Saamelaiset
Saamelaiset ovat geenitutkimusten perusteella Etelä-Suomessa asuneista esisuomalaisista lohjennut miesväestö, joka syrjäytti Pohjois-Suomessa asuneen länsieurooppalaisen, ehkä baskinkielisen kansan miesväestön. Saamelaisten esiäideistä 2,5 % ja esi-isistä 60 % on idästä, esi-isistä 30 % ja esiäideistä 90 % on lännestä.
Saamelaiset eivät ole alkuperäisempiä kuin suomalaiset, vaikka heitä kutsutaan alkuperäiskansaksi, vaan saamelaisten ja suomalaisten eriytyminen on vain joitain vuosisatoja vanhaa, samoin kulttuuristen saamelaispiirteiden kehittyminen. Esihistoriallisia asukkaita ei voi jakaa saamelaisiin ja suomalaisiin. Saamelaisidentiteetti on alle sata vuotta vanha.[1]
Saamelaiset kulttuuripiirteet alkoivat kehittyä 1300-luvulla. Poronhoito alkoi 1600-luvulla, ja suomenkieliset aloittivat sen yhtaikaa saamelaisten kanssa. Neljäntuulenlakin saamelaiset omaksuivat venäläisiltä merimiehiltä 1800-luvulla. Myös kielet saame ja suomi ovat alle tuhat vuotta vanhoja. "Saamenmaa" keksittiin 1980-luvulla. "Siirtomaa"-termi on virheellinen.[1]
Suomeen saapui ihmisiä eri suunnista, ja vasta näiden sekoittuminen vähitellen muodosti suomalaiset ja saamelaiset. Vielä tuhat vuotta sitten suomalaisia ja saamelaisia ei voinut erottaa toisistaan.[1]
Saamelainen identiteetti on tutkija Janne Saarikiven mukaan alle sata vuotta vanha, suomalainen reilut sata vuotta. Puhe sorrosta tai kolonialismista on virheellinen, tuotu Anglo-Amerikan intiaaneilta. Professori Maria Lähteenmäen mukaan teoria saamelaisten väkivaltaisesta ajamisesta pois eteläisestä Suomesta ei ole totta ja sulautuminen suomalaisiin on ollut vapaaehtoista.[1]
Saamelaiskäräjävaalien äänikuningatar Anu Avaskari on sitä mieltä, että saamelaisten ja suomalaisten välit ovat kunnossa ja ongelmat ovat saamelaisyhteisön sisällä, pahinta on kun oma kansa syrjii. Saamelainen Oskari Helander on vain kerran kohdannut syrjintää: kun muutti takaisin Utsjoelle mustan tyttöystävän kanssa.[1]
Ennen valloittajille oli yleistä surmata tai orjuuttaa miehet. Ehkä se selittää, miksi nykyväestön 24 itäisten saamelaista esi-isää kohden olisi 22 länsi-eurooppalaista ja vain 1 itäeurooppalainen esiäiti.
Saamelaiset väittävät perimätiedossaan saamen kansan syntyneen useiden muuttoaaltojen seurauksena.([2]) Näiden joukossa näyttäisi siis olevan miesten tekemä valloitus.
Saamen kieleen on omaksuttu useita sanoja ei-suomalais-ugrilaisista kielistä, jotka kuolivat sukupuuttoon saamen levitessä Pohjoiskalotissa (Fennoskandian pohjoisosissa).[3] Myös moni tunnettu Lapin paikannimi on tällainen.
Lapin paikannimistö on osittain perua mainitulta länsieurooppalaiselta kansalta edeltäjäkansoilta saamen kieltä varhaisemmasta ei-suomalais-ugrilaisesta kielestä, mahdollisesti juuri mainitulta länsieurooppalaiselta
Jääkauden jälkeen Lappiin ja Pohjois-Suomeen tuli Skandinavian kautta länsi-eurooppalaista kieltä puhunut kansa, mutta myöhemmin Etelä-Suomeen tulleesta suomalais-ugrilaista kieltä puhuneesta itäisestä kansasta lohkesi osa, jonka kulttuuri ja väestö yhdessä permiläisten vaikutteiden kanssa vähitellen syrjäytti ja sulautti pohjoisen kansan itseensä saamelaisiksi. Kansan loppuosasta muodostuivat esisuomalaiset. Saamelaisten esiäideistä vain 2,5 % on idästä mutta esi-isistä 60 %.[4]
"Saamelaiset eivät ole koskaan olleet erityisen yhtenäinen kansa kielellisesti, geneettisesti tai kulttuurisesti." Suomalais-ugrilaista asutusta on ollut Suomessa 3000-luvulta eaa. Sisämaassa syntynyttä asbestikeraamista kulttuuria on pidetty leimallisen kantasaamelaisena, ja viimeisellä vuosituhannella eaa. saamelainen kulttuuri tunkeutui Lappiin. Saamen kieli syntyi viimeistään ensimmäisillä vuosisadoilla jaa.[5]
Suomalaiset ovat yhtä alkuperäiskansa kuin saamelaiset
Jääkauden väistyessä Suomeen tuli ihmisiä 10 000 vuotta sitten, 7 000 vuotta sitten kaakosta ja 6 000 vuotta sitten Ukrainan suunnalta. Vähitellen tuli lisää väestöä idästä, Skandinaviasta ja muualta. Näiden sekoittuessa muodostui väestö, joka jakautui suomalaisiksi ja saamelaisiksi viime vuosisatojen kuluessa. Suomalaiset ja saamelaiset ovat siis samassa määrin alkuperäisiä kansoja.[1]
Esihistoriallisia asukkaita ei siis voi jakaa saamelaisiin ja suomalaisiin. Eri suunnista tulleiden kansojen sekoittuminen muodosti väestön, josta saamelaiset ja suomalaiset vähitellen muodostuivat. Professori Maria Lähteenmäen mukaan väite saamelaisten ajamisesta pohjoiseen ei ole totta.[1]
Myös arkeologian professori Ari Siiriäinen pitää termiä "alkuperäiskansa" harhaanjohtavana. "Termi pitää sisällään ajatuksen siitä, että jokin kansa voisi omistaa asuttamansa maa-alueen siksi, että he ovat alueen ensimmäisiä asukkaita", vaikka usein he ovat vain syrjäyttäneet jonkin vielä aikaisemman kansan. Myös sana "kansa" on kiistanalainen, luotu yhdistämällä mielivaltaisesti kriteerejä, kuten kieli, geenit tai identiteetti. "Saamelaisuus" syntyi, kun ulkopuoliset alkoivat määritellä saamelaiset yhdeksi, erilliseksi ryhmäksi.[6]
ILO määrittelee alkuperäiskansoiksi kansat, jotka ovat asuneet alueella ennen nykyaikaisia valtionrajoja tai valloitusta ja säilyttäneet osittain instituutionsa.[6] Tällöin suomalaisetkin olisivat alkuperäiskansa, joskin ehkä nykyään enää vain osa suomalaisista - ja vain osa saamelaisista. Määritelmään usein sisällytetään, että ei saa olla valtaväestöä, jolloin suomalaiset eivät olisi alkuperäiskansa.
"alkuperäiskansoiksi kutsutut ihmisryhmät kuluttavat luontoa siinä kuin muutkin - joskus jopa asumiskelvottomaan kuntoon." Joskus tosin muita tehottomammin, mutta eivät silti "ymmärrä luontoa" tai "ole yhtä luonnon kanssa", Siiriäinen toteaa.[6]
Saamelaisidentiteetti muodostui 1900-luvulla
Saamelaisidentiteetti on muodostunut muutaman vuosikymmenen kuluessa.[1] Saamelaisten varsinainen kansallinen herääminen tapahtui 1970-luvulla.[7]
Perimä
Alla siteerataan mm. Kalevi Wiikiä. Hänen terminsä "saamelaiset" näyttää eroavan vakiintuneesta ja osittain siksi teksti näyttää olevan ristiriidassa monen muun tutkijan näkemysten kanssa.
"Jos Euroopan väestöt jaetaan kahteen mahdollisimman erilaiseen väestöön, muodostavat toisen saamelaiset ja toisen muut eurooppalaiset". Syyksi on epäilty, että saamelaisiin olisi sekoittunut myöhemmin itäistä perimää, esimerkiksi (suomensukuisilta) samojedeiltä.[4]
Saamelaisten esiäideistä 90 % tulee lännestä ja 2,5 % idästä. Esi-isistä 60 % on idästä, 35 % lännestä.[4]
Tästä laskien alistettu väestö oli yli 30-kertainen valloittajaväestöön nähden, ainakin naislinjajälkeläisiä saaneiden naisten määrällä mitattuna. Alkuperäismiehistä siis vain noin joka 60. olisi jäänyt eloon ja päässyt lisääntymään, jos tämä olisi koko selitys.
Saamelaisten esi-isiä saapui Fennoskandiaan kai vasta jääkauden jälkeen, ehkä Iberian tai Ukrainan refugista (kolmas Euroopan "talvehtimissuoja" oli Balkanilla).[4] Tässä Kalevi Wiik tosin kutsuu saamelaisiksi kaikkia pohjoisessa Euroopassa eläneitä nyky-Venäjältä Irlantiin, vaikka läntiset ja itäiset "saamelaiset" olivat täysin eri kansoja. Itäiset puhuivat Wiikin mukaan suomalais-ugrilaisia kieliä. Luontevammin voisi puhua monista eri kansoista, joiden erästä sekoittuma toisiinsa ja muihin kansoihin nyt kutsutaan "saamelaisiksi". Erityisesti Wiik näyttää kutsuvan saamelaisiksi myös lopulliset "saamelaisten" ja heidän edeltäjiensä mahdollisesti alistamia ja sulauttamia aiempia kansoja ja näiden alistajien tultua väistyneitä kulttuureja.
Kalevi Wiikin mukaan 5000-luvulla eaa. pohjoisen Fennoskandian asukkaat olivat läntisen ja itäisen kansan sulautuma. Kansat olivat saapuneet 5000-8000-luvuilla eaa. jäätikön supistuessa.[4]
Myöhäiskampakeramiikan aikana (2800-2200 eaa.[8]) eteläisen Suomen kansa alkoi jakautua pohjoisen "esisaamelaisiksi" ja etelän "esisuomalaisiksi". Vieläkin pohjoisempana oleva kansa eli liuske-kvartsikulttuurikautta 1500-luvulle eaa. muita eristyneempää elämää. Wiik kutsuu jälkimmäisiä "pohjoissaamelaisiksi", ja ehkä "saamelaisryhmät" pysyivät geneettisesti erillisinä vaikka eteläsaamelaisten asbestikeraaminen kulttuuri syrjäytti "pohjoissaamelaisten" kulttuurin. Eteläsaamelaisten alue oli Vaasa-Viipuri- ja Kemi-Petsamo-rajojen väli.[4]
Vasarakirveskulttuurin aikana (2500-2000 eaa.) Baltian eteläpuolelta saapui baltteja, jotka ryhtyivät esisuomalaisen kansan eliitiksi ja toivat alkeellisen maanviljelyn, ja sulautuivat kansaan. Esisaamelaisille jäi maanviljelykseen sopimaton alue. Pronssikaudella (1500-500 eaa.) Suomen rannikolle saapui uudeksi eliitiksi skandinaaveja, jotka puhuivat kai kantagermaania.[4]
Permiläisten vaikutteiden tultua idästä eteläsaamelaisten pohjoisille alueille "eteläsaamelaisiksi" voidaan lukea enää Oulunjärven eteläpuolinen kansa. He olivat tulleet jääkauden jälkeen Itä-Euroopasta ja pohjoisempi ja läntisempi väestö Länsi-Euroopasta.[4]
Koko geneettinen epäsuhta ei silti välttämättä ole syntynyt yhdestä tai useammasta valloituksesta, vaan jokin lisä on voinut tulla esimerkiksi siitä, että etelään olisi naitu lähinnä vain vaimoja ja pohjoiseen olisi siirtynyt lähinnä vain miehiä. Jos koko epäsuhta selittyisi pohjoiseen siirtyneillä miehillä, tämä tarkoittaisi niin valtavaa muuttoliikettä, että se vastaisi lähes täysin tuon ei-suomalais-ugrilaisen kansan syrjäyttämistä mitokondrio-DNA:ta lukuun ottamatta, väestöllisesti ja geneettisesti, niin että pienen naisjoukon perimä olisi "saamelaistettu" melkoisilla eteläisillä miesjoukoilla vuosisatojen ajan.
Kielen historia
Toisen pääteorian mukaan Länsi-Euroopasta tullut kansa puhui ei-indoeurooppalaista, ei-suomalais-ugrilaista kieltä (ehkä baskilaista) ja Itä-Euroopasta tullut kansa suomalaisugrilaista, joka vasta Fennoskandiassa syrjäytti läntisen kielen. Toisen pääteorian mukaan myöhemmin suomalais-ugrilainen kieli olisi jo aiemmin saavuttanut laajalti yleiskielen aseman ja syrjäyttänyt pohjoisen Euroopan kansojen kielet, myös mainittujen kansojen.[4]
Saamelaisuuden epääminen ja syrjintä
Saamelaiskäräjävaalien äänikuningatar Anu Avaskarin mukaan käräjillä eräät saamelaiset syrjivät toisia saamelaisia epäämällä näiltä saamelaisen statuksen. Esimerkiksi vaaleissa kolmanneksi eniten ääniä saanut Kari Kyrö pääsi vaaliluetteloon vain Korkeimman hallinto-oikeuden (KHO) päätöksellä. Klemetti Näkkäläjärvi erosi käräjiltä ja sanoi KHO:n pilanneen käräjät päästämällä sen jäseniksi lantalaisia. Hän sanoi päätöksen olevan rasismia. Toisaalta KHO on evännyt saamelaisstatuksen joiltain valittajilta.[1]
Saamelaisheimot ja suomalainen valtakulttuuri
Inarinsaamelaiset, kolttasaamelaiset ja pohjoissaamelaiset ovat eri heimoja joilla on omat kielensä ja elinkeinonsa, kolttasaamelaisilla uskontokin, ortodoksinen. Professori Maria Lähteenmäen mukaan samoin suomalaisetkin ovat jakautuneita moniin heimoihin sen sijaan, että olisi yhtenäinen suomalainen valtakulttuuri.[1]
Saamelaisuuden opettaminen kouluissa
Historian ja yhteiskuntaopin lehtori Jouni Partasen mukaan yhdeksäsluokkalaiset ovat todennäköisemmin saaneet perustiedot saamelaisista kuin EU:n poliittisesta järjestelmästä. Hän ihmettelee, mistä sisällöistä pitäisi vielä luopua, jotta saamelaisista voitaisiin opettaa vielä enemmän: muista vähemmistöstä, oman talouden hallinnasta vai demokratiakasvatuksesta.[9]
Saamenpuku
Tohtori Katja Hirvasahon mukaan turistien vuoksi Peräpohjolaa on alettu kutsua Lapiksi ja Peräpohjolan "saamenpuku" ei ole saamelaisten asu vaan poromiehen ammatin tunnus, jota käyttivät sekä saamelaiset että muualta tulleet. Jo Harri Hautajärven väitöskirjassa Lapin sanottiin laajentuneen etelään.[10]
Saamelaiskäräjälaki
Helmikuussa 2023 perustuslakivaliokunta ilmoitti, että saamelaiskäräjälakia ei ehditä käsitellä ennen vaaleja. Iltalehden mukaan vastuu oli Sanna Marinin hallituksella, koska se lähetti lain eduskuntaan liian myöhään ja poikkeuksellisesti riitaisena. Valiokunta oli hallituspuolueita myöten yksimielinen siitä, että hallitus teki esityksen liian myöhään.[11][12]
Valiokunnan asiantuntijoiden mukaan esitys oli ongelmallinen. Esimerkiksi professori Kaarlo Tuori ja Veli-Pekka Viljanen totesivat lausunnoissaan, heikentämiskiellon tulkinnanvaraisuus voi heikentää saamelaisten oikeuksia tai viivästyttää alueen hankkeita. Myöskään saamelaismääritelmästä, maankäyttöoikeudesta ja käräjien vaaliluettelosta ei ollut sopua.[12]
Viitteet
- ↑ 1,0 1,1 1,2 1,3 1,4 1,5 1,6 1,7 1,8 1,9 ME SORTAJAT (sivut 31-34 (26-35), 8/2017. Artikkelin haastatellut tutkijat ovat Itä-Suomen yliopiston arktisten alueiden ja Suomen historian professori Maria Lähteenmäki, Helsingin yliopiston arkeologian professori Mika Lavento ja Oulun yliopiston arktisten alueiden historiaan erikoistunut dosentti Matti Enbuske.) Suomen Kuvalehti. 24.2.2017.
- ↑ epäluotettava http://hyl.edu.hel.fi/sivut/oppilaidentuotokset/saami/saamelaistenhistoria.html
- ↑ Tapani Salminen: Euroopan kielet muinoin ja nykyisin (Bidrag till kännedom av Finlands natur och folk 153; Helsinki 1999. 13–26.) 1999.
- ↑ 4,0 4,1 4,2 4,3 4,4 4,5 4,6 4,7 4,8 Kalevi Wiik: Saamelaisten alkuperä (2004 : 2, 4. artikkeli) Tieteessä tapahtuu. 2004.
- ↑ http://www.lyseo.edu.ouka.fi/suvaitsevaisuus/vahemmis/saamel/alkupong.html
- ↑ 6,0 6,1 6,2 Ovatko alkuperäiskansat alkuperäisiä? Kepan Uutiset. 11.9.2002.
- ↑ Saamelaisten kansallispäivä otetaan almanakkaan (Oulun yliopiston Giellagas-instituutin johtaja Tuomas Maggan mukaan) Helsingin yliopiston almanakkatoimiston tiedotteet. 2017.
- ↑ http://www.kansallismuseo.fi/fi/kansallismuseo/opetus/opetuspaketit/esihistoria/tietoa/kivikausi/5
- ↑ Suomalaisille opetetaan perustiedot saamelaisista Helsingin Sanomat. 6.2.2019.
- ↑ Kun Peräpohjolasta tuli "Lappi". Katja Hirvasaho. Kanava 8/2018, sivut 28-33.
- ↑ Muut lehdet Helsingin Sanomat.
- ↑ 12,0 12,1 Hallituksen riitaisuus kaatoi saamelaiskäräjälain Iltalehti. 24.2.2023.
