Asuminen
Liberalismiwiki
Eikö kuntien tarvitse kaavoittaa kaupunkeja, jotta niistä tulee ihmisten näköisiä?
- Kun poliitikot tai virkamiehet kaavoittavat kaupunkeja, tulee poliitikkojen ja virkamiesten näköisiä kaupunkeja. Tarvitsee vain katsoa Merihakaan tai Itä-Pasilaan nähdäkseen, kuinka "ihmisen näköistä" kaupunkia poliitikot rakentavat. Ihmisten näköisiä kaupunkeja syntyy vain, kun ihmiset saavat vapaasti valita miten ja missä asuvat.
- Japanissa ei ole tarvittu kunnallista kaavoitusta, ja siellä on upeita esimerkkejä kauniista itsejärjestäytyneistä kaupungeista.lähde?
- Kaavoituksen tuottamat ulkoishyödyt (puistot yms.) voidaan hoitaa yksityisesti esimerkiksi siten, että yksittäinen kiinteistösijoittaja rakennuttaa kokonaisen uuden kaupunginosan kerralla puistoineen päivineen. Yhdysvalloissa tämä on jo nykyisin hyvin yleistä, kymmenet miljoonat ihmiset asuvat tällaisissa kerralla rakennetuissa yksityisissä kaupunginosissa.
Eikö vuokra-asuntojen hintojen säännöstelyn lakkauttaminen Suomessakin ole ajanut Helsingin vuokra-asuntojen hinnat pilviin?
- Säännöstelyn lakkauttaminen on nostanut hinnat sille tasolle, mitä ihmiset ovat valmiita maksamaan. Koska sijoittajat ovat huomanneet ihmisten asuntojentarpeen vuokrien nousun myötä, ovat myöskin asuntoihin sijoittaminen ja uusien asuntojen rakentaminen lähteneet jyrkkään nousuun. Näin markkinat sopeutuvat palvelemaan ihmisiä paremmin.
- Suomessa vuokra-asuntojen määrä on kasvanut 10 vuodessa 100 000 asunnolla.lähde?
- Korkea hintataso johtuu siitä, että poliitikot eivät ole kaavoituksessa sallineet markkinoiden tuottaa lisää asuntoja. Helsingin kaupunki omistaa esimerkiksi satoja hehtaareja viljapeltoja ja tuhansia hehtaareja metsiä. Jos nämä myytäisiin gryndereille, Helsinkiin tulisi muutamassa vuodessa kymmeniätuhansia asuntoja lisää. Asuntojen yleinen myyntihintataso ja vuokrataso laskisi.
New Yorkissa tai Amsterdamissa voi saada minimipalkalla ison asunnon loistavalta paikalta. Eikö tämä ole hienoa?
- Amsterdamissa on myöskin 30 vuoden jonot uusiin vuokra-asuntoihin. Vuokra-asuntoja saa nopeasti vain hätätilanteessa, jos oma asunto esim. tuhoutuu tulipalossa. Tämän takia siellä on yleisenä tapana sytyttää tulipalo omassa asunnossa, jotta pääsee jonon ohi uuteen asuntoon.
- Tukholmassa, kun vanhemmat saavat lapsia ja muuttavat isompaan asuntoon, he jatkavat opiskelijavuokra-asuntojensa pitämistä tyhjillään, jotta voivat antaa ne aikanaan omille lapsilleen. Vuokrat ovat niin halpoja säännöstelyn johdosta, että tyhjillään olevan asunnon vuokrakustannus ei tunnu missään. Vanhemmat tietävät, että se on ainoa tapa, millä lapsi voi saada oman vuokra-asunnon, kun aikanaan haluaa sellaiseen muuttaa. Ruotsissa onkin normaalia saada perintönä vuokra-asunto.
- Kun vuokra-asunnon omistajalta kielletään markkinahintainen korvaus asunnon vuokraamisesta, katoaa häneltä myös insentiivi pitää huolta asunnosta. Kun asunto on lähinnä taakka eikä siitä juuri saa korvausta, minkä takia omistaja jaksaisi huolehtia sen kunnostakaan? Näin syntyy slummeja kuten New Yorkin Bronx ja Harlem.
- Monet hyväätarkoittavat ihmiset haluaisivatkin säännellä asuntoja ja muita hintoja "tasa-arvon" nimissä, mutta asuntojen puute ja byrokratia nimenomaan johtavat siihen, että asunnon saa nopeasti vain tuntemalla oikean henkilön tai lahjomalla virkamiehen.
Eikö kaupungin oma vuokra-asuntojen rakentaminen ole kuitenkin hyvä asia?
- Jos kaupunki ei rakentaisi vuokra-asuntoja, olisi keskimääräinen vuokra-asuntojen hintataso Helsingissä paljon halvempi. Nyt olemme tilanteessa, missä kaupunki vuokraa asuntoja alle markkinahintojen itäisessä ja pohjoisessa Helsingissä aiheuttaen köyhempien keskittymisen kyseisille alueille ja slummiutumisen. Yksityiset vuokra-asunnot sen sijaat ovat aivan älyttömän kalliita.
- Niin mukavaa kuin se olisikin, ei kaikilla vain ole varaa asua Helsingin kantakaupungissa tai välttämättä edes Helsingissä. Eihän kaikilla ole varaa hienoon autoonkaan! Hienoja autoja me voisimme vielä tehdäkin kaikille, mutta kaikki eivät yksinkertaisesti mahdu Helsingin keskustaan asumaan. Ei kai Helsingissä asuminen mikään ihmisoikeus ole?
Jos mielestänne asuntokupla olisi noin helposti puhkaistavissa, mikseivät päättäjät ole tarttuneet toimeen?
- Julkisen valinnan teorian mukaan keskitetyt eturyhmät voittavat politiikassa laajalle hajautuneen yleisen edun. Rakennusoikeuden eli lisäneliöiden kaavoittamista vastustavat mm. NIMBY-ryhmät, jotka koostuvat mm. alueella jo olevien asuntojen omistajista. Heillä on vahva intressi lobata asuntojensa arvoa laskevaa rakentamista vastaan, esimerkiksi lähettää poliitikoille kannustuksia ja uhkauksia, seurata päätöksentekoa asiassaan ja huomioida toiminta äänestyskäyttäytymisessään. Hyöty asuntojen hintojen laskusta jakautuisi niin laajalle, että kellään meistä hyötyjistä ei ole vahvaa intressiä lobata jonkin tietyn alueen rakentamisen puolesta.
- Keskimäärin ihmiset perheenjäseniin useammin kaipaavat yhteensä lisää kuin vähemmän asuintilaa, joten keskimäärin ihmiset voittaisivat. Lähinnä vain lapsettomat, pienempiin asuntoihin muuttoa suunnittelevat häviäisivät asuntojen halvetessa. Silti enemmistön kannattaa lobata oman asuntonsa ympäristön lisärakentamista vastaan vaikka muualle rakentaminen heitä auttaisikin vielä enemmän.
- Ihmiset eivät myöskään täysin ymmärrä kaavoituksen vaikutusta asuntohintoihin ja sitä kautta vuokriin.
Hintoihin vaikuttavia tekijöitä
Asuntojen hintoja nostavat kysyntää lisäävät tekijät, jollaisiksi on esitetty alueen taloudellinen menestys, väestön vaurastuminen, asuntolainojen korkojen verovähennysoikeus sekä asuntolainojen tarjonnan parantuminen, mm. korkojen lasku[1] ja laina-aikojen piteneminen. Vastaavasti kiinteistövero laskee asuntojen hintoja.
Asuntojen hintoja nostavat myös tarjontaa vähentävät tekijät. Kaavoitus määrittää suurimman sallitun rakennusoikeuden määrän (tarjonnan), joten runsaammin rakennusoikeutta kaavoittamalla voidaan laskea rakennusoikeuden ja siten myös valmiiden asuntojen hintaa paitsi niillä syrjäseuduilla, joilla rakennusoikeuden arvo on nolla.
Tonttien myynti alihintaan nostaa asuntojen ja tonttien markkinahintaa ja -vuokraa
Kun kaupunki myy tontteja alihintaan (arvotuille tai valituille ostajille), se nostaa asuntojen hintoja ja vuokria lisäämällä kysyntää, koska osa alihintaisten tonttien arpajaisissa voittavista olisi muuten tyytynyt pienempään asuntoon.[2]
Päälle tulevat jonotuskustannukset eli hyvinvointitappiot siitä, kun ihmiset eivät tee itselleen parhaita ratkaisuja vaan jäävät odottamaan epätodennäköistäkin voittoa kaupungin tonttiarpajaisissa.
Kaavoituksen muita haittoja
- Helsinki vaati vähintään 75 neliön keskimääräistä pinta-alaa kaikilta uudisasuntokohteilta "tukeakseen suuria perheitä" (lue: niitä, joilla on varaa ostaa isoja asuntoja niiden kustannuksella, joilla on varaa vain pieniin, koska edellisten hinta laskee ja jälkimmäisten nousee). Demaripoliitikko Maija Anttila vaati tätä sääntöä takaisin (HS 25.8.2009). Pelkästään tämän sääntelyn hinta yksiön ostajalle on 15 000 euroa, vuokraajalle 1000 euroa vuodessa[3]
Pienistä asunnoista on kovin pula ja isoille "asunnoille ei ollut kysyntää niiden korkean hinnan vuoksi. Rakentajat päättivätkin ostajien ohjaamina rakentaa pienempiä 50-60 neliön kaksioita ja kolmioita. Ylimpään kerrokseen oli pakko rakentaa muutama massiivinen usean sadan neliön asunto normin noudattamiseksi. Rakentaja tiesi näiden asuntojen jäävän usein myymättä, joten merkittävä osa niiden kustannuksista piti sisällyttää muiden asuntojenhintoihin."[4]
Harva asutus lisää päästöjä
Yhdyskuntarakenteen pinta-alan kaksinkertaistuessa asukasta kohti kulutettu energiamäärä kasvaa 50 %[5]. Kaavoituksella rakennusoikeutta rajoitetaan siten, että yhdyskuntarakenne leviää enemmän hajalleen kuin ihmiset itse valitsisivat, jos asuntoja saisi rakentaa tiheämpäänkin.
Asuntokanta
Vuonna 2007 Suomessa oli 265 miljoonaa neliötä kerrosalaa. Alkusyksyn 2009 kaupoissa kerrostaloneliön keskihinta oli 2000 ja omakotitaloneliön 1300 euroa. Asuntovarallisuus lienee siis yli 400 miljardia euroa. Lokakuun 2009 lopussa suomalaisilla oli asuntolainaa 71 mrd euroa ja muuta pankkivelkaa 26 mrd euroa. [6]
Viitteet
- ↑ Ovatko asunnot taas edullisia?, 5.6.2009, professori Niku Määttänen
- ↑ Kunnan tonttien myyminen alihintaan nostaa markkinahintoja, 16.6.2009, professori Niku Määttänen
- ↑ Vuokraturva: Sääntely nostaa yksiön hintaa 15 000 eurolla, Kauppalehti 29.09.2009
- ↑ "Rakennusliikkeet vastaavat kysyntään", Lasse Männistö, Helsingin Sanomat 31.8.2009
- ↑ Kannelmäki-Lassila-Pohjois-Haaga, alueellinen kehittämissuunnitelma - lähtökohdat, Helsingin kaupunkisuunnittelulautakunta, 25.2.2010, s. 31
- ↑ HS 20.12.2009: "Perinnöksi moninkertainen vauraus"
