Syntyperän vaikutus

Kohteesta Liberalismiwiki
Loikkaa:valikkoon, hakuun

Perhetaustan vaikutus, kasvatuksen vaikutus ja muiden olosuhteiden vaikutus moniin asioihin on luultua pienempi. Geenit ja satunnaiset tekijät (sisarusten "ei-jaettu ympäristö") ovat usein ratkaisevia "olosuhteiden" sijaan.

Ihmisten onnellisuus, tulot, älykkyys ja moni muu riippuvat lähinnä muista asioista kuin siitä, minkä perheen lapsina he elävät. Geenit ja sattuma selittävät paljon, perhetausta kovin vähän. Eikä onnellisuus paljonkaan riipu varallisuudesta. Ks. myös Ominaisuuksien periytyvyys.

Onnettomuutesi tuskin on yhteiskunnan vika

On turha syyttää yhteiskuntaa, valtiota, kapitalisteja tai sosialismia siitä, jos et ole onnellinen, ainakin useimpien. Olosuhteet selittävät vain 10 % onnellisuuden vaihtelusta, ja se, missä valtiossa asuu, on aika pieni osa tästä, joskin vapaus lisää onnellisuutta. Terveys, työllisyys varakkuus, valtio, sukupuoli, työllisyys, lapsuustraumat, etninen tausta, parisuhteet, elämän tapahtumat ja muut olosuhteet eivät siis ole niin tärkeää kuin se 50 %, joka tulee geeneistä, tai se 40 %, johon "voit itse vaikuttaa" - tai näin tutkijat sanovat, mutta joku kutsuisi sitä sattumaksi.

Yhteiskuntaa voi siis syyttää onnettomuudestaan yleensä vain pieneltä osin, ellei sitten syytä sitä siitä, että ei ole harjoitettu eugeniikkaa (50 %) tai muuten sallittu oloja, joissa hyvägeeniset lisääntyvät eniten - eivät vahvimmat ja hyvätuloisimmat vaan onnellisimmat? - tai sallittu ihmismielen muokkaamisen kehittämistä vapaammin.

Onnellisuus ei juuri riipu olosuhteista

Ihmisen onnellisuudesta 50 % riippuu geeneistä, 40 %:iin voi itse vaikuttaa ja vain 10 % riippuu ulkoisista olosuhteista kuten varallisuus, terveys, työllisyys, siviilisääty, ikä, sukupuoli, etninen tausta, lapsuustraumat, liikenneonnettomuudet, arvovaltaiset voitot, valtio, kulttuuri ja elämän tapahtumat. [1][2]

Monien tutkimusten mukaan ikä olisi suuri osa tuosta 10 prosentista, muut siis sitäkin vähemmän, tosin vain keskimäärin. Talouskasvun nopeus ja valtion taloudellinen vapaus myös lisäävät onnellisuutta yhdessä ja erikseen.

Perheensisäiset sosiaali- ja tuloerot ovat suurempia

Professori Pertti Tötön mukaan Yhdysvaltojen tuloeroista 3/4 on perheensisäisiä, sisarustenvälisiä tuloeroja ja vain 1/4 tuloeroista selittyy eri perheiden erisuuruisilla tuloilla. Vastaavasti myös ammatit ja koulutus vaihtelevat sisarusten välillä enemmän kuin perheestä toiseen. [3]

Geenit selittävät puolet tuloeroista

Geenit selittävät miehillä puolet ja naisilla 40 % elinikäisistä tuloeroista. Tämä selvisi verrattaessa suomalaisten identtisten ja ei-identtisten kaksosten tuloeroja. [4]

Tämä ei ole ristiriidassa ylemmän kanssa, koska täyssisaruksilla on vain puoliksi samat geenit. Yleensä pitäisi verrata elinikäisiä tuloeroja, vaikka ne ovat ihmisten välillä melko pieniä, mutta lehdet ja tuloerojen vastustajat pitävät melua yleensä vain vuosittaisista eroista, koska ne näyttävät isommilta sattumien vuoksi.

Tulot ja koulutus eivät paljonkaan riipu jaetusta ympäristöstä

Vanhempien tulot ja koulutus ennustavat voimakkaasti biologisten mutta heikosti tai ei lainkaan adoptiolasten tuloja ja koulutusta. Tämä havaittiin tutkimalla Holt-adoptiopalvelun lapsia, koska se sijoitti lapset satunnaisesti perheisiin. [5][6][7]

Vanhempien tulot ennustavat voimakkaasti lasten SAT-pisteitä. Puolet tästä selittyy älykkyydellä. [7]

Älykkyys ei nuoruuden jälkeen riipu jaetusta ympäristöstä

Perhetaustan vaikutus älykkyyteen katoaa nuoruudessa. Sen jälkeen käytännössä vain geenit ja ei-jaettu ympäristö vaikuttavat.[8]

Lapsuudessa jaettu ympäristö selittää 30 % älykkyyden vaihtelusta mutta nuoruuden lopussa se on noin nolla. Sama koskee monia muita psykologisia ominaisuuksia. Äärimmäisiä perheoloja ei tässä tutkittu. [9][10][11][12]

Sairaudet

Ei-jaettu ympäristö (sattuma) selittää suuren osan sairauksista.[8]

Skitsofrenian korrelaatio ei-identtisten sisarusten välillä on 10 %, identtisillä ehkä kaksinkertainen.

Persoonallisuus ei riipu jaetusta ympäristöstä

Useimpien psykologisten ominaisuuksien korrelaatio adoptiosisaruksilla on lähes nolla ("jaetulla ympäristöllä" ei näytä olevan vaikutusta). Sen sijaan geenien vaikutus on suuri: identtisten kaksosten korrelaatioita eri ominaisuuksiin olivat ulospäinsuuntautuneisuus 51 %, neuroottisuus 50 %, hyvänolon tunne 50 %, ja suvaitsevaisuus 53 %, vaarahakuisuus 50 %, autoritaarisuus 61 %, vieraantuminen 58 %. Jaettu ympäristö vaikutti ainoastaan maskuliinisuuteen ja feminiinisyyteen, joka ehkä onkin enemmän asenne kuin persoonallisuuspiirre. Adoptiosisarusten korrelaatio persoonallisuuksissa oli 4 %, adoptiovanhempaan 5 %. [13]

Asioita, joihin jaettu ympäristö vaikuttaa

Vanhemmat, asuinympäristö, koulut ja muut sisarusten yhteiset tekijät vaikuttavat sentään joihinkin asioihin yhteensä merkittävästi.

Epäsosiaalisuus

Epäsosiaalinen käyttäytyminen nuoruudessa johtuu vain 15-prosenttisesti jaetusta ympäristöstä, joka on sisaruksilla sama, 40-prosenttisesti ei-jaetusta.[8]

Akateeminen menestys

Kohtalainen, joskin yllättävän vaatimaton osa akateemisesta menestyksestä riippuu jaetusta ympäristöstä, johon tyypillisesti kuuluvat myös perhe, koulu ja opettajat.[8]

Kuka menee yliopistoon

Erot koulutuksessakin selittyvät pitkälti geeneillä, mutta perhetaustakin selittää 30-40 % siitä, kelle tulee yliopistotutkinto, kelle ammattikorkeatutkinto ja kelle ammattikoulututkinto.[14]

Kasvatuksellakin on väliä

Kasvatus tai muukaan kotiympäristö ei juurikaan selitä ihmisten tuloja, älykkyyttä, itsekontrollia, mielenterveysongelmia tai alkoholismia. Niiden takana ovat perintötekijät ja yksilöllinen ympäristö, kuten sairastetut taudit. Tiedot on saatu muun muassa kaksos- ja adoptiotutkimuksista. Adoptoidut lapset muistuttavat paljon enemmän biologisia sukulaisiaan kuin kasvinperheensä jäseniä. "Toisen lapsen jälkeen vanhemmat alkavat uskoa geeneihin", sanotaan. Tutkijat pitävät silti mahdollisena, että perhetaustan ääriolot voivat vaikuttaa mainittuihin ominaisuuksiin.[14]

Lastenpsykiatrian professorin Andre Sourander kuitenkin väittää, että ympäristön ja kasvatuksen vaikutuksesta lasten mielenterveysongelmiin ja käytöshäiriöihin olisi vahvaa tutkimusnäyttöä. Hänen mukaansa pitäisi tukea lapsen positiivisia puolia ja vaikuttaa myönteisesti lapsen itsetuntoon. Lastenpsykiatrian professori Kaija Puura myöntää, että persoonallisuuteen ei voi vaikuttaa, mutta sanoo, että liian ankara tai ymmärtämätön kasvatus voi silti aiheuttaa vahinkoa. Kasvatus tulisi sopeuttaa kunkin lapsen geneettisen temperamentin mukaan. Lasta ei kuitenkaan tarvitse treenata, eivät vanhemmat voi vaikuttaa siihen, kuka voittaa Nobel-palkinnon. Turvallinen ja ennustettava perhe-elämä riittää, Puura arvioi.[15]

Artikkelista jää epäselväksi, onko näiden tutkijoiden väitteiden takana kovaa määrällistä näyttöä, kuten geenien osuudesta, vai vain metodologisesti heikompaa näyttöä. Ainoastaan tutkinnon tason 30-40 % näyttää olevan määrällinen tulos ympäristön todellisesta vaikutuksesta.

Vaikka geenit vaikuttavat alkoholismiin, kovalla itsekurilla voi elintavoillaan välttyä alkoholismilta? Itsekuri ei kuitenkaan riipu kasvatuksesta tai muustakaan varsinaisesta ympäristöstä, vain 60 % geeneistä ja 40 % satunnaistekijöistä. https://www.sciencedirect.com/science/article/pii/S0149763418307905 Siksi tuollainen järkeily ei todista asioita, vaan tarvitaan kunnon kvantitatiivista tutkimusta.

Saako syntyperä vaikuttaa?

Jotta geeniperimän vaikutus ihmisen taloudelliseen asemaan tai onnellisuuteen voitaisiin estää, pitäisi kehittää tekniikka, joka tuottaisi geneettisesti identtisiä lapsia, sekä kieltää lastenteko perinteisellä menetelmällä.

Jos taas katsotaan, että geeniperimä saa vaikuttaa mutta lapsuuden ympäristö ei, lapset pitäisi heti synnyttyään poistaa vanhemmilta ja kasvattaa enemmän tai vähemmän laitosmaisesti. Tällaista on kokeiltu ainakin antiikin Spartassa sekä nykypäivän Pohjois-Koreassa, ensimmäisessä tosin sillä erolla, että rumat lapset surmattiin välittömästi.[16][17]

Tai jos katsotaan, että syntyperä saa vaikuttaa muuten paitsi että lapsuuden ympäristö ei saa vaikuttaa taloudelliseen asemaan, vanhemmilta pitäisi kieltää lastensa opintojen tai muiden investointien tukeminen. Myös perintöoikeus pitäisi lakkauttaa. Silloinkin vanhemmille jäisi monia keinoja avustaa lastaan opinnoissa epäsuorasti.

Maltilliset liberaalit yleensä hyväksyvät syntyperän vaikutuksen vähentämisen jossain määrin esim. opintotuella, opintolainojen takauksella tai myös opintojen aikana maksettavalla perustulolla, libertaarit eivät.

Viitteet

  1. Onnen lähteillä, Auli Saukkonen, A-klinikkasäätiö.
  2. Pursuing Happiness: The Architecture of Sustainable Change, Sonja Lyubomirsky et al., Review of General Psychology, 2005, Vol. 9, No. 2, 111–131 1089-2680/05/$12.00 DOI: 10.1037/1089-2680.9.2.111.
  3. Kannattaa olla esikoinen tai kuopus, Pertti Töttö, Tiede 8/2005
  4. Tuloerot johtuvat geeneistä, Kauppalehti 08.06.2011
  5. What Happens When We Randomly Assign Children to Families?, Bruce Sacerdote, NBER Working Paper No. 10894, November 2004, NBER
  6. Nature, Nurture and Income, professor Alex Tabarrok, November 29, 2004
  7. 7,0 7,1 The Inheritance of Education, professor Alex Tabarrok, August 29, 2009
  8. 8,0 8,1 8,2 8,3 Commentary: Why are children in the same family so different? Non-shared environment three decades later, Robert Plomin, Int J Epidemiol. 2011 June; 40(3): 582–592. Published online 2011 June 29. doi: 10.1093/ije/dyq144.
  9. Neisser et al. (August 7, 1995). Intelligence: Knowns and Unknowns. Board of Scientific Affairs of the American Psychological Association. Luettu August 6, 2006.
  10. "Genetic and environmental influences on adult intelligence and special mental abilities." (1998). Human biology; an international record of research 70 (2): 257–79. PMID 9549239. 
  11. "Why are children in the same family so different? Nonshared environment a decade later." (2001). Canadian Journal of Psychiatry 46 (3): 225–33. PMID 11320676. 
  12. (1998) The Nurture Assumption: why children turn out the way they do. New York (NY): Free Press. ISBN 0-684-84409-5. 
  13. Why are children in the same family so different from one another?, Robert Plomin and Denise Daniels, International Journal of Epidemiology 2011;40:563–582, doi:10.1093/ije/dyq148. Sivut 563, 568-569.
  14. 14,0 14,1 Vanhemman on turha yrittää muokata lastaan kasvatuksella, sanoo maailmankuulu tutkija: Lopulta geenit muotoilevat elämämme Helsingin Sanomat. 19.8.2019.
  15. Suomalaiset lasten­psykiatrit eivät usko geenien yli­valtaan: ”Ei ole todellakaan ihan sama, miten lastaan kasvattaa” Helsingin Sanomat. 21.8.2019.
  16. Sjögren, Otto: Historiallinen lukukirja: Vanha ja Keski-aika, WSOY, 1888, Wikipedian kautta.
  17. Pohjois-Korea - Cityn kesäterveiset kommunismin teemapuistosta, City-lehti 13/2009

Katso myös