Pirjo Hiidenmaa

Liberalismiwiki
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Pirjo Hiidenmaa (ent. Karvonen, s. 1959) on suomen kielen tutkija sekä tieto- ja oppikirjailija. Pekka Saurin (vih) vaimo vuodesta 2001, 1993 Kielitoimiston johtajaksi, 2013 Palmenian johtajaksi, 2015 professoriksi ja lokakuussa 2018 humanistisen tiedekunnan dekaaniksi.

Joulukuussa 2018 Hiidenmaa arvosteli murreaktivisti Jani Koskisen pro gradua ja syytti sitä kulttuurisesta omimisesta, koska hän kirjoitti sen "savon kielellä omien kielipoliittisten tavoitteiden ajamiseksi". Hiidenmaa piti tätä kolonialistisena ja rinnasti sen saamelaislakin käyttämiseen. Koskisen mukaan kommentit olivat asiattomia ja henkilöön käyviä. Yliopiston vs. rehtori ja lakimies antoivat Hiidenmaalle moitteen hyvän hallinnon vastaisesta kommentoinnista. Päätöksen mukaan kommentoinnilla ei olisi saanut välittää "paikkansa pitämätöntä kuvaa" eikä alisteisessa asemassa olevaa opiskelijaa saisi arvostella varomattomasti. Hiidenmaalla ei ollut päätökseen huomautettavaa.[1][2]

Paikkansa pitämätön kuva koski ilmeisesti Hiidenmaan johtaman tiedekuntaneuvoston päätöstä, jota Hiidenmaa itse arvosteli ja ilmeisesti kuvasi harhaanjohtavasti. Gradun arvosana oli magna cum laude approbatur. Myös professori Janne Saarikivi ja yliopistonlehtori Rigina Ajanki puolustivat Koskisen gradua. Moitteen mukaan Hiidenmaa kritisoi häneen alisteisessa asemassa olevaa oppiskelijaa harhaanjohtavasti ja asiattomasti.

Koskinen sanoo Helsingin Sanomissa: ”Halusin näin samalla tutkia oman toimintani kautta sitä, voiko uhanalaisella kielimuodolla (jota kuitenkin nykyoloissa pidetään ’vain’ murteena) saada gradun läpi suomalaisesta yliopistojärjestelmästä ja samalla luoda ennakkotapauksen, että joku muukin voisi kirjoittaa työnsä tulevaisuudessa uhanalaisella murteella, jos niin haluaa.”

(Kaikki tapauksen kuvaus yllä löytyy HS-viitteistä.)

Koskisen "Kantituatintutkiilma kirjutettu savolaismurttiilla" valmistui vuonna 2013 ja gradu 2018. Pro gradun nimi oli "Kielen ja murttiin rajala: kieljmuuvon yhteiskunnalisen aseman muutos murttiista kieleks itämerensuomalaisessa kontekstissa (karjalan kielj, meän kielj, kainu ja võro) ja kysymys suomen murtteihen uhanalassuuvesta ja niihen aseman kehittämisestä."

Jo kandityön valmistuessa Saarikivi totesi, että murteella voisi väitelläkin, raportoi Kotus-sivuston päätoimittaja dosentti Vesa Heikkinen.[3] Hiidenmaa on aiemmin johtanut Kotusta ja Palmeniaa.

Kirjallisuutta

Sauri, Pekka & Hietaniemi, Tapani & Hiidenmaa, Pirjo: Rakennetaan reilua maailmaa. Lähtökohtia globaalille vihreälle politiikalle. Helsinki: Vihreä Lanka, 1999. ISBN 951-98412-0-2.

Viitteet

  1. Mari Koppinen HS: Helsingin yliopiston dekaanille moite Keski-Karjalan savolaismurteella kirjoitetun gradun epäasiallisesta kommentoinnista Helsingin Sanomat. 19.2.2019.
  2. Arla Kanerva HS: Murreaktivisti kirjoitti gradunsa savoksi – ”Se on vähän sama kuin käyttäisi saamelaislakkia ajaakseen omaa asiaansa olematta itse saamelainen”, sanoo yliopiston dekaani Helsingin Sanomat. 21.12.2018.
  3. Vesa Heikkinen: Tut­ki­mus­ta mur­taen 26.3.2013. Kotimaisten kielten keskus.
Henkilökohtaiset työkalut