Marinin hallitus

Kohteesta Liberalismiwiki
(Ohjattu sivulta Sanna Marinin hallitus)
Loikkaa:valikkoon, hakuun

Sanna Marinin hallitus (hallitus 2019 B). Kun Antti Rinteen hallitus (2019) joutui eroamaan skandaalien ja eduskunnalle valehtelun vuoksi, Rinne ajoi Sanna Marinin (sd) seuraajakseen ja muodosti saman hallituksen muodostamisen uudelleen niin, että liikenneministeri Marin korvasi hänet ja Marinin Tuula Haatainen. Näin Marin ja Rinne junailivat Haataisen varapuhemiehen paikan Rinteelle rikkomalla sukupuolikiintiöitä. Hallitus sitoutui edellisen Rinteen hallituksen ohjelmaan "pilkkuakaan muuttamatta".

Marin voitti Lindtmanin 32-29 Sdp:n pääministeriäänestyksessä 2019. HS:n pääkirjoitustoimittaja Juha Akkasen mukaan ei ole koko totuus, että kahden ay-demarin taistelussa "Rinne voitti Heinäluoman äänin 32-29", koska moni äänesti Marinia vain siksi, että Heinäluoman perillinen Lindtman oli Rinteen ehdokastakin (Marin) pahempi vaihtoehto. Rinne jatkaa puheenjohtajana kesään 2020 asti.[1]

Omat arvostelevat

Kansan Uutisissa Kai Hirvasnoro kirjoitti helmikuussa 2020, että usko hallituksen lupauksiin on lopussa, koska mitään ei näytä tapahtuvan. IMF, Fitch ja talouspolitiikan arviointineuvoston raju kritiikki totesivat, että työllisyys- ja ilmastotoimista ei ole mitään tietoa ja julkisen talouden näkymät ovat heikot. Suomenmaakin vaati työllisyystoimia, koska niistä ei ollut tullut yhtäkään konkreettista esitystä edes työryhmistä ulos.[2]

24.4.2021 HS kirjoitti, että talouden lähtiessä kasvuun koronan väistyessä hallitus ei halunnut lopettaa rahan lappaamista talouteen, koska se veisi ääniä, vaan jättää ikävät päätökset seuraavan hallituksen tehtäväksi. Hallitus jopa luopui budjettien menokehyksistä, talouspolitiikan keskeisestä pelisäännöstä. Sen sijaan olisi pitänyt pelastaa hyvinvointivaltio nostamalla työllisyysastetta keinoilla, jotka vahvistaisivat julkista taloutta kustannustehokkaasti eikä keksiä näennäisiä työllisyysnumeroita.[3]

Sanna Marin: "tasaisesta sukupuolijaosta ei aina pystytä pitämään kiinni"

Valtio-opin professori Anne Maria Hollin arvosteli sitä, että Sanna Marinin hallituksessa ei 40 %:n kiintiö toteutunut. Marin vastasi: "tällaisesta tasaisesta sukupuolijaosta ei aina pystytä pitämään kiinni".[4] Hollin mukaan kaikki hallitukset 1991-2015 oli muodostettu kiintiöiden mukaisina paitsi Paavo Lipposen I hallitus (sd). Tällä on kunnioitettu tasa-arvolain kirjainta ja henkeä. Itse säädöstä ei sovelleta hallitukseen tai valiokuntiin siksi, että se olisi vaatinut perustuslain muuttamista.[5]

Professori Holli kysyi, onko tasa-arvolakia kunnioittava linja vaihtunut "hällä väliä -linjaan?" Marin vastasi, että kun jokainen puolue valitsee ministerinsä, 40 prosenttia voi olla mahdotonta. Eduskunnan varapuhemies Tuula Haatainen (sd) valittiin hallitukseen Antti Rinteen (sd) joutuessa eroamaan ja siirtyessä uudeksi varapuhemieheksi, mikä pudotti miesten osuuden 37 prosenttiin.[4]

Lupaus vaatii 120 000 työpaikkaa

Eduskunnan tietopalvelun vuonna 2020 tekemän laskelman mukaan tarvitaan 120 000 uutta työllistä ja 77 prosentin työllisyysaste, jotta hallitus toteuttaisi keskeisen tavoitteensa tulojen ja menojen tasapainosta vuonna 2023. Jos työllisyys ei parane, hallitus joutuu leikkaamaan menoja 3,6 miljardilla eurolla.[6]

Jopa osa ministereistä totesi myöhemmin, että koronavirusepidemian vuoksi rakenneuudistuksia tarvitaan luultuakin enemmän.

Väite 31 000 luodusta työpaikasta

Hallitus väitti päättäneensä 31 000–36 000 työpaikkaa tuottavista toimista syyskuussa 2020. Kokoomuksen mukaan luku on oikeasti 14 000–16 000, koska osa toimista on vielä päättämättä ja osa jo aiemmin päätettyjä. HS-analyysin mukaan kokoomuksen väitteet ovat perusteltuja, mutta vielä isompi ongelma on se, että hallituksen keinot pienentävät vajetta alle kymmenesosan, vaikka hallituksen luvut olisivat oikein, paljon alle miljardilla ja maksavat satoja miljoonia, kun julkisen talouden rakenteellinen vaje on 10 miljardia. Kokoomus esitti paljon muitakin työllisyystoimia, mutta osalle niitä se pystyi esittämään vain arvioita vaikutuksista.[7]

Vuonna 2021 koronapandemian päättyessä talous lähti kasvuun koko maailmassa ja työllisyys parani Suomessakin kohti 75 prosenttia. Helsingin Sanomien mukaan se ei johdu hallituksen työllisyystoimista, koska esimerkiksi työttömyysputken poisto astuu voimaan vasta myöhemmin. Jotta työllisyys saataisiin pysyvästi korkeammaksi, tulisi tehdä rakenneuudistuksia ja korjata asenteita.[8]

Hallitus on uhka taloudelle

Yli 70 prosenttia suuryrityksistä koki Marinin hallituksen harjoittaman talouspolitiikan uhkana syksyllä 2020.[9]

Koronavirusepidemia ja valmiuslaki

Koronaviruksen vuoksi hallitus julisti poikkeustilan 17.3.2020 ja kumosi sen maanantain 15.6.2020 päättyessä.[10][11]

Hallitus antoi 17.3. asetukset valmiuslain käyttöönotosta.[10] Seuraavana päivänä eduskunta salli niiden jäädä voimaan lähes muuttamattomina. Perustuslakiasiantuntijat ovat arvostelleet sitä, että poikkeusolot julistettiin paitsi tartuntataudin myös taloustilanteen perusteella. Talousperusteet näet mahdollistavat sen, että hallitus myöhemmin aktivoisi laista kohtia, jotka antavat sille paljon ylimääräistä valtaa.[12] Muutenkin laki siirsi huomattavasti valtaa hallitukselle ja ministeriöille, jopa koulujen ja rajojen sulkemisen.[13]

Yli kymmenen hengen kokoontumiset kiellettiin paitsi esimerkiksi harrastepelit tai ravintolakäynnit. Rajanylityspaikkoja suljettiin ja EU:n sisärajoillakin aloitettiin tarkastukset. Suomen ja Venäjän välinen junaliikenne keskeytettiin. Ulkomailta palaavien tulisi jäädä kahden viikon karanteeniin. Kolmea lukuun ottamatta lentokentät suljettiin kansainväliseltä liikenteeltä. Muuan muassa terveydenhoito- ja poliisitoimen henkilöstön työaika- ja vuosilomalaeista poikkeaminen sallittiin ja eläkkeelläkin olevia poliiseja sai määrätä töihin. Kiireetöntä hoitoa ei enää tarvinnut tarjota määräajassa.[14]

Käyttökynnys laskettiin heppoisin perustein?

Helsingin Sanomat kysyi, ottiko hallitus valmiuslain käyttöön liian heppoisin perustein ja laskiko se näin lain käytön kynnyksen tulevaisuudessa liian matalaksi; olisivatko tartuntatautilain sallimat keinot riittäneet. Valmiuslaki on niin suuri poikkeama perusoikeuksiin ja normaaliin kansanvaltaiseen päätöksentekoon, että sen käytön kynnyksen pitäisi lehden mukaan olla erittäin korkea.[15]

Trump-mainen Nohynekin maalittaminen

Lokakuussa 2022 Helsingin Sanomat kirjoitti ministeri Krista Kiurun olleen THL:n asiantuntijoita vastaan koko koronapandemian ajan ja Donald Trumpin tavoin painostaneen asiantuntijoita linjalleen ja kieltäneen näitä kertomasta näkemyksiään, vaikka THL:n asiantuntijoiden näkemys on osoittautunut pääosin oikeaksi. HS arvelee Kiurun uskovan tietävänsä paremmin kuin maailman parhaat asiantuntijat - THL:n ylilääkäri Hanna Nohynek on WHO:n rokotusasiantuntijaryhmän puheenjohtaja - tai vain politikoivan: näin hän pääsee syyttämään THL:ää hidastelusta, kun tartuntaluvut joka tapauksessa nousevat talvella.[16]

Marraskuun 2021 lopulla "hallituslähde" kertoi heidän haluavan THL:n pääjohtaja Markku Tervahaudan erottavan Hanna Nohynekin Krarin johdosta, sanoi Nohynekin olevan "laumasuoja-ajattelun vallassa" ja vihjaili Tervahaudan erottamisesta. "Onko hallitus todella ryhtynyt maalittamaan julkisuudessa omia asiantuntijoitaan?" Helsingin Sanomat hämmästeli, koska rokottamisesta pitää päättää pitävin lääketieteellisin perustein. Sekä nimettömät hallituslähteet että ministeri Krista Kiuru olivat painostaneet asiantuntijoita tiedotusvälineiden kautta.[17] Tervahauta piti Nohynekin nimetöntä maalittamista erittäin epäasiallisena hallituslähteiltä.[18]

Suomenmaa rinnasti tämän Donald Trumpin tapaan kyseenalaistaa asiantuntijat ja piti selvänä, että nimettömät lausunnot ovat Kiurun STM:n suunnalta.[19]

Köyhien veronkiristys

Vuonna 2020 Marinin hallitus kiristi pienituloisimpien verotusta kaksi kertaa enemmän kuin suurituloisimpien ja kolmanneksen enemmän kuin keskituloisten. Se myös sääti sähkötyösuhdeautojen veroedun, joka kohdistuu 92-prosenttisesti ylimpään tuloviidennekseen. Marin sanoi: "hallitus on tehnyt tietoisen ideologisen valinnan... Pienituloisilta leikataan, ja vastaavasti annetaan isoja verohyötyjä kaikken varakkaimmille ihmisille. Myös sellaisia verohyötyjä, joilla ei ole mitään työllisyysvaikutuksia" (22.9.2017). Toimittaja Matti Simula katsoi sitaatin sopivan hyvin Marninin hallituksen tekoihin, vaikka Marin puhuikin Sipilän hallituksesta.[20]

Kunnallisvaalien siirtäminen 2021

Hallitus päätti 6.3.2021 siirtää huhtikuun kunnallisvaalit kesäkuulle koronaviruspandemian vuoksi. Tutkijoiden mukaan siirto voi olla epätasa-arvoinen eri ehdokkaita kohtaan ja aiheuttaa spekulaatioita vaalituloksella mutta olla silti perusteltu.[21] Vaalijohtajan mukaan siirrosta olisi pitänyt päättää aiemmin.[22] Hän ilmoittikin jo tammikuisessa lehtihaastattelussaan helmikuun siirron takarajaksi.[23] Helmikuun alussa oikeusministeri ja puoluesihteerit tyrmäsivät oikeusministeriön virkamiesten ehdotuksen siirrosta.[24]

Korona

Tammikuussa 2021 hallitus syytti EU:ta rokotteiden tulon hitaudesta, vaikka Suomi ei saanut annettua edes niitä rokotteita, jotka maahan tulivat, vain osan. HS:n mukaan keväällä 2020 hallitus "sekoili" maskien suositteluvastuun kanssa eivätkä lentokentän koronatestauksetkaan sujuneet. Vaikka pandemian toisen aallon tiedettiin tulevan, siihen ei juuri valmistauduttu, joten valmiin strategian puutteessa hallitus halusi alkutalvella käyttää valmiuslakia. Niinistön keväällä 2020 esittämä hallinnonalat yhdistävä "koronanyrkki"-työryhmä olisi lehden mukaan ehkä ollut tarpeen.[25]

HUS:n toimitusjohtaja, professori Juha Tuomisen mukaan koronan hoidon politisoitumisen vuoksi rokotuksia ei painotettu riskialueille, mikä maksoi ihmishenkiä.[26]

Velka

Hallitus lisäsi valtion pysyviä menoja noin 2 miljardilla eurolla syksyyn 2022 mennessä. Päälle tulevat väliaikaisiksi kutsutut "tulevaisuusinvestoinnit", kuten ammattikoulun opettajien palkkaaminen, valtionhallinnon toimintamenot, Kansallisteatterin peruskorjaus ja sote-uudistuksen kustannuksia.[27]

Velkaa otettiin ainakin 30 miljardia euroa, josta ainakin 10 miljardia euroa aivan muista syistä kuin kriisien vuoksi. Kriiseillä selitettiin reilut 15 miljardia (koronapandemia, Venäjän hyökkäys Ukrainaan), niistäkin menoista monen järkevyyden ovat hallituspuolueiden useat edustajat kyseenalaistaneet.[27]

Lokakuussa 2022 Marin jakoi jatko-opiskelijan keskuspankkien koronnostoja kritisoivan blogikirjoituksen ja siteerasi: "Vallitsevissa rahapolitiikan ideoissa on jotain pahasti vialla, kun keskuspankit suojelevat uskottavuuttaan ajamalla taloudet taantumaan." Professori Vesa Puttonen arvosteli Marinia: "Nyt menee pieleen. Keskuspankin ensisijainen tehtävä on pyrkiä hintavakauteen. Nyt inflaatio euroalueella on noussut 10 prosenttiin. Jos keskuspankki ei tekisi mitään, se menettäisi tärkeimpänsä: Uskottavuuden."[28]

Marin veti sanojaan takaisin ja sanoi, ettei tarkoittanut suitsia EKP:n itsenäisyyttä vaan halusi hallitusten talouspolitiikan ja keskuspankkien rahapolitiikan yhteensovittamista. Hän valitti valtioiden pahentaneen inflaatiota kompensoimalla tuilla noussutta energian hintaa, niin että hallitukset vetävät eri suuntaan kuin inflaatiota hillitsevät keskuspankit. HS-toimittaja Teemu Muhonen totesi Marinin puhuneen itsensä pussiin: inflaation kiihtyessä yli kahdeksaan prosenttiin Marinin hallitus teki budjetin, joka kiihdyttää inflaatiota ottamalla 8,1 miljardia euroa lisävelkaa, mitä taloustieteilijät ovat moittineet vastuuttomaksi ja masentavaksi.[29]

Koronapandemian ja Ukrainan sodan aiheuttaessa yllättäviä menoja olisi pitänyt leikata muita menoja eikä ottaa näin paljon velkaa, professori Niku Määttänen totesi. Inflaation ollessa korkea ei ole järkevää elvyttää taloutta. Ekonomisti Sanna kurrosen mukaan on vastuutonta ruokkia näin inflaatiota, kun EU yrittää hillitä sitä rahapolitiikalla. Määttäsen ja Kurrosen mukaan sähkön alv:n alentamisen sijaan olisi pitänyt antaa kiinteä summa tukena kotitalouksille, jotta ei kannustettaisi käyttämään enemmän sähköä, kun siitä on nyt pulaa.[30]

Ex-pääministeri Esko Ahon mukaan oli riski (2020-), että velanotto vie paineen tehdä tarvittavat rakenteelliset muutokset, vaikka velka ei poista ongelmia, vain lykkää niitä.[31]

Jussi Saramo ja velka

Vasemmisto väitti hallituskauden alkupuolella, että velka ei ole ongelma. Vasemmistoliiton eduskuntaryhmän pj. Jussi Saramo sanoi vuonna 2021: "Tämän hallituksen aikana otettu velka on jatkossakin nolla- tai jopa miinuskorkoista" ja "velkaan keskittymällä Suomessa on tehty pahaa jälkeä". Vuonna 2023 Suomen velka-aste muka laskisi. Helsingin Sanomat totesi kaiken olevan päinvastoin. Vuonna 2023 velka-aste nousee. Hallituksen ottama velka ei ole nollakorkoista: vuodelle 2022 budjetoitiin korkoihin 507 miljoonaa, mutta korot ovat nousseet nopeasti ja sitä kulunee 800 miljoonaa euroa, jolla kustantaisi vanhustenhoidon hoitajamitoituksen. Vuodelle 2023 on budjetoitu 1,5 miljardia korkoihin, mutta korot ovat jo nousseet, joten sekään tuskin riittää. Hallitus on lisännyt miljardeilla myös menoja, jotka eivät liity koronaan eivätkä (Ukrainan) sotaan. "Kyvyttömyys keskittyä velkaan tekee nyt pahaa jälkeä."[32]

Välikysymykset : Hyökkäily kokoomusta vastaan

Vastauksessaan välikysymykseen taloudesta ja työllisyydestä Marin ei avauspuheenvuorossaan vastannut kysymykseen vaan arvosteli kokoomusta voimakkaasti. HS-analyysin mukaan hänen vastauksensa aiemminkin hallituskaudella ovat olleet epätavallisen rankkoja kokoomuksen arvosteluita, vaikka kokoomuksen oppositiopolitiikka on ollut tavanomaista. Syyksi analyysi arvelee sitä, että Sdp hyötyy hyökkäämisestä kokoomusta vastaan, koska muuten keskustelun painopiste pysyy perussuomalaiset-vihreät-akselilla.[33]

Omaehtoisen työnhaun malli ("Aktiivimalli 2")

"Paskaduuni"-sanalla kohauttanut tutkija-aktivisti Eetu Viren "syyttää ”aktiivimalli kakkosen” uutta versiota kauheaksi", Iltalehti otsikoi. Marinin hallituksen 2021 lausuntokierrokselle valmistelema "omaehtoisen työnhaun malli" on paljolti samanlainen kuin Sipilän hallituksen valmistelema "omaehtoisen työnhaun malli". Julkisuudessa on käytetty termiä "aktiivimalli kakkonen". Molemmat edellyttävät yleensä neljää työhakemusta kuukaudessa.[34]

"Vasemmisto vastusti Sipilän ”aktiivimalli kakkosta”, nyt se toteuttaa hallituksessa lähes vastaavan", HS otsikoi vuonna 2021. Työttömän valvontaa ja velvoitteita tiukennetaan, ja jos työtön ei osallistu tapaamisiin tai ei hae tarpeeksi työpaikkoja, hän siksi voi herkemmin menettää työttömyysturvan. Hallituksen sopiessa mallista vuotta aiemmin HS totesi mallit pitkälti samoiksi, jolloin vasemmistoliitto otti pois verkkosivuilta vetoomuksensa Sipilän hallituksen ”aktiivimalli kakkosen” kaatamisesta mutta palautti sen HS:n kysyttyä asiasta. Vasemmistoliiton mukaan eroa on sen verran, että työttömiin oltaisiin aktiivisemmin yhteydessä, työvoimapalveluihin käytettäisiin enemmän rahaa.[35][36]

Suhdanteiden pahentaminen

Marinin hallitus kasvatti vuosien 2022 ja 2023 menokehystä keväällä 2021, vaikka talous kasvoi kovaa vauhtia jo 2021 ja 2022. Julkistalouden professori Roope Uusitalon mukaan ratkaisu sopi jo tuolloin huonosti suhdannetilanteeseen ja näin finanssipolitiikan huono ajoitus voi pahentaa suhdannevaihtelua.[37]

75 %:n työllisyys

Hallitus otti tavoitteekseen 75 %:n työllisyysasteen (2023) mutta luopui siitä koronapandemian vuoksi ja siirsi sen seuraaville hallituksille (2025). TEM:n mukaan maailmantalouden voimakas kasvu vuonna 2021 paransi työllisyyttä Suomessakin (72,8 %). Hallituksen työllisyystoimilla ei tähän ollut juuri osuutta, koska esimerkiksi aktiivimalli 2 ja eläkeputken poistaminen astuvat voimaan vasta myöhempinä vuosina. Mukana saattoi olla tilapäisten tukien "koronakuplakin".[38]

Keskustelua

Päätoimittaja Jussi Tuulensuun mukaan hallitus pyrkii ensisijaisesti opportunismiin, haalii kannatusta tekemällä kulloinkin suosittuja asioita. Esimerkiksi kestävyysvajetta ei paikata vaan lisätään menoja. Työllisyyttä ei korjata turvaamalla kannustimet ja toimintaedellytykset vaan verorahoja käyttämällä. Haukutaan paperitehtaan sulkeva UPM. Kunnallisvaalit siirrettiin vasta viime hetkessä, mikä murensi luottamusta demokratiaan. Koronaa on hoidettu kyvyttömästi. Tuulensuun mielestä hallitukseen tulisi valita huippuammattilaisia eikä opettelevia.[39]

Kannatus

Mediatutkija, sukupuolentutkimuksen professori Anu Koivunen kirjoitti, että Venäjän hyökkäyssota "suoristi rivit" niin, että presidenttiä tuki 92 % ja pääministeri onnistui 67 %:n mielestä, jolloin demokratia kaipaisi kritiikkiä.[40]

Viitteet

  1. Pääkirjoitustoimittaja Juha Akkanen: Marinin noususta pääministeriksi voi seurata tulitauko Sdp:n sisäiseen sotaan Helsingin Sanomat. 12.12.2019.
  2. Hallituksen pitää vastata murskakritiikkiin Helsingin Sanomat. 3.2.2020.
  3. Vastuuta riittää seuraavallekin hallitukselle Helsingin Sanomat. 23.4.2021.
  4. 4,0 4,1 Naisvaltainen hallitus on livennyt tasa-arvolain periaatteesta, sanoi professori – Näin kommentoi huolta pääministeri Marin Helsingin Sanomat. 20.12.2019.
  5. Anne Maria Holli, yleisen valtio-opin professori Helsingin yliopistossa: Marinin hallitus lipesi tasa-arvon periaatteesta Helsingin Sanomat. 20.12.2019.
  6. Orpo: Hallituksen ohjelmalta on pudonnut pohja – tarvitaan 120 000 uutta työllistä MTV Uutiset. 22.1.2020.
  7. Opposition paheksunta hallituksen velanotosta vie harhaan, sillä todellinen ongelma piilee paljon syvemmällä Helsingin Sanomat. 19.9.2020.
  8. Työllisyys parani yllättävän nopeasti Helsingin Sanomat. 26.9.2021.
  9. Suuryrityksiltä täystyrmäys hallitukselle: "Luottamus kilpailukykyä ylläpitävään politiikkaan on heikoissa kantimissa", sanoo OP:n Keitaanniemi Yle Uutiset. 12.1.2021.
  10. 10,0 10,1 Tänään on ”yksi valtiosääntöhistoriamme keskeisimpiä päiviä”: Näin eduskunta päättää valmiuslain käyttöönotosta Suomessa Uusi Suomi. 17.3.2020.
  11. Koronaviruksen takia asetetut poikkeusolot päättyvät, mutta kaikki rajoitukset eivät – Näin päätös vaikuttaa Suomeen Helsingin Sanomat. 16.6.2020.
  12. Eduskunta hyväksyi valmiuslain käyttöönotto­asetukset – valtakunnallinen työvelvoite terveydenhuollon henkilökunnalle ei läpäissyt seulaa Helsingin Sanomat. 18.3.2020.
  13. Suomi siirtyy valmiuslain aikaan – tällainen on laki, jota kukaan ei haluaisi vapaaehtoisesti ottaa käyttöön Helsingin Sanomat. 17.3.2020.
  14. Hallitus otti heti käyttöön mahdollisuuden rajoittaa lääkkeiden myyntiä – Nämä asiat muuttuvat, kun osia valmiuslaista tulee voimaan Helsingin Sanomat. 18.3.2020.
  15. Kynnys valmiuslain käyttöön laski tänä keväänä, ja se saattaa tulla jatkossa vastaan Helsingin Sanomat. 17.6.2020.
  16. Kiurun paluu sytytti taas koronariidat Helsingin Sanomat. 22.10.2022.
  17. Koronavirus­epidemiaa ei torjuta asian­tuntijoita musta­maalaamalla (pääkirjoitus) Helsingin Sanomat. 1.12.2021.
  18. THL:n Tervahauta Lääkärilehdessä: Ei ole poliitikkojen tehtävä arvioida rokottamista Iltalehti. 1.12.2021.
  19. Poliitikot pysykööt lestissään – asiantuntijoiden arvovaltaa ei pidä lähteä murentamaan valtapoliittista syistä Suomenmaa. 1.12.2021.
  20. Tuloeronpalautus (1/2021, sivu 16) Suomen Kuvalehti. 31.12.2020.
  21. Tutkijoiden mukaan kuntavaalien siirtäminen mahdollistaa vaali­tuloksen spekuloinnin Helsingin Sanomat. 6.3.2021.
  22. Kuntavaalien siirto oli oikea päätös mutta tuli liian myöhään. Helsingin Sanomat, 24.4.2021, s. A20. Artikkelin verkkoversio.
  23. Hallitus pelkää ärhäkän koronaviruksen rantautuvan Suomeen, mutta kuntavaalit pidetään silti ajallaan – vaalijohtaja pelkää äänestysinnon romahtavan Helsingin Sanomat. 22.1.2021.
  24. Kansliapäällikkö vahvistaa, että oikeusministeriön virkamiehet esittivät kuntavaalien siirtoa Helsingin Sanomat. 5.2.2021.
  25. Koronavirusrokotuksissa ei ole varaa hidastella (pääkirjoitus) Helsingin Sanomat. 5.1.2021.
  26. Vakava sairaus pakotti Juha Tuomisen jättämään HUS:n johdon – ”Välillä tulee mieleen, että olenko minä lopettanut kaiken, mutta en minä niin halua” (31/2021, sivu 30) Talouselämä. 3.9.2021.
  27. 27,0 27,1 Hallitus selittää rajua velanottoa kriiseillä, mutta se on osatotuus: Grafiikka näyttää, mihin rahat ovat menneet Helsingin Sanomat. 6.11.2022.
  28. Marinin tviitti keskuspankeista ja inflaatiosta herättää hämmennystä – ”Nyt menee pieleen” Iltalehti. 2.10.2022.
  29. Marin puhui itsensä pussiin keskus­pankki­lausunnoillaan Helsingin Sanomat. 8.10.2022.
  30. Masentavaa, vastuutonta: Taloustieteilijät moittivat hallituksen budjettiratkaisuja Helsingin Sanomat. 1.9.2022.
  31. Esko Aho oli 36-vuotiaana Suomen nuorin pääministeri ja joutui heti kättelyssä todella tukalaan paikkaan: ”Myönnän, että välillä mopo keuli” Iltasanomat. 16.10.2020.
  32. Masentavaa, vastuutonta: Taloustieteilijät moittivat hallituksen budjettiratkaisuja Helsingin Sanomat. 1.9.2022.
  33. Pääministeri Marin höykytti jälleen voimakkaasti Petteri Orpoa, eikä se ole sattumaa Helsingin Sanomat. 1.10.2020.
  34. Hanna Gråsten: Paskaduunilla kohauttanut tutkija syyttää ”aktiivimalli kakkosen” uutta versiota kauheaksi – Näin Li Andersson vastaa Iltalehti. 15.7.2021.
  35. Vasemmisto vastusti Sipilän ”aktiivimalli kakkosta”, nyt se toteuttaa hallituksessa lähes vastaavan Helsingin Sanomat. 8.10.2021.
  36. Hallitus valmistelee työttömille hakemuspakkoa – Vasemmisto­liitto poisti näkyviltä vanhan vetoomuksensa ”aktiivimalli kakkosen” kaatamisesta Helsingin Sanomat. 15.9.2020.
  37. Roope Uusitalo: Talouskriisi on tällä erää ohi (SK 36/2021, sivu 15) Suomen Kuvalehti. 9.9.2021.
  38. Hallitus on yllättäen lähellä saavuttaa työllisyys­tavoitteen, johon aiemmat hallitukset ovat pyrkineet vuodesta 2003 Helsingin Sanomat. 21.9.2021.
  39. Sanna Marinin tärkein työkalu on opportunismi, ja koronaan se ei toimi Aamulehti. 26.3.2020.
  40. Hyvä satiiri sattuu (SK 28/2022, sivu 11) Suomen Kuvalehti. 14.7.2022.

Katso myös

  • Hallitus 2019. Paljon tietoa tästä hallituksesta. Viittasi Rinteen hallitukseen, mutta Marinin hallitus hyväksyi sen ohjelman "pilkkuakaan muuttamatta" ja on siten siitä vastuussa. Ministeritkin ovat samat paitsi että Rinne vaihtui Haataiseen.