Hallitus 2019

Liberalismiwiki
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Hallitus 2019-2023 eli Rinteen hallitus näyttäisi olevan muodostumassa toukokuussa 2019: Sdp, keskusta, vihreät, vasemmistoliitto ja Rkp.

Sisällysluettelo

Tilanne aloittaessa

Kaikkien kansliapäälliköiden raportin mukaan Suomi tarvitsi monia suuria uudistuksia. Lisää rahaa tarvitaan hävittäjiin, väylähankkeisiin, ilmastonmuutoksen torjuntaan ja koulutukseen: miljoona ihmistä pitää uudelleenkouluttaa ennen vuotta 2030. Yli 80-vuotiaiden määrä kaksinkertaistuu 0,6 miljoonaan mutta lapsia syntyy yhä vähemmän. Lähes kaikki työkykyiset pitää saada töihin, jotta rahat eivät loppuisi. Ikäviä päätöksiä pitää tehdä, jos halutaan saavuttaa muiden Pohjoismaiden työllisyystaso.[1]

Kokoomuksen hallitusehdot

Sdp keskusteli hallituksesta pisimpään kokoomuksen kanssa. Lopulta Sdp kuitenkin valitsi kumppaneikseen keskustan, vihreät, vasemmistoliiton ja rkp:n. Sisäministeri Kai Mykkäsen mukaan kokoomuksen ehdot hallitusyhteistyölle olivat noin 75 %:n työllisyysaste ja tasapainoinen julkinen talous 2023 sekä se, että työn verotusta ja kokonaisveroastetta ei nosteta. Hänen mukaansa Rinne ilmoitti tiedotustilaisuudessa valinneensa hallituspohjan, jonka avulla saisi paremmin toteutettua demarien vaalilupaukset. Kreikan kohtaloon viitaten Mykkänen muistutti Vasemmistoliiton entisen kansanedustajan Outi Ojalan lauseesta: "Vahva valtiontalous on köyhän paras ystävä".[2]

Hallitusohjelma

Työllisyysaste 75 %

Hallitus sitoutui kasvattamaan työllisyysasteen 75 prosenttiin. Tämä tarkoittaa 60 000 uutta työpaikkaa. Tämän työllisyyden nousun varaan rakentuu neljännes hallituksen pysyvistä 1,2 miljardin euron lisämenoista. Hallitusohjelma on kuitenkin hyvin epämääräinen keinojen suhteen, vaikka jo aiemmin lukuisat työryhmät ovat selvittäneet ministeriöillekin monia sopivia keinoja valmiiksi. Hallitus haluaisi lisää töitä vaikeasti työllistyville, ikääntyneille ja maahanmuuttajille, paikallisen sopimisen edistämistä ja korkeakoulutettujen varhaisempaa tuloa työelämään. Keinoista mainitaan palkkatuki ja työvoimapolitiikan aktiivisuus, mutta ne maksavat paljon, mikä on ongelmallista, kun tarkoitus olisi vahvistaa julkista taloutta. Suomen pankin tutkijoiden mukaan paikallinen sopiminen ei juurikaan työllistä, ellei työmarkkinajärjestelmää muuteta paljon.[3] Työllisyyskeinoja valmistellaan kolmikantaisesti.[4]

Rinteen mukaan työttömyysaste pudotetaan yli 6 prosentista 4,8 prosenttiin ja jo 2020 pitää olla 30 000 uutta työllistä näköpiirissä, jotta luvatut menonlisäykset voidaan toteuttaa. Helsingin Sanomien toimittajien mukaan "Työllisyys on Rinteen hallituksen tärkein mittari".[5]

Aktiivimalli oli tarkoitus perua, vaikka sen työllisyysvaikutukseksi on arvioitu 5 000 - 12 000 työpaikkaa.[3] Aktiivimalli kuitenkin säilyy, kunnes kolmikantainen työryhmä löytää korvaavat toimenpiteet. Sitten katsotaan, muutetaanko aktiivimallin velvoitteita ja leikkureita, Sari Essayah täsmensi. Paavo Arhinmäki sanoi, että aktiivimalli ei ole tuonut työpaikkoja, joten korvaavat toimet varmasti löydetään.[6]

Ansiosidonnaisen työttömyysturvan laajentaminen kaikille työssäoloehdon täyttäville selvitetään. Nyt vain kassojen jäsenet saavat turvan.[4]

Julkinen talous tasapainoon

Hallitus sitoutui tasapainottamaan julkisen talouden vuoteen 2023 mennessä. Tästä voidaan tinkiä, jos Euroopassa tulee riittävä talousromahdus. Tulevaisuudessa tapahtuvaan väestön ikääntymiseen varautumista hallitusohjelmassa ei juuri ole. Sote-uudistuskaan ei enää pyri hillitsemään menojen kasvua, ja Rinne lupasi nostaa eläkkeitäkin.[3]

"Tulevaisuusinvestoinnit": 3 miljardin euron tavallisia menonlisäyksiä

Tulevaisuusinvestoinnit oli hallituksen nimitys 3 miljardin euron tilapäisille lisäpanostuksille tavanomaisiin valtion menoihin, kuten ammattikoulujen opettajien palkkaamiseen ja kehitysyhteistyöhön. Ammattikoulujen järjestön Amken johtaja Veli-Matti Lamppu piti hanketta käsittämättömänä "silmänkääntötemppuna": opettajat värvätään kolmeksi vuodeksi, vaikka opetusta tarvittaisiin pysyvästi. On myös vaikempi saada opettajia pätkätöihin. Nämä lisämenot rahoitetaan myymällä valtionyhtiöitä ja muuta valtion omaisuutta.[7][8]

Verotus

Veroja kiristetään 730 miljoonalla eurolla. Pieni- ja keskituloisten tuloveroja kevennetään 200 miljoonalla kompensoimaan välillisten verojen korotuksia. Fossiilisten polttoaineiden, tupakan, alkoholin ja limsojen veroja korotetaan, ruuhkamaksut laillistetaan, Airbnb, Uber ja muut alustatalousyhtiöt saatetaan verotuksen piiriin. Sokeri- ja lähdeveroja selvitetään. Kotitalousvähennystä lasketaan. Asuntolainojen korkovähennys poistetaan.[4]

Pakolaiset ja maahanmuutto

Pakolaiskiintiö nostetaan 850 - 1 050 henkilöön. Kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneelle voidaan asentaa jalkapanta. Työperäistä maahanmuuttoa lisätään.[4]

Ympäristö

Teollisuuden sähkövero lasketaan EU:n sallimaan minimiin, mutta energiaveroa ei enää palauteta teollisuudelle. Energiaverotusta uudistetaan muutenkin. Öljylämmitys lopetetaan 2030-luvun alkuun mennessä ja tuulivoiman osuutta kasvatetaan. Metsien, soiden ja maatalousmaan hiilinieluja kasvatetaan. Luonnonsuojelun rahoitusta lisätään 100 miljoonalla eurolla vuodessa. Säädetään kaivosrojaltivero. Eläinten hyvinvointia parannetaan. Kävely- ja pyöräväyliä lisätään.[4]

Tasa-arvo

Väkivalta- ja seksuaalirikoksista rangaistaan ankarammin. Raiskaus määritellään suostumuksen puutteen perusteella. Naisiin kohdistuvaan väkivaltaan puututaan, samoin sukuelinten silpomiseen ja pakkoavioliittoihin. Syrjintään puututaan tiukemmin.[4] Juridisen sukupuolensa voisi korjata ilman lääketieteellisiä hoitoja tai lisääntymiskyvyttömyyttä.[4]

Äidit ja isät saavat yhtä pitkät perhevapaat, minkä lisäksi on kiintiöimätön vanhempainvapaajakso. Kotihoidon tukea ei lyhennetä.[4]

Terveydenhoito

Hallitusohjelma takaisi pääsyn lääkäriin 7 päivässä, joten pitäisi palkata tuhat uutta lääkäriä. Vanhusta kohti pitäisi olla vähintään 0,7 hoitajaa. Alle 25-vuotiaille kokeillaan maksutonta ehkäisyä. Vaasan sairaala saa laajan päivystyksen Rkp:n toiveen mukaisesti.[4]

Koulutus

Oppivelvollisuus pidennetään 18 vuoteen asti. Yo-ruotsista tehdään pakollinen. Yliopistot saavat 40 miljoonaa euroa vuodessa lisää, ammattikorkeakoulut 20 miljoonaa.[4]

Muut hallituspuolueet kuin keskusta lupasivat hyvin anteliaita korotuksia opintorahaan, vasemmistoliitto jopa 101 euroa, mutta hallitusohjelmaan ei päätynyt osaakaan siitä.[9]

Liikenne

"Tunnin junat" Turkuun ja Tampereellä, itäinen rata ja muut väylähankkeet eivät saa hallitusohjelmassa uutta rahaa, vaan niiden suunnitteluun käytetään ne 250 miljoonaa euroa vuodessa, jotka aiempi hallitus lisäsi menokehyksiin liikenneverkon kehittämiseksi.[7]

Muuta

Poliiseja palkataan 300 lisää. Yritystuista 100 miljoonaa euroa kohdennetaan uudelleen. Moni indeksikorotus palautetaan ja negatiivista tuloveroa kokeillaan. Hallitusohjelma on yli 190 sivua pitkä.[4]

Vapaasana.net

Vasemmistohallitus: Sdp+Vas 25,9 % äänistä, enemmistö hallituksessa

Kansa ei halunnut vasemmistopuolueita, mutta keskusta antoi niille 9 ministeriä (7+2) eli hallituksen enemmistön pääministerin ratkaisevan äänen turvin. Vihreät saivat 3 ministeriä, keskusta 5 ja Rkp 1. Kansan enemmistö äänesti porvaripuolueita, ja perusporvarihallituksella olisi 108 edustajan enemmistö jo ilman Rkp:tä (10), Kd:tä (5) ja vihreitä (20). Vaalipäivän äänistä Sdp+Vas saivat 24 % ja Sdp oli vasta kolmas, samoin vaalien jälkeisessä HS-gallupissakin. Sdp sai ay-liikkeen masinoimalla lokakampanjalla vähäksi aikaa ykkössijan, joka oli kadonnut jo ennakkoäänten jälkeen. Silti Suomeen tulee hallitus, jossa vasemmisto voi yksin määrätä.

Kaikkein suurimmissa kysymyksissä veto-oikeus on Sdp:llä, keskustalla ja vihreillä, koska vasemmistoliiton tai Rkp:n ero ei veisi hallitukselta enemmistöä. Muissa veto-oikeutta ei käytetä vaan mennään enemmistön mukana, esimerkiksi Sdp ja vasemmistoliitto voivat kävellä ei-sosialistien yli mennen tullen.

Jotkut vasemmistolaiset jo riemuitsivat, että melkein yhtä vasemmistojohtoinen maa kuin Kreikka. Niinpä.

Antti Rinne halusi jakaa rahaa oikealle ja vasemmalle muttei pistää työllisyyttä ja kestävyysvajettakuntoon, joten hänelle eivät kelvanneet kokoomuksen ehdot. ...

Keskustan hallitusehdot

Keskustankin kynnyskysymykset olivat 75 %:n työllisyysaste ja julkisen talouden tasapaino 2023 sekä se, että yrittäjien ja yritysten verotusta ei kiristetä.

Lisäksi maatalouden kannattavuutta pitää parantaa, hakkuita lisätä, kotihoidon tukea ei saane leikata. ”Kaikkien päätösten täytyy tukea alueiden elinvoimaa ja voimavaroja sekä tukea koko Suomen yhteyksiä ja hyvinvointia.” Lisää siltoja ei-minnekään.

Pitää myös saada maakunnat Sipilän hallituksen malliin, kaikkine tehtävineen ja veroineen.

Kuntien peruspalvelujen valtionosuuksia ei saa leikata, perusturvan indeksikorotukset pitää tehdä, alimpia eläkkeitä ja lapsiperheiden tukia pitää nostaa. Näitä tukia maatalousväestö yleensä saa, jos heillä ei ole ollut palkkatuloja. Ammatti- ja oppisopimuskoulutukseen pitää panostaa.

Nämä kaikki olivat keskustan ehtoja hallitukseen menolle.

Mikko Kärnän (kesk) mukaan keskusta suostuu hallitukseen sillä ehdolla, että ”Rinne kierähtää selälleen ja antautuu”, ei tingi yhdestäkään ehdosta, ja saadaan Rinteen johtama ”keskustahallitus”.

Miksi keskusta?

Miksi Rinne suostuu tähän eikä kokoomuksen suppeampiin ehtoihin? Ehkä tämä on teatteria, ja keskusta kelpuuttaa näennäiset työllisyys- ja kestävyysvajetoimet tai työn verotuksen ja kokonaisverotuksen kiristämisen.

Jos keskustan tilalla olisi kokoomus, se olisi saanut 6 ministeriä ja vasemmistoenemmistö olisi ollut mennyttä, etenkin kun kokoomus ei haluaisi vasemmistoliittoa hallitukseen.

Keskusta myös herkemmin suostuu sulle–mulle-politiikkaan ja sitä voi käyttää kölin alta, koska sen kehäketut lähtivät eduskunnasta ja eturiviin tulee kokemattomampia nuoria ja varhaiskeski-ikäisiä.

Työelämän kehittämisestä vastaava hallitusohjelmatyöryhmä annettiin SAK:n ja kumppanien hoitoon. ”Korruptio ei muutu enää paljon tämän näkyvämmäksi” kirjoitti Tere Sammallahti

Katso myös: Sdp:n ja vasemmistoliiton kansanedustajat ovat ideologisista suojatyöpaikoista, lähinnä SAK:n väkeä.

Hallituksen politiikkaa

Budjetti 2020

Iltalehden mukaan budjetin alijäämä on 2,3 miljardia euroa ja koko 57 miljardia. Vuonna 2018 porvarihallitus maksoi velkoja pois ensimmäistä kertaa 10 vuoteen, mutta nyt velka nousee 109 miljardiin vuonna 2020.[10] Helsingin Sanomien mukaan alijäämä on 2,0 miljardia, mistä hallituksen tekemät menonlisäykset muodostavat 1,85 miljardia.[11]

Keynesiläisyys

SAK:n pääekonomisti ja Helsingin Sanomat arvostelivat hallitusta elvyttävästä kaksi miljardia euroa alijäämäisestä budjetista nousukauden lopulla syyskuussa 2019, kun olisi pitänyt säästää elvytysvara tositarpeeseen. Keynesiläinen politiikka ei kiihdyttäisi suhdanneheilahteluja vaan päinvastoin säästäisi elvytysvaran huonommille vuosille.[12][13]

Verotus

Veronmaksajien laskelmien mukaan budjetti antaa keskituloisten verotuksen kiristyä 0,4 prosenttiyksikköä, 160 euroa vuonna 2020. Progressiokin jyrkkenee. Kotitalousvähennystä leikataan, mikä uhkaa työllisyyttä ja voi tuottaa harmaata taloutta.[14]

Ilmasto- ja ympäristöpolitiikka

(VATT) johtava tutkija Marita Laukkanen arvioi, että hallituksen ensimmäisen budjetin ilmastotoimet olivat millimetriluokkaa, kun tarvittaisiin kilometri, mutta kun edes turve-energiasta ei haluttu luopua, vaihtoehdot ovat vähissä. Turpeen päästöt ovat samaa luokkaa kuin henkilöliikenteen. Luonnonsuojeluliiton mukaan kivihiiltäkin saastuttavamman turpeen verotuki on 90 % veroista. Turpeesta luopuminen ei edes aiheuttaisi hiilivuotoa. Hallituksen päätös luopua parafiinidieselin tuesta ei hänestä auta ympäristöä, sillä sen pienhiukkaspäästöt ovat vähäisempiä, mutta polttoaineveron korotus inflaation perässä hieman parantaa tilannetta. Monimuotoisuuteen kuitenkin lisättiin rahoja.[15]

Vihreiden puheenjohtaja Maria Ohisalo totesikin tiedotustilaisuudessa ensimmäisenä, että ilmastopäätöksiä tarvitaan enemmän, ja vähätteli budjettia vain "ensimmäisiksi askeleiksi".[16]

Kyselyitä

Kolmannes kansasta oli edes jokseenkin samaa mieltä ja puolet ainakin jokseenkin eri mieltä siitä, "ovatko Rinteen hallituksen menolisäykset kannatettavia, vaikka ne tarkoittaisivat valtion velkaantumisen lisääntymistä." Keskustalaisista 30 % ja 56 %. Keskeisin lisämenojen rahoituskeino oli tarkoitus nostaa työllisyyttä.[17]

Viitteet

  1. Huippuvirkamiesten madon­luvut: Suomi joutuu tekemään rajuja uudistuksia, jos hyvin­vointi­yhteiskunta halutaan säilyttää Helsingin Sanomat. 28.1.2019.
  2. Kai Mykkänen paljastaa 3 reunaehtoa, jotka ajoivat kokoomuksen ulos hallitusneuvotteluista – ”Tietenkin harmittaa ja tuntuu tyhjältä” Talouselämä. 8.5.2019.
  3. 3,0 3,1 3,2 Paavo Teittinen: HS-analyysi: Rinteen hallitus jättää ikääntyvän Suomen talous­haasteet pitkälti tulevien hallitusten murheeksi Helsingin Sanomat. 4.6.2019.
  4. 4,00 4,01 4,02 4,03 4,04 4,05 4,06 4,07 4,08 4,09 4,10 Teemu Luukka HS, Paavo Teittinen HS, Teija Sutinen HS, Anni Lassila HS, Tuomas Niskakangas HS: Näin Antti Rinteen hallitus muuttaisi Suomea: Tuhat uutta lääkäriä, lisää veroja tupakalle ja limsalle, paljon pyöräteitä ja Airbnb't verolle Helsingin Sanomat. 3.6.2019.
  5. Tuomas Niskakangas HS, Teija Sutinen HS: Työllisyys on Rinteen hallituksen tärkein mittari: Lisämenot edellyttävät 30 000 uutta työllistä vuonna 2021 Helsingin Sanomat. 3.6.2019.
  6. Hallitusohjelman aktiivimallia koskevasta kirjauksesta äläkkä: ”Miksi? Miksi nollakirjaus?” Uusi Suomi. 5.6.2019.
  7. 7,0 7,1 HS-analyysi: Mitä tapahtui ratahankkeille? Hallituksen suuret ”tulevaisuusinvestoinnit” ovatkin pääosin tavallisia menolisäyksiä Helsingin Sanomat. 8.6.2019.
  8. Opettajien pestaus kolmeksi vuodeksi ammattikouluihin ”täysin kumma ajatus” Helsingin Sanomat. 8.6.2019.
  9. Annika Saarikko ei nostaisi opintotuen tulorajoja Helsingin Sanomat. 13.7.2019.
  10. Sinun osuutesi valtionvelasta on jo yli 19 000 euroa – ja Antti Rinteen hallitus kasvattaa sitä entisestään Iltalehti. 17.09.2019.
  11. Suuret linjat valtion ensi vuoden rahankäytöstä ovat nyt selvillä: HS vastaa viiteen kysymykseen Helsingin Sanomat. 18.9.2019.
  12. Perinteisiin kuuluu, että hallituksen yhteispeli sujuu alkumetreillä mallikkaasti Helsingin Sanomat. 18.9.2019.
  13. SAK hallituksen budjetista: Elvytysvaraa olisi ollut hyvä säästää oikeaan tarpeeseen Yle Uutiset. 18.9.2019.
  14. Veronmaksajat pettyi Rinteen hallitukseen: ”Verotuksen kiristyminen leikkaa nettopalkasta 160 euroa vuodessa” Talouselämä. 18.9.2019.
  15. Maria Ohisalo: ”Suuria harppauksia” – Tutkija Ylellä: ”Muutama millimetri” Uusi Suomi. 18.9.2019.
  16. HS-analyysi: Hallitus aikoo kammeta Suomen hiili­neutraaliksi 15 vuodessa, budjetti­riihen jälkeen edes vihreiden Ohisalo ei kehdannut hehkuttaa ilmasto­päätöksiä Helsingin Sanomat. 19.9.2019.
  17. Hallituspolitiikka hiertää hallituspuolue keskustan kannattajia: yli puolet suhtautuu kielteisesti valtion menojen lisäyksiin Helsingin Sanomat. 13.7.2019.

Katso myös

Aiheesta muualla

Henkilökohtaiset työkalut