (15 - 48 g CO2[28]). Päästötonnin kiintiöhinta oli 6 euroa keväällä 2012. Muiden ympäristövaikutusten osalta kangaskassi sijoittuu parhaaksi uusiutuvan energian käytön osalta ja huonoimmaksi vedenkäytön osalta riippuen, vaikka sitä oletetaan käytettävän 100 kertaa. Maankäytön osalta se on toiseksi huonoin ja biohajoava muovikassi huonoin; biohajoava kassi on myös ilmastovaikutukseltaan huonoin, kierrätysmuovikassi paras.[28]

Ajoittain käynnistetään muovikassien vastaisia kampanjoja, vaikka muovikassit ovat ekologisempia kuin kangaskassit, itse asiassa kaikkein epäekologisimpia, jos huomioidaan kierrätysmuovikassien osuus.

K-kauppojen muovikasseista 80 % valmistetaan kierrätysmuovista. Suomen ympäristökeskuksen tutkija Tuomas Mattila sanoo, että Suomessa muovipussit päätyvät harvoin kaduille tai ojiin, yleensä roskapusseiksi tai koteihin. Ohuesta kierrätysmuovista tehdyt pussit ovat kuitenkin paras roskapussivaihtoehto. [29]

Pelottelujärjestöt

Toksikologian emeritusprofessori Jouko Tuomiston mukaan pelottelujärjestöt ja osa mediaa keskittyvät helppoihin ja vähemmän haitallisiin vihollisiin kuten ruoan lisäaineet ja ympäristömyrkyt ja välttelevät vaikeampia asioita kuten alkoholia, joka on erittäin haitallista käyttäjälle ja koko yhteiskunnalle muun muassa terveys- ja väkivaltavaikutuksiltaan. [6]

Viitteet

  1. 1,0 1,1 1,2 Review of Jared Diamond's Collapse: How Societies Choose to Fail or Succeed, Wolfgang Kasper, professor of economics emeritus, 12.9.2005, koko artikkeli
  2. TS: Myrkyt katosivat suomalaisäitien maidosta, Uusi Suomi, 3.2.2011
  3. "Joki oli kauheimmillaan 1970-luvulla - Paikoin vesi luokitellaan nyt jopa hyväksi", Helsingin Sanomat 17.11.2011, sivu A14
  4. Degrowth ei ole ratkaisu, Esa Suominen, Vihreä lanka 28.9.2011
  5. 5,0 5,1 5,2 5,3 5,4 5,5 5,6 5,7 Plenty of gloom, The Economist, Dec 18th 1997
  6. 6,0 6,1 Alkoholin vaarallisuus on yhä tabu, HS Vieraskynä 22.6.2012, en­ti­nen tok­si­ko­lo­gian pro­fes­so­ri Jouko Tuomisto
  7. Päästökauppa toimii, Osmo Soininvaara 9.11.2011
  8. Professori: Porvarilliset arvot kunniaan, Verkkouutiset 10.11.2011
  9. "Saasteiden tappama metsä herää eloon Puolan ja Tšekin rajamailla", Helsingin Sanomat 5.7.2009
  10. [1]
  11. The Simple Economics of Easter Island: A Ricardo-Malthus Model of Renewable Resource Use, James A. Brander and M. Scott Taylor, The American Economic Review, Vol. 88, No. 1, (Mar., 1998), pp. 119-138, American Economic Association, luettu 05/08/2008, http://www.jstor.org/stable/116821
  12. I was wrong about veganism. Let them eat meat – but farm it properly, Guardian 6.9.2010 / George Monbiot
  13. Raportti paljastaa EU:n biopolttoainepolitiikan karmivat virheet: päästöt lisääntyvät jopa 1500 miljoonalla tonnilla, CO2-raportti.fi/EurActiv 22.09.2010
  14. 14,0 14,1 Biomassan huonon palamisen takia kuolee joka vuosi kaksi miljoonaa ihmistä, Suomen Kuvalehti.fi 1.4.2012
  15. ”Risupaketti vaarantaa terveyden” – 1 800 ihmistä kuolee joka vuosi, Uusi Suomi 9.2.2011
  16. Ulkoilman saasteet tappavat ja sairastuttavat ihmisiä, Raimo O. Salonen, Tesso 8.2.2011
  17. Suomen saasteuhrit: 7 henkeä joka päivä, Uusi Suomi 5.5.2011
  18. 18,0 18,1 18,2 18,3 18,4 18,5 18,6 18,7 18,8 Tehottomuus pilaa Itämeren, Tiede 7/2010, Marko Hamilo 23.08.2010
  19. Haiseva laki pöntöstä alas, Talouselämä 23.9.2010
  20. 20,0 20,1 $20 billion is not enough, The Economist Jun 24th 2010
  21. Luonnolle laskettiin biljoonien eurojen hintalappuja, MTV3.fi 20.10.2010
  22. 22,0 22,1 22,2 Väärä vihreys vahingoittaa ympäristöä, Ympäristöneuvos Esa Tommila, Talouselämä.fi 27.5.2011
  23. Muistatko maapallon viilenemisen, happosateet, sen että Amazonin sademetsät on hakattu vuoteen 2 000 mennessä?, Vapaasana.net 27.5.2007
  24. http://www.uusisuomi.fi/ymparisto/101091-se-lotko-pussi-keittiossasi-turhaa-vaivaa-vuonna-2014
  25. "Suuri asukastiheys on ekotehokasta", Adriaan Perrels, tutkimusprofessori, Ilmatieteenlaitos, HS mielipide 25.5.2011
  26. Väärä tutkimus vai väärä uutinen?, Osmo Soininvaara 24.5.2011
  27. 27,0 27,1 27,2 27,3 "Aika pakkaus" ja "Ruokaa heitetään roskiin enemmän kotona kuin kaupassa", Helsingin Sanomat 26.10.2011, sivu D1, toimittaja Kaarina Sinerkari, haastateltavana MTT:n tutkimuspäällikkö Juha-Matti Katajajuuri, lähteitä myös www.mtt.fi/foorspill ; pyr.fi ; Ekokem; Virpi Kohonen: "Vanha kunnon maitotölkki - tutkimus kuluttajien pakkausasenteista ja mieltymyksistä 1998 ja 2009"
  28. 28,0 28,1 Ostoskassien ilmastovaikutusten vähentäminen, Tuomas Mattila, Marjukka Kujanpää, Tuuli Myllymaa, Marja-Riitta Korhonen, Risto Soukka ja Helena Dahlbo, Suomen Ympäristö 2/2009, Ympäristökeskus. Sivut 35-36 ja 44.
  29. "Kukaan ei rakasta muovipussia", HS Kotimaa 25.5.2012, sivu A10

Katso myös

Aiheesta muualla

Henkilökohtaiset työkalut