Opintotuki

Liberalismiwiki
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Opintotuki

Professorit Bengt Holmström, Sixten Korkman ja Matti Pohjola tekivät hallituksen Talousneuvostolle esityksen keinoista kasvun vauhdittamiseksi vuonna 2014. Sen mukaan opintotuki pitäisi maksaa takaisin, tosin tuensaajan tulojen mukaan, ja putki kandidaatin tutkinnosta maisteriohjelmiin pitää katkaista.[1]

Sisällysluettelo

Opintoraha ei vähennä koulutuksen periytymistä

Perhetaustan vaikutus opiskeluun ei vähentynyt, kun 1990-luvun alussa siirryttiin lainapainotteisesta opintorahapainotteiseen malliin. Suomessa vanhempien opinnot ennustavat lasten opiskelua voimakkaammin kuin Ruotsissa ja Norjassa, vaikka näissä on lainapainotteisempi opintotukimalli. Perhetaustan vaikutus ei siis näytä johtuvan opintolainoista vaan muusta, ehkä asenteista tai peruskoulusta.[2] Tosin Plos Onessa julkaistun tutkimuksen mukaan perimä selittää suurimman osan koulumenestyksestä.[3]

Rahan vaikutus koulumenestykseen

Jotkut ovat epäilleet, että vanhempien koulutus ja varallisuus ratkaisevat lasten koulumenestyksen. Nämä kaikki ovat kuitenkin seurauksia eivätkä syitä. Väitöskirjatutkimuksen mukaan suomalaisten 15-16-vuotiaitten koulumenestykselle ratkaisevaa oli vanhempien "aito kiinnostus ja läsnäolo koulunkäynnin ja elämisen tukena" eikä vanhempien koulutus tai vauraus.[4] Ilmeisesti samat vanhemmat olivat usein itsekin panostaneet koulutukseen ja vaurastumiseen, mikä johtaa korrelaatioon ilman syy-seuraussuhdetta.

Britanniassa perimä selittää 58 % koulumenestyksestä (16-vuotiaiden pakolliset GSCE-kokeet), kaksosten jaettu ympäristö 36 % (koulut, koti ja muu).[5]

Perimä selitti 70 % koulumenestyksestä eräässä brittiläisessä kaksostutkimuksessa, vanhempien sosioekonominen asema 10 %.[6] Tästä 10 prosentistakin osa johtuu muista tekijöistä, joita ei osattu kontrolloida, ja opintolainan korvaaminen opintorahalla ei vähentänyt periytyvyyttä.

Opintotuen historia

Opintotuen eri etuuksien reaaliarvo oli vuonna 1969 yhteensä vajaat 600 euroa kuussa vuoden 2015 hintatasossa, vuonna 2015 historian korkein, yli 900 euroa kuussa.[7]

  • 1959 valtio alkoi taata opintolainoja harkinnanvaraisesti
  • 1969 takaus tuli yleiseksi, korkotuki
  • 1972 opintoraha
  • 1977 asumislisä
  • 1983 korkoavustus
  • 1992 opintoraha 2,5-kertaistettiin ja tuli verolliseksi, korkotukilainat muutettiin markkinaehtoisiksi.
    • Tämän jälkeen opiskelijat alkoivat vältellä opintolainoja, Kelan pääsuunnittelija Ilpo Lahtisen mielestä liikaa.
  • 2005 opintolainavähennys
  • 2011 kaksiportainen tuki
  • 2014 opintolainahyvitys, opintorahan korotus, lyhyempi enimmäistukiaika

1990-luvun alussa useimmilla valmistuneilla oli yli 14 500 euron edestä opintolainaa, 8 200 euron vuonna 2014.[7]

Vuonna 2016 opintoraha on 303-337 euroa, asumislisä 201,80 euroa. Selvitysmies, professori Roope Uusitalon esityksessä asumislisä säilyisi, opintoraha olisi 250,28 euroa, opintolainaa saisi nostaa 400 euron sijaan 650 euroa ja tukea saisi 64 kuukauden sijaan 54 kuukautta. Opintolainahyvitys olisi 30 % eikä enää 40 %. Kymmenientuhansien eurojen korkeakoulutus on yhä maksuton.[7][8]

Viitteet

  1. "Suomen vientituotteet vähissä" ja "Reippaita linjauksia", Suomen Kuvalehti 10/2014, sivut 12-13.
  2. Opintoja kannattaa tehdä ja tukea Helsingin Sanomat. 2.3.2016.
  3. Strong Genetic Influence on a UK Nationwide Test of Educational Achievement at the End of Compulsory Education at Age 16 Plos One. December 11, 2013.
  4. Vanhempien kiinnostus, ei lompakko koulumenestyksen tae, Nykypäivä, luettu 8.3.2010
  5. Strong Genetic Influence on a UK Nationwide Test of Educational Achievement at the End of Compulsory Education at Age 16 Plos One. December 11, 2013.
  6. Eliittiä ovat oppilaat, ei lukio, Marko Hamilo, Tiede.fi 23.04.2008
  7. 7,0 7,1 7,2 Kohta 50-vuotias opintotuki on palaamassa juurilleen – ”Historiasta ei opita mitään” Helsingin Sanomat. 9.3.2016.
  8. Marjukka Liiten: Välivaihe vai elämäntapa? Helsingin Sanomat. 9.3.2016.

Katso myös

Henkilökohtaiset työkalut