Marinin hallitus

Kohteesta Liberalismiwiki
(Ohjattu sivulta Sanna Marinin hallitus)
Loikkaa:valikkoon, hakuun

Sanna Marinin hallitus (hallitus 2019 B). Kun Antti Rinteen hallitus (2019) joutui eroamaan skandaalien ja eduskunnalle valehtelun vuoksi, Rinne ajoi Sanna Marinin (sd) seuraajakseen ja muodosti saman hallituksen muodostamisen uudelleen niin, että liikenneministeri Marin korvasi hänet ja Marinin Tuula Haatainen. Näin Marin ja Rinne junailivat Haataisen varapuhemiehen paikan Rinteelle rikkomalla sukupuolikiintiöitä. Hallitus sitoutui edellisen Rinteen hallituksen ohjelmaan "pilkkuakaan muuttamatta".

Marin voitti Lindtmanin 32-29 Sdp:n pääministeriäänestyksessä 2019. HS:n pääkirjoitustoimittaja Juha Akkasen mukaan ei ole koko totuus, että kahden ay-demarin taistelussa "Rinne voitti Heinäluoman äänin 32-29", koska moni äänesti Marinia vain siksi, että Heinäluoman perillinen Lindtman oli Rinteen ehdokastakin (Marin) pahempi vaihtoehto. Rinne jatkaa puheenjohtajana kesään 2020 asti.[1]

Omat arvostelevat

Kansan Uutisissa Kai Hirvasnoro kirjoitti helmikuussa 2020, että usko hallituksen lupauksiin on lopussa, koska mitään ei näytä tapahtuvan. IMF, Fitch ja talouspolitiikan arviointineuvoston raju kritiikki totesivat, että työllisyys- ja ilmastotoimista ei ole mitään tietoa ja julkisen talouden näkymät ovat heikot. Suomenmaakin vaati työllisyystoimia, koska niistä ei ollut tullut yhtäkään konkreettista esitystä edes työryhmistä ulos.[2]

Sanna Marin: "tasaisesta sukupuolijaosta ei aina pystytä pitämään kiinni"

Valtio-opin professori Anne Maria Hollin arvosteli sitä, että Sanna Marinin hallituksessa ei 40 %:n kiintiö toteutunut. Marin vastasi: "tällaisesta tasaisesta sukupuolijaosta ei aina pystytä pitämään kiinni".[3] Hollin mukaan kaikki hallitukset 1991-2015 oli muodostettu kiintiöiden mukaisina paitsi Paavo Lipposen I hallitus (sd). Tällä on kunnioitettu tasa-arvolain kirjainta ja henkeä. Itse säädöstä ei sovelleta hallitukseen tai valiokuntiin siksi, että se olisi vaatinut perustuslain muuttamista.[4]

Professori Holli kysyi, onko tasa-arvolakia kunnioittava linja vaihtunut "hällä väliä -linjaan?" Marin vastasi, että kun jokainen puolue valitsee ministerinsä, 40 prosenttia voi olla mahdotonta. Eduskunnan varapuhemies Tuula Haatainen (sd) valittiin hallitukseen Antti Rinteen (sd) joutuessa eroamaan ja siirtyessä uudeksi varapuhemieheksi, mikä pudotti miesten osuuden 37 prosenttiin.[3]

Lupaus vaatii 120 000 työpaikkaa

Eduskunnan tietopalvelun vuonna 2020 tekemän laskelman mukaan tarvitaan 120 000 uutta työllistä ja 77 prosentin työllisyysaste, jotta hallitus toteuttaisi keskeisen tavoitteensa tulojen ja menojen tasapainosta vuonna 2023. Jos työllisyys ei parane, hallitus joutuu leikkaamaan menoja 3,6 miljardilla eurolla.[5]

Jopa osa ministereistä totesi myöhemmin, että koronavirusepidemian vuoksi rakenneuudistuksia tarvitaan luultuakin enemmän.

Väite 31 000 luodusta työpaikasta

Hallitus väitti päättäneensä 31 000–36 000 työpaikkaa tuottavista toimista syyskuussa 2020. Kokoomuksen mukaan luku on oikeasti 14 000–16 000, koska osa toimista on vielä päättämättä ja osa jo aiemmin päätettyjä. HS-analyysin mukaan kokoomuksen väitteet ovat perusteltuja, mutta vielä isompi ongelma on se, että hallituksen keinot pienentävät vajetta alle kymmenesosan, vaikka hallituksen luvut olisivat oikein, paljon alle miljardilla ja maksavat satoja miljoonia, kun julkisen talouden rakenteellinen vaje on 10 miljardia. Kokoomus esitti paljon muitakin työllisyystoimia, mutta osalle niitä se pystyi esittämään vain arvioita vaikutuksista.[6]

Koronavirusepidemia ja valmiuslaki

Koronaviruksen vuoksi hallitus julisti poikkeustilan 17.3.2020 ja kumosi sen maanantain 15.6.2020 päättyessä.[7][8]

Hallitus antoi 17.3. asetukset valmiuslain käyttöönotosta.[7] Seuraavana päivänä eduskunta salli niiden jäädä voimaan lähes muuttamattomina. Perustuslakiasiantuntijat ovat arvostelleet sitä, että poikkeusolot julistettiin paitsi tartuntataudin myös taloustilanteen perusteella. Talousperusteet näet mahdollistavat sen, että hallitus myöhemmin aktivoisi laista kohtia, jotka antavat sille paljon ylimääräistä valtaa.[9] Muutenkin laki siirsi huomattavasti valtaa hallitukselle ja ministeriöille, jopa koulujen ja rajojen sulkemisen.[10]

Yli kymmenen hengen kokoontumiset kiellettiin paitsi esimerkiksi harrastepelit tai ravintolakäynnit. Rajanylityspaikkoja suljettiin ja EU:n sisärajoillakin aloitettiin tarkastukset. Suomen ja Venäjän välinen junaliikenne keskeytettiin. Ulkomailta palaavien tulisi jäädä kahden viikon karanteeniin. Kolmea lukuun ottamatta lentokentät suljettiin kansainväliseltä liikenteeltä. Muuan muassa terveydenhoito- ja poliisitoimen henkilöstön työaika- ja vuosilomalaeista poikkeaminen sallittiin ja eläkkeelläkin olevia poliiseja sai määrätä töihin. Kiireetöntä hoitoa ei enää tarvinnut tarjota määräajassa.[11]

Käyttökynnys laski heppoisin perustein?

Helsingin Sanomat kysyi, ottiko hallitus valmiuslain käyttöön liian heppoisin perustein ja laskiko se näin lain käytön kynnyksen tulevaisuudessa liian matalaksi; olisivatko tartuntatautilain sallimat keinot riittäneet. Valmiuslaki on niin suuri poikkeama perusoikeuksiin ja normaaliin kansanvaltaiseen päätöksentekoon, että sen käytön kynnyksen pitäisi lehden mukaan olla erittäin korkea.[12]

Viitteet

  1. Pääkirjoitustoimittaja Juha Akkanen: Marinin noususta pääministeriksi voi seurata tulitauko Sdp:n sisäiseen sotaan Helsingin Sanomat. 12.12.2019.
  2. Hallituksen pitää vastata murskakritiikkiin Helsingin Sanomat. 3.2.2020.
  3. 3,0 3,1 Naisvaltainen hallitus on livennyt tasa-arvolain periaatteesta, sanoi professori – Näin kommentoi huolta pääministeri Marin Helsingin Sanomat. 20.12.2019.
  4. Anne Maria Holli, yleisen valtio-opin professori Helsingin yliopistossa: Marinin hallitus lipesi tasa-arvon periaatteesta Helsingin Sanomat. 20.12.2019.
  5. Orpo: Hallituksen ohjelmalta on pudonnut pohja – tarvitaan 120 000 uutta työllistä MTV Uutiset. 22.1.2020.
  6. Opposition paheksunta hallituksen velanotosta vie harhaan, sillä todellinen ongelma piilee paljon syvemmällä Helsingin Sanomat. 19.9.2020.
  7. 7,0 7,1 Tänään on ”yksi valtiosääntöhistoriamme keskeisimpiä päiviä”: Näin eduskunta päättää valmiuslain käyttöönotosta Suomessa Uusi Suomi. 17.3.2020.
  8. Koronaviruksen takia asetetut poikkeusolot päättyvät, mutta kaikki rajoitukset eivät – Näin päätös vaikuttaa Suomeen Helsingin Sanomat. 16.6.2020.
  9. Eduskunta hyväksyi valmiuslain käyttöönotto­asetukset – valtakunnallinen työvelvoite terveydenhuollon henkilökunnalle ei läpäissyt seulaa Helsingin Sanomat. 18.3.2020.
  10. Suomi siirtyy valmiuslain aikaan – tällainen on laki, jota kukaan ei haluaisi vapaaehtoisesti ottaa käyttöön Helsingin Sanomat. 17.3.2020.
  11. Hallitus otti heti käyttöön mahdollisuuden rajoittaa lääkkeiden myyntiä – Nämä asiat muuttuvat, kun osia valmiuslaista tulee voimaan Helsingin Sanomat. 18.3.2020.
  12. Kynnys valmiuslain käyttöön laski tänä keväänä, ja se saattaa tulla jatkossa vastaan Helsingin Sanomat. 17.6.2020.

Katso myös

  • Hallitus 2019. Paljon tietoa tästä hallituksesta. Viittasi Rinteen hallitukseen, mutta Marinin hallitus hyväksyi sen ohjelman "pilkkuakaan muuttamatta" ja on siten siitä vastuussa. Ministeritkin ovat samat paitsi että Rinne vaihtui Haataiseen.