Yritystukiaiset

Liberalismiwiki
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Teemoja

Sisällysluettelo

Yrityksiä ei pidä pelastaa konkursseilta

Professori Niku Määttäsen mukaan yrityksiä ei pidä pelastaa konkursseilta tukiaisilla. Jos konkurssiin menneen yrityksen toiminta sinänsä on kannattavaa, konkurssiyritys siirtyy velkojien kautta uusiin käsiin. Tappiota tehneet omistajat vain menettävät rahansa veronmaksajien sijaan. [1]

Professori Ari Hyytisen mukaan konkurssit lisäävät talouskasvua: yleensä vähiten tuottavat yritykset menevät konkurssiin ja eniten tuottavat laajentavat toimintaansa. Tämä tuottavuuden nousu johtaa keskimäärin myös palkkatason nousuun eikä lisää työttömyyttä pitkäaikaisesti, jos työmarkkinat toimivat edes jotenkin kohtuullisesti. [1]

Julkisen rahan syytäminen innovaatioihin on haitallista

MIT-yliopiston taloustieteen professori Bengt Holmström: "Raha on tuhoisaa innovatiivisuudelle". Innovaatiot syntyvät niukkuudesta ja tarkkaan sanelluista reunaehdoista, eivät siitä, että syydetään julkista rahaa tutkimus- ja kehityshankkeisiin ja annetaan tutkijoiden käyttää vapaasti luovuuttaan. [2]

Holmström siteeraa Amazonin perustaja Jeff Bezosta, jonka mukaan Amazon ei olisi ikinä tehnyt yhtään innovaatiota, mikäli projekteille olisi annettu tarpeeksi rahaa ja aikaa. Innovatiivisena pidetyn Applen menestys oli tulos siitä, että Steve Jobs määritteli tarkasti kaikkien kehityshankkeiden tavoitteet ja vaadittavat ominaisuudet. "Kuri ja niukkuus" tuottavat tuloksia.[2]

Taloustieteen professori Ari Hyytisen mukaan "yrittäjiä ja yrityksiä ei voi eikä pidä suojata epävarmuudelta, joka radikaalien innovaatioiden tavoitteluun sisältyy." Sen sijaan heidän tulee saada pitää ansionsa.[3]

Teknologian kehittämistuet

Tekes jakaa julkisia rahoja 600 miljoonaa euroa vuodessa, mutta kuitenkaan maailmanmarkkinoilla ei juurikaan ole suomalaisia menestystuotteita[2].

Tekes-tukien vaikuttavuusarviot perustuvat tukeasaaneiden yritysten antamiin palautteisiin. Palautteet eivät kuitenkaan ole luotettava lähde, sillä yritysten kannattaa Tekesiä miellyttääkseen kertoa tukien olleen hyödyllisiä, jotta Tekes myöntäisi niille tukia jatkossakin.

Tukea saaneiden yritysten kasvuvauhdin vertaaminen tukea saamattomiin yrityksiin[4] ei ole sekään hyvä mittari Tekes-tukien vaikutuksille. Kasvavat yritykset yleensä hakevat enemmän sekä yksityistä että julkista rahoitusta. Tekesin kannattaa myöntää tukia ensisijaisesti menestyville yrityksille, jolloin se voi väittää tuettujen yritysten menestyvän saamiensa tukien ansiosta.

On kyseenalaista, lisäävätkö Tekes-tuet innovaatioita lainkaan. Tukia voi hakea vasta kun tuotekehityshanke osataan kuvata tukihakemukseen, ja tässä vaiheessa innovaatio on yleensä jo tehty. Tekes-tukien varma vaikutus on byrokratian lisääntyminen, tukien hakeminen ja hyväksytyn tukiprojektin seuraaminen vaativat lomakkeiden täyttöä ja tapaamisia Tekesin virkamiesten kanssa.

Viranomaiset eivät osaa poimia voittajia

Professorit Bengt Holmström, Sixten Korkman ja Matti Pohjola tekivät hallituksen Talousneuvostolle keinoista kasvun vauhdittamiseksi. Sen mukaan "Kohdennettuja teollisuustukia" valtion ei pidä jakaa, koska viranomaiset eivät osaa "poimia voittajia" oikein innovaatioiden joukosta. Sen sijaan valtion pitäisi

  • Parantaa yritysten "yleisiä toimintaedellytyksiä".
  • Lisätä työvoiman liikkuvuutta. (Mm. Helsingin seudulla pitäisi kaavoittaa tonttimaata, jotta saataisiin lisää vuokra-asuntoja.)
  • Tukea tutkimusta ja innovaatioita [yleisellä tasolla].

Yritystukia pitäisi karsia, eläkeikärajoja pitäisi nostaa ja indeksikorotukset jättää tekemättä, kun eläkerahoitus on ongelmallista. Opintotuki pitäisi maksaa takaisin, tosin tuensaajan tulojen mukaan, ja putki kandidaatin tutkinnosta maisteriohjelmiin pitää katkaista. Julkisen terveydenhoidon toimet pitää priorisoida ja rahat käyttää tärkeimpiin. [5]

Esimerkkejä

Saabin tukeminen estää kannattavampaa toimintaa

Saab on tappiollinen, joten sen toiminta oli loppumassa. Ruotsin porvarihallitus päätti tammikuussa 2010 taata surkeassa taloustilanteessa olevalle hollantilaiselle Spyker-autonvalmistajalle 400 miljoonan euron lainan, jotta se voisi ostaa Saabin GM:ltä ja jatkaa sen toimintaa.

Autoteollisuuteen erikoistunut ruotsalainen professori Christer Karlsson toteaa: "kymmenen vuoden kuluttua tehtaan lopettamista ei seudulla olisi enää huomannut." Hänen mukaansa Saabin alasajo olisi ollut "parempi kuin toivottoman toiminnan jatkaminen. Jos vanha olisi raivattu pois tieltä, kokonaan jotain uutta olisi päässyt syntymään", ja hallituksen ratkaisu oli puhdasta populismia: "Nyt hallitus voi sanoa yrittäneensä auttaa". [6]

Tuetaan saastuttamista

Tutkimuksen (Vatt, 2016) mukaan paljon energiaa käyttävien suuryritysten tuki ei paranna kilpailukykyä vaan hukkaa 200 miljoonaa euroa vuodessa ilman vastinetta. Silti hallitus haluaisi uudenkin tuen paljon energiaa kuluttavalle teollisuudelle. Tämä voisi vähentää kannustinta kehittää vähäpäästöisiä tai energiapihejä ratkaisuja.[7]

Finncommin lopettaessa lennot Seinäjoelle, Poriin ja Jyväskylään kannattamattomina[8] kansanedustajat ja ministeri Mauri Pekkarinen vaativat valtiontukia lentojen takaamiseksi. Kun tukea ei heti luvattukaan[8], Seinäjoen yrittäjät lupasivat "yksityistä tukea" sitoutumalla käyttämään lentoja, ja Finncomm aloitti lennot uudelleen[9]. Myös Air100 oli suunnitellut aloittavansa Seinäjoen reitin Finncommin sijaan[9]. Wingo alkoi lentää Porin-reittiä ja Air100 ilmoitti sekin alkavansa lentää Poriin[10]. Finnair lentää Jyväskylään[10]. Yleensäkin markkinat löytävät keinot rahoittaa se taloudellinen toiminta, joka on hintansa arvoista, ja jos valtio yrittää tukea sitä tai muuta, vaadittava verotus kaataa toimintaa, jota asiakkaat pitäisivät verottoman hintansa arvoisena.

Palkitaan eläinten huonosta kohtelusta

Mikäli turkistarhaaja ei ole vieläkään tehnyt vuoden 2010 lopusta pakollisiksi tulevia parannuksia eläinhäkkeihin, hän saa korotettua investointitukea tähän tarpeeseen. Vuoden 2010 alusta valtio tukee turkistarhaamista myös maksamalla työntekijän palkan 11 päivän ajan ("lomitus" - useimpien muiden alojen työntekijät maksavat itse työllään lomansa, valtio ei tue niitä). [11]

STX:n telakkatuet

Suomen yritystuet ovat tehottomia

Työ ja elinkeinoministeriön selvityksen perusteella (sen) vuotuisista yritystuista alle puolet edistää (merkittävästi?) tuelle asetetun tavoitteen saavuttamista ja 15 % ei lainkaan. [12]

Pahimmillaan talouden rakennemuutoksen edistämiseen myönnetyt tuet jarruttavat rakennemuutosta. Energiaverotukikin ylläpitää teollisuuden nykyrakennetta ja lannistaa vähentämästä energiankulutusta. Tuettaessa toistuvasti samoja yrityksiä tuilla haitataan uusien yritysten tuloa markkinoille. Selvityksen mukaan mm. kuljetustuki, telakoiden innovaatiotuki ja työllisyysperusteinen investointituki eivät edistä mitään, vain pönkittävät saajiaan. [12]

Alueet eivät hyödy aluekehitykseen annettavista kuljetustuista.[12] Myös mm. yritysten palkkatuki, starttiraha ja varustamoiden ympäristöinvestointituki hidastavat rakennemuutosta.[13] Yrityspalvelujärjestelmän kulut ovat paljon väitettyä suurempia.[13]

Selvityksen mukaan yrityksiin kohdistuvien tuki- ja neuvontaorganisaatioiden kustannukset ovat 450 miljoonaa euroa, pääosin kuntien budjeteista. Selvitysmies ehdottaa toimenpiteitä, jotka vähentäisivät tukimenoja 200 - 250 miljoonalla eurolla. Jyrki Kataisen hallitus on jo ennen tätä lisännyt yritystukia noin 300 miljoonalla. [12]

Näin TEM:n oma selvitys. Näinkin tuet näyttävät haitallisilta, jos niiden epäsuorat vaikutukset huomioitaisiin.

Uusiutuvan energian tuet

Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen tutkijoiden mukaan uusiutuvan energian tuet eivät lainkaan vähennä päästökauppasektorin päästöjä, koska ne eivät vähennä päästöoikeuksien kokonaismäärää vaan tekevät muille halvemmaksi ostaa päästöoikeuksia. Näin on päällekkäisillä tukijärjestelmillä saatu kulutettua aivan tarpeettoman paljon rahaa samaan päästövähennykseen. Päästöjen vähentämistä voidaan edistää mahdollisimman edullisesti toimivalla päästökaupalla: se ohjaa vähentämään päästöt kaikkein edullisimmin keinoin.[14]

Innovaatiot

Professori Helena Forsmanin mukaan yrityksen kilpailukyky on olennaisempaa kuin innovatiivisuus tai kasvuhakuisuus. Pelkkä innovatiivisuus tai kasvuhakuisuus johtaa usein tappiollisuuteen. Innovaatiopolitiikassa pitäisi miettiä, miten ja milloin innovaatio on hyödyksi. [15]

FAQ

Jos jokin suomalainen varustamo, esim. Viking Line, on niin kovan ulkomaisen kilpailun paineessa, ettei se selviä ilman tukiaisia, eikö valtion kannata antaa sille rahaa? Muutoinhan työntekijät joutuvat työttömiksi, ja sehän on kauheaa, eikös?

  • Annettu raha on pois muilta suomalaisilta. Jos jokaista suomalaista verotetaan esim. 20 euroa, jotta Viking Linea voidaan tukea, pelastetaan ehkä 1000 ihmisen työpaikka (ja lihotetaan Viking Linen omistajien osinkoja aika tavalla).
  • Jos tukiaisia ei anneta, säästyy jokaiselta suomalaiselta ne 20 euroa, jolla he ostavat vapailla markkinoilla vaikkapa suklaata, elokuvalippuja jne. ja näin työllistävät muita ihmisiä. Näin rahat menevät terveille yrityksille, jotka eivät tarvitse tukiaisia. Viking Linen työntekijät joutuvat ehkä työttömiksi ulkomaisten mukavuuslippulaivojen kilpailun vuoksi, mutta tukiaisten lopettamisesta säästyneillä rahoilla markkinat työllistävät vähintään samat 1000 ihmistä muihin tehtäviin. Lisäksi kuluttajat saavat markkinoiden niillä rahoilla tuottamia hyödykkeitä, eli esim. suklaata, elokuvalippuja jne.
  • Nettotulos on siis koko kansantalouden kannalta parempi, jos yrityksiä ei tueta. Tätä on vain vaikea nähdä, koska nyt, kun Viking Linea tuetaan, ihmiset vain näkevät ne Viking Linen 1000 työpaikkaa. He eivät näe niitä elokuvalippuja ja suklaapatukoita, joita ei ikinä tuotetakaan. He eivät myöskään näe satoja esim. suklaapatukkatehtaalla työskenteleviä, jotka nyt ovat kortistossa kysynnän puutteen vuoksi.
  • Ks. myös rikotun ikkunan ongelma.

Viitteet

  1. 1,0 1,1 Ei konkurssiin kuole, professori Marko Terviö 22.4.2010 ja professori Ari Hyytinen 23.4.2010, Akateeminen talousblogi
  2. 2,0 2,1 2,2 "Kuria ja niukkuutta innovaatiojärjestelmään", HS pääkirjoitussivu 15.8.2010, HS:n politiikan toimituksen esimies Marko Junkkari
  3. Radikaali innovointi edellyttää riskinottoa, taloustieteen professori Ari Hyytinen, Keskisuomalainen 09.10.2015.
  4. http://www.tekes.fi/globalassets/julkaisut/vaikuttavuus_miniesite_2016_fin.pdf
  5. "Suomen vientituotteet vähissä" ja "Reippaita linjauksia", Suomen Kuvalehti 10/2014, sivut 12-13.
  6. HS 28.1.2010: "Saabin kuolema olisi poliittisesti mahdoton", verkkoversio
  7. PÄÄKIRJOITUS: Uusi yritystuki löisi ilmastotavoitteita korville. Pahimmillaan energiasyöppöjen teollisuusyritysten tuki vähentää pyrkimyksiä etsiä vähäpäästöisiä ratkaisuja. Helsingin Sanomat. 15.9.2016.
  8. 8,0 8,1 Suomen Kuvalehti 31/2010, s. 14
  9. 9,0 9,1 Finncomm aloittaa Seinäjoen-lennot - Air100 luopuu reitistä Radio Pori.fi 13.8.2010
  10. 10,0 10,1 Finncomm aloittaa uudelleen Seinäjoen-lennot, Helsingin Sanomat 14.8.2010 s. A5
  11. Animalia 1/2010, s. 6: "Turkistarhoille tukea valtiolta"
  12. 12,0 12,1 12,2 12,3 "Turha tukeminen on lopetettava", pääkirjoitus, Talouselämä 15/2012, sivu 3
  13. 13,0 13,1 Yritystuet menossa remonttiin – 200 miljoonaa kankkulan kaivoon, MTV3.fi 24.6.2012
  14. EU:n ilmastopolitiikan hintaan voidaan vaikuttaa, Piia Aatola ja Kimmo Ollikka. Kirjoittajat ovat tutkijoita Valtion taloudellisessa tutkimuskeskuksessa. Helsingin Sanomat Vieraskynä, 21.2.2014.
  15. Keskustelu innovaatioista on hakoteillä, professori Helena Forsman, Helsingin Sanomat 26.9.2012, sivut A3-A4.

Katso myös

Henkilökohtaiset työkalut