Yritystukiaiset
Yritystuet
Sisällysluettelo |
Yrityksiä ei pidä pelastaa konkursseilta
Professori Niku Määttäsen mukaan yrityksiä ei pidä pelastaa konkursseilta tukiaisilla. Jos konkurssiin menneen yrityksen toiminta sinänsä on kannattavaa, konkurssiyritys siirtyy velkojien kautta uusiin käsiin. Tappiota tehneet omistajat vain menettävät rahansa veronmaksajien sijaan. [1]
Professori Ari Hyytisen mukaan konkurssit lisäävät talouskasvua: yleensä vähiten tuottavat yritykset menevät konkurssiin ja eniten tuottavat laajentavat toimintaansa. Tämä tuottavuuden nousu johtaa keskimäärin myös palkkatason nousuun eikä lisää työttömyyttä pitkäaikaisesti, jos työmarkkinat toimivat edes jotenkin kohtuullisesti. [1]
Julkisen rahan syytäminen innovaatioihin on haitallista
MIT-yliopiston taloustieteen professori Bengt Holmström: "Raha on tuhoisaa innovatiivisuudelle". Innovaatiot syntyvät niukkuudesta ja tarkkaan sanelluista reunaehdoista, eivät siitä, että syydetään julkista rahaa tutkimus- ja kehityshankkeisiin ja annetaan tutkijoiden käyttää vapaasti luovuuttaan. [2]
Holmström siteeraa Amazonin perustaja Jeff Bezosta, jonka mukaan Amazon ei olisi ikinä tehnyt yhtään innovaatiota, mikäli projekteille olisi annettu tarpeeksi rahaa ja aikaa[2].
Esimerkiksi Tekes jakaa julkisia rahoja 600 miljoonaa euroa vuodessa, mutta kuitenkaan maailmanmarkkinoilla ei juurikaan ole suomalaisia menestystuotteita[2].
Sixten Korkmanin mukaan muiden yritystukien kuin Tekesin kaltaisen innovaatiopolitiikan vaikuttavuudesta ei juurikaan ole näyttöä.[3]
Esimerkkejä
Saabin tukeminen estää kannattavampaa toimintaa
Saab on tappiollinen, joten sen toiminta oli loppumassa. Ruotsin porvarihallitus päätti tammikuussa 2010 taata surkeassa taloustilanteessa olevalle hollantilaiselle Spyker-autonvalmistajalle 400 miljoonan euron lainan, jotta se voisi ostaa Saabin GM:ltä ja jatkaa sen toimintaa.
Autoteollisuuteen erikoistunut ruotsalainen professori Christer Karlsson toteaa: "kymmenen vuoden kuluttua tehtaan lopettamista ei seudulla olisi enää huomannut." Hänen mukaansa Saabin alasajo olisi ollut "parempi kuin toivottoman toiminnan jatkaminen. Jos vanha olisi raivattu pois tieltä, kokonaan jotain uutta olisi päässyt syntymään", ja hallituksen ratkaisu oli puhdasta populismia: "Nyt hallitus voi sanoa yrittäneensä auttaa". [4]
Tuetaan saastuttamista
Finncommin lopettaessa lennot Seinäjoelle, Poriin ja Jyväskylään kannattamattomina[5] kansanedustajat ja ministeri Mauri Pekkarinen vaativat valtiontukia lentojen takaamiseksi. Kun tukea ei heti luvattukaan[5], Seinäjoen yrittäjät lupasivat "yksityistä tukea" sitoutumalla käyttämään lentoja, ja Finncomm aloitti lennot uudelleen[6]. Myös Air100 oli suunnitellut aloittavansa Seinäjoen reitin Finncommin sijaan[6]. Wingo alkoi lentää Porin-reittiä ja Air100 ilmoitti sekin alkavansa lentää Poriin[7]. Finnair lentää Jyväskylään[7]. Yleensäkin markkinat löytävät keinot rahoittaa se taloudellinen toiminta, joka on hintansa arvoista, ja jos valtio yrittää tukea sitä tai muuta, vaadittava verotus kaataa toimintaa, jota asiakkaat pitäisivät verottoman hintansa arvoisena.
Palkitaan eläinten huonosta kohtelusta
Mikäli turkistarhaaja ei ole vieläkään tehnyt vuoden 2010 lopusta pakollisiksi tulevia parannuksia eläinhäkkeihin, hän saa korotettua investointitukea tähän tarpeeseen. Vuoden 2010 alusta valtio tukee turkistarhaamista myös maksamalla työntekijän palkan 11 päivän ajan ("lomitus" - useimpien muiden alojen työntekijät maksavat itse työllään lomansa, valtio ei tue niitä). [8]
FAQ
Jos jokin suomalainen varustamo, esim. Viking Line, on niin kovan ulkomaisen kilpailun paineessa, ettei se selviä ilman tukiaisia, eikö valtion kannata antaa sille rahaa? Muutoinhan työntekijät joutuvat työttömiksi, ja sehän on kauheaa, eikös?
- Annettu raha on pois muilta suomalaisilta. Jos jokaista suomalaista verotetaan esim. 20 euroa, jotta Viking Linea voidaan tukea, pelastetaan ehkä 1000 ihmisen työpaikka (ja lihotetaan Viking Linen omistajien osinkoja aika tavalla).
- Jos tukiaisia ei anneta, säästyy jokaiselta suomalaiselta ne 20 euroa, jolla he ostavat vapailla markkinoilla vaikkapa suklaata, elokuvalippuja jne. ja näin työllistävät muita ihmisiä. Näin rahat menevät terveille yrityksille, jotka eivät tarvitse tukiaisia. Viking Linen työntekijät joutuvat ehkä työttömiksi ulkomaisten mukavuuslippulaivojen kilpailun vuoksi, mutta tukiaisten lopettamisesta säästyneillä rahoilla markkinat työllistävät vähintään samat 1000 ihmistä muihin tehtäviin. Lisäksi kuluttajat saavat markkinoiden niillä rahoilla tuottamia hyödykkeitä, eli esim. suklaata, elokuvalippuja jne.
- Nettotulos on siis koko kansantalouden kannalta parempi, jos yrityksiä ei tueta. Tätä on vain vaikea nähdä, koska nyt, kun Viking Linea tuetaan, ihmiset vain näkevät ne Viking Linen 1000 työpaikkaa. He eivät näe niitä elokuvalippuja ja suklaapatukoita, joita ei ikinä tuotetakaan. He eivät myöskään näe satoja esim. suklaapatukkatehtaalla työskenteleviä, jotka nyt ovat kortistossa kysynnän puutteen vuoksi.
- Kts. myös rikotun ikkunan ongelma.
Viitteet
- ↑ 1,0 1,1 Ei konkurssiin kuole, professori Marko Terviö 22.4.2010 ja professori Ari Hyytinen 23.4.2010, Akateeminen talousblogi
- ↑ 2,0 2,1 2,2 "Kuria ja niukkuutta innovaatiojärjestelmään", HS pääkirjoitussivu 15.8.2010, HS:n politiikan toimituksen esimies Marko Junkkari
- ↑ "Yritystuista suuri riita", Suomen Kuvalehti 9/2011, sivu 15
- ↑ HS 28.1.2010: "Saabin kuolema olisi poliittisesti mahdoton", verkkoversio
- ↑ 5,0 5,1 Suomen Kuvalehti 31/2010, s. 14
- ↑ 6,0 6,1 Finncomm aloittaa Seinäjoen-lennot - Air100 luopuu reitistä Radio Pori.fi 13.8.2010
- ↑ 7,0 7,1 Finncomm aloittaa uudelleen Seinäjoen-lennot, Helsingin Sanomat 14.8.2010 s. A5
- ↑ Animalia 1/2010, s. 6: "Turkistarhoille tukea valtiolta"
