Koulutus
Liberalismiwiki
Sisällysluettelo |
Liberaalien kannat
Libertaarit vastustavat sekä keskusjohtoista opetussuunnitelmaa että verovaroin kustannettua julkista koulutusta. Libertaarien mielestä markkinat luovat sekä tehokkaampia että parempiin tuloksiin yltäviä oppilaitoksia. Libertaristit siis kannattavat kaiken koulutuksen yksityistämistä.
Koulutuksen yksityistämistä kannattavat jotkut muutkin liberaalit, jotka kuitenkin haluaisivat vastaavasti korottaa lapsilisiä tai muuten varmistaa kaikille riittävät mahdollisuudet saada koulutusta.
Yleisin muiden liberaalien kanta lienee koulutusseteli eli suurin piirtein Ruotsissa käytössä oleva järjestelmä, jossa koulutus periaatteessa yksityistetään mutta lapsille jaettavalla koulutussetelillä varmistetaan koulutuksen saanti jokaiselle ja lisäksi asetetaan jokin kriteeri sille, millaisissa koulutuspalveluissa koulutusseteliä saa käyttää maksuvälineenä. Tyypillisesti nämäkin kriteerit olisivat nykyisiä väljemmät.
Koulun vapaa valinta
Suomalaiseen malliin tärkeimpänä muutoksena liberaalit yleensä näkisivät täyden valinnanvapauden antamista oppilaille valita koulu. Tähän liittyisi mm. opetusministeriön koululupien harkinnanvaraisuuden poistaminen (nykyisin opetusministeriö päättää, kuka saa perustaa koulun ja on hylännyt useita uusien perustettavien koulujen lupia todeten, ettei niille ole "tarvetta") sekä mahdollisuus antaa oppilaille koulutukseen tarkoitettu raha koulutussetelinä, jonka oppilas voisi käyttää haluamassaan opetuslaitoksessa lukukausimaksujen maksamiseen kokonaan tai osittain.
On myös todettu, että maissa, joissa koulua ei saa valita, asuinalueet segregoituvat eniten, kun muuttaminen kalliille alueelle on ainoa keino valita lapselle tietynlainen koulu.
Mikä keskusjohtoisessa opetussuunnitelmassa on vikana
Kansalaisia hankala pakottaa yhteen muottiin
Keskusjohtoinen opetussuunnitelma aiheuttaa närää kansalaisissa vuodesta toiseen. Esimerkiksi suurin osa suomalaisista vastustaa pakollista ruotsinkielen opiskelua.[1]. Vapaa-ajattelijat kritisoivat pakollista uskonnon opetusta, varsinkin Yhdysvalloissa vakaumukselliset kristityt kritisoivat pakollista biologiaa ja terveystietoa, jotka tuovat heidän kannaltaan ikäviä tosiasioita esille kuten evoluution ja avioliiton ulkopuolisen seksin, Suomen Islamilainen puolue vastustaa liikuntatunteja ja musiikin opetusta.
Keskusjohtoinen järjestelmä toimii jähmeästi
Peruskoulussa oppilaat saavat valita käsityöaineen puutyötöiden ja ompelutöiden väliltä. On kyseenalaista tarvitseeko suurin osa kansalaisista kyseisiä taitoja kovinkaan montaa kertaa elämässä 2000 luvulla. Myöskään biologiasta, liikunnasta, musiikista, kuvaamataiteesta ja uskonnosta ei ole hyötyä kaikille kansalaisille. Biologian pakollinen opetus kaikille juontaa juurensa kaupungistumista edeltäneeseen aikaan jolloin tarve ymmärtää eliöiden ominaisuuksia kuului jokapäiväiseen elämään. Nykyään tämä tarve on korvautunut esimerkiksi tarpeella ymmärtää tietotekniikkaa ja taloustietoa (Nykyään moni ihminen elää yli rahojensa ja velkaantuu). Näiden pakollinen opetus kuitenkin loistaa opetussuunnitelmassa poissaolollaan. Tämä on tietysti ymmärrettävää, koska suomalainen opetussuunnitelma on noudattanut kutakuinkin samaa kaavaa vuodesta 1985. Koska valtio on hidas muuttumaan, olemme tänään tilanteessa jossa peruskouluissa opetetaan satojen, sienten, kasvien ja lintujen nimiä, mutta jonka päätyttyä 44 % suomalaisista ei osaa antaa oikeaa määritelmää korolle[2]. Yritysmaailma puolestaan kaipaa jatkuvasti kovempaa tietoteknistä perusosaamista Wordistä ja Excelistä aina Javaohjelmointiin saakka - valtion peruskoulu tarjoaa vastineeksi pannulappuja ja kynätelineitä.
Mikä julkisissa oppilaitoksissa on vikana
Yksilön valinnanvapauden vähentyminen
Nonaggressioperiaate toteaa, että kunkin yksilön tulee saada laillisesti tehdä mitä haluaa kunhan ei aloita väkivaltaa, eli loukkaa toisen yksilön fyysistä koskemattomuutta tai omistusoikeutta. Verorahoin kustannettu julkinen koulutus rikkoo tätä oikeutta pakottamalla jokaisen veronmaksajan kustantamaan julkiset oppilaitokset riippumatta siitä käyttääkö kansalaiset niitä vai ei. Esimerkiksi sellaisen lapsen joka opiskelee yksityisessä koulussa vanhemmat kustantavat lapsensa opiskelun sekä yksityisessä oppilaitoksessa, että kunnan oppilaitoksessa, vaikka lapsi käyttää vain toista.
Tulonsiirto köyhiltä rikkaille
Acta Sosiologia lehdessä julkaistun tutkimuksen mukaanlähde? niillä suomalaisilla, joiden vanhemmat ovat korkeakoulutettuja, on kahdeksankertainen todennäköisyys päästä sisään suomalaiseen yliopistoon verrattuna niihin suomalaisiin, joiden vanhemmat eivät ole korkeakoulutettuja. Korkeakoulutetut ovat keskimäärin suuripalkkaisempia - myös verojen jälkeen. Korkeakoulututkinnon saaneilla on myös matalin työttömyysprosentti. Täten on ilmiselvää, että ilmainen korkeakoulutus on tulonsiirto köyhiltä rikkaille.
Vapaiden markkinoiden ohjaama koulutus muissa maissa
Ruotsi
Ruotsi vapautti koulukilpailun vuonna 1992 palveluseteleillä.[3] Kilpailu nosti opetuksen tasoa ja viihtyvyyttä sekä julkisissa että yksityisissä kouluissa, myös köyhimpien perheiden lasten osalta. Ruotsin oikeistohallitus vapautti koulukilpailun vuonna 1992 lähinnä periaatteellisista syistä eikä odottanut yksityisiä kouluja juurikaan syntyvän. Oppilaille annettiin palveluseteleit, joilla he saattoivat hankkia koulutuksensa haluamastaan koulusta, julkisesta tai yksityisestä. Pian kuitenkin ryhmä toisensa jälkeen kuitenkin keksi perustaa oman koulun. Tuloksena oli kova kilpailu oppilaista ja koulujen tason nousu, jopa julkiset koulut joutuivat kilpaa kopioimaan yksityisten tekemiä innovaatioita pitääkseen kiinni oppilaistaan. Näin köyhimpienkin perheiden lapset ovat hyötyneet kilpailusta. Rikkaillahan on valinnanvaraa kaikissa järjestelmissä. Lisäksi koulun määräytyminen asuinpaikan mukaan lisää sosiaalista segregaatiota luonnottoman korkealle, koska se luo rikkaille paineita muuttaa rikkaiden asuinalueille, jotta lapset pääsisivät oikeaan kouluun.
Nyt Ruotsissa on 900 vapaata koulua, yksi kahdeksasta, ja viime vuonna hyväksyttiin 1550 lisää. Suurin osa näistä ei johda uusiin kouluihin vaan on vanhempien uhkaus perustaa oma koulu, jos kunta sulkee kunnallisen lähikoulun. Jos kunta perääntyy, vanhemmat luovuttavat. Samaa mallia kaivattaisiin Suomenkin syrjäseuduille ja jopa Helsinkiin: jos vanhemmat järjestävät palvelusetelin hintaisen koulutuksen talkootyöllä, järkevillä ratkaisuilla tai pienellä lisämaksulla, miksi poliitikoilla olisi oikeus estää se ja siirtää oppilaat kaukaisempaan jättikouluun?
Mallin toimivuus johtuu siitä, että kunnallispoliitikot eivät voi kieltää koulun perustamista esimerkiksi rakennusteknisiin tekosyihin vedoten, vaan päätösvalta on vanhemmilla; vain valtiollinen keskusvirasto voi kieltää koulun ja senkin vain painavin perustein.
Nyt Ruotsissa kaikki puolueet ex-kommunisteja lukuunottamatta kannattavat palvelusetelijärjestelmää. USA:ssa äsken kuolleen talousnobelisti Milton Friedmanin jo vuonna 1955 esittämä unelma koulupalveluseteleistä on yhä toteuttamatta useimmissa osavaltioissa. Friedman puhui aina siitä, miten juuri USA:n köyhät kärsivät eniten maan koululaitoksen surkeudesta, rikkaat ovat nytkin hyvissä kouluissa.
Valtiosihteeri Mikael Sandströmin mukaan on tärkeää, että koulut saavat tehdä voittoa. Muuten parhaatkaan koulut eivät juurikaan viitsi laajeta vaan mieluummin ylläpitävät maksimaalista jonotuslistaa (esimerkiksi Engelska skolanin jonotuslista riittäisi kuuteen uuteen kouluun), ja koulujen paraneminen hidastuu. Voittoa tavoittelevissa kouluissa on myös osoitettu olevan vähemmän sosiaalista segregaatiota. Sandström sen sijaan pohtii sellaistakin antiliberaalia ajatusta, että voittoa tavoittelemattomat koulut pitäisi kieltää.
Ranska
Ranskan puolisosialistinen politiikka on johtanut suureen työttömyyteen sekä valtaväestön että maahanmuuttajien keskuudessä ja sitä kautta siirtolaisongelmiin. Yksityiskoulut ovat kuitenkin lieventäneet tätä ongelmaa.
HS kertoo, miten Ranskaan on tänä vuonna perustettu 3 uutta muslimikoulua, niitä on yhteensä 7. "Olen todella tyytyväinen. Valtion koulussa ei voinut opiskella vakavasti", kertoo Aya, 11. "Työttömyydestä ja mellakoista tutun lähiön kouluksi sen tulokset ovat hienoja"[4]
Koulutus ja raha
Jotkut ovat epäilleet, että vanhempien koulutus ja varallisuus ratkaisevat lasten koulumenestyksen. Nämä kaikki ovat kuitenkin seurauksia eivätkä syitä. Väitöskirjatutkimuksen mukaan suomalaisten 15-16-vuotiaitten koulumenestykselle ratkaisevaa oli vanhempien "aito kiinnostus ja läsnäolo koulunkäynnin ja elämisen tukena" eikä vanhempien koulutus tai vauraus[5]. Ilmeisesti samat vanhemmat olivat usein itsekin panostaneet koulutukseen ja vaurastumiseen, mikä johtaa korrelaatioon ilman syy-seuraussuhdetta.
Uskonnolliset koulut
Monet liberaalit pitävät kielteisenä sitä, että jotkut vanhemmat haluavat lähettää lapsensa uskonnollisiin kouluihin. Ruotsissa ja Ranskassa on kuitenkin todettu, että tällaisiin kouluihin menevät monet sellaisetkin oppilaat, joiden vanhemmat eivät olisi päästäneet lapsiaan tavallisiin kouluihin. Lisäksi kyseisissä kouluissa työrauha ja oppimismotivaatio ovat usein korkealla tasolla kun taas valtion kouluissa samojen maahanmuuttajaryhmien lapset usein eivät pysty opiskelemaan lähes ollenkaan.
Lähteet
- ↑ Wikipedia: Pakkoruotsi
- ↑ http://www.hs.fi/talous/artikkeli/1135233982964
- ↑ Ruotsin koulujen yksityistäminen oli menestystarina
- ↑ HS 28.11.2009, s. B1
- ↑ Vanhempien kiinnostus, ei lompakko koulumenestyksen tae, Nykypäivä, luettu 8.3.2010
