Koulutus
Liberalismiwiki
Liberaalien kannat
Libertaarit vastustavat sekä keskusjohtoista opetussuunnitelmaa että verovaroin kustannettua julkista koulutusta. Libertaarien mielestä markkinat luovat sekä tehokkaampia että parempiin tuloksiin yltäviä oppilaitoksia. Libertaristit siis kannattavat kaiken koulutuksen yksityistämistä.
Koulutuksen yksityistämistä kannattavat jotkut muutkin liberaalit, jotka kuitenkin haluaisivat vastaavasti korottaa lapsilisiä tai muuten varmistaa kaikille riittävät mahdollisuudet saada koulutusta.
Yleisin muiden liberaalien kanta lienee koulutusseteli eli suurin piirtein Ruotsissa käytössä oleva järjestelmä, jossa koulutus periaatteessa yksityistetään mutta lapsille jaettavalla koulutussetelillä varmistetaan koulutuksen saanti jokaiselle ja lisäksi asetetaan jokin kriteeri sille, millaisissa koulutuspalveluissa koulutusseteliä saa käyttää maksuvälineenä. Tyypillisesti nämäkin kriteerit olisivat nykyisiä väljemmät.
Koulun vapaa valinta
Suomalaiseen malliin tärkeimpänä muutoksena liberaalit yleensä näkisivät täyden valinnanvapauden antamista oppilaille valita koulu. Tähän liittyisi mm. opetusministeriön koululupien harkinnanvaraisuuden poistaminen (nykyisin opetusministeriö päättää, kuka saa perustaa koulun ja on hylännyt useita uusien perustettavien koulujen lupia todeten, ettei niille ole "tarvetta") sekä mahdollisuus antaa oppilaille koulutukseen tarkoitettu raha koulutussetelinä, jonka oppilas voisi käyttää haluamassaan opetuslaitoksessa lukukausimaksujen maksamiseen kokonaan tai osittain.
On myös todettu, että maissa, joissa koulua ei saa valita, asuinalueet segregoituvat eniten, kun muuttaminen kalliille alueelle on ainoa keino valita lapselle tietynlainen koulu.
Mikä keskusjohtoisessa opetussuunnitelmassa on vikana
Kansalaisia hankala pakottaa yhteen muottiin
Keskusjohtoinen opetussuunnitelma aiheuttaa närää kansalaisissa vuodesta toiseen. Esimerkiksi suurin osa suomalaisista vastustaa pakollista ruotsinkielen opiskelua.[1]. Vapaa-ajattelijat kritisoivat pakollista uskonnon opetusta, varsinkin Yhdysvalloissa vakaumukselliset kristityt kritisoivat pakollista biologiaa ja terveystietoa, jotka tuovat heidän kannaltaan ikäviä tosiasioita esille kuten evoluution ja avioliiton ulkopuolisen seksin, Suomen Islamilainen puolue vastustaa liikuntatunteja ja musiikin opetusta.
Keskusjohtoinen järjestelmä toimii jähmeästi
Peruskoulussa oppilaat saavat valita käsityöaineen puutyötöiden ja ompelutöiden väliltä. On kyseenalaista tarvitseeko suurin osa kansalaisista kyseisiä taitoja kovinkaan montaa kertaa elämässä 2000 luvulla. Myöskään biologiasta, liikunnasta, musiikista, kuvaamataiteesta ja uskonnosta ei ole hyötyä kaikille kansalaisille. Biologian pakollinen opetus kaikille juontaa juurensa kaupungistumista edeltäneeseen aikaan jolloin tarve ymmärtää eliöiden ominaisuuksia kuului jokapäiväiseen elämään. Nykyään tämä tarve on korvautunut esimerkiksi tarpeella ymmärtää tietotekniikkaa ja taloustietoa (Nykyään moni ihminen elää yli rahojensa ja velkaantuu). Näiden pakollinen opetus kuitenkin loistaa opetussuunnitelmassa poissaolollaan. Tämä on tietysti ymmärrettävää, koska suomalainen opetussuunnitelma on noudattanut kutakuinkin samaa kaavaa vuodesta 1985. Koska valtio on hidas muuttumaan, olemme tänään tilanteessa jossa peruskouluissa opetetaan satojen, sienten, kasvien ja lintujen nimiä, mutta jonka päätyttyä 44 % suomalaisista ei osaa antaa oikeaa määritelmää korolle[2]. Yritysmaailma puolestaan kaipaa jatkuvasti kovempaa tietoteknistä perusosaamista Wordistä ja Excelistä aina Javaohjelmointiin saakka - valtion peruskoulu tarjoaa vastineeksi pannulappuja ja kynätelineitä.
USA:n sosialisoitu koulutus
90 % yhdysvaltalaislapsista koulutetaan julkisissa kouluissa, ja yliopistojenkin julkiset tuet ja anteliaat opintolainat ovat valtavia. Julkisissa kouluissa on vaikea poistaa vanhentuneita opetustapoja tai huonoja opettajia. Lisäksi hallitus palkitsee hyvillä viroilla kalliista koulutuksesta, kun taas yksityinen sektori arvostaa enemmän osaamista. [3]
Mikä julkisissa oppilaitoksissa on vikana
Yksilön valinnanvapauden vähentyminen
Nonaggressioperiaate toteaa, että kunkin yksilön tulee saada laillisesti tehdä mitä haluaa kunhan ei aloita väkivaltaa, eli loukkaa toisen yksilön fyysistä koskemattomuutta tai omistusoikeutta. Verorahoin kustannettu julkinen koulutus rikkoo tätä oikeutta pakottamalla jokaisen veronmaksajan kustantamaan julkiset oppilaitokset riippumatta siitä käyttääkö kansalaiset niitä vai ei. Esimerkiksi sellaisen lapsen joka opiskelee yksityisessä koulussa vanhemmat kustantavat lapsensa opiskelun sekä yksityisessä oppilaitoksessa, että kunnan oppilaitoksessa, vaikka lapsi käyttää vain toista.
Tulonsiirto köyhiltä rikkaille
Acta Sosiologia lehdessä julkaistun tutkimuksen mukaanlähde? niillä suomalaisilla, joiden vanhemmat ovat korkeakoulutettuja, on kahdeksankertainen todennäköisyys päästä sisään suomalaiseen yliopistoon verrattuna niihin suomalaisiin, joiden vanhemmat eivät ole korkeakoulutettuja. Korkeakoulutetut ovat keskimäärin suuripalkkaisempia - myös verojen jälkeen. Korkeakoulututkinnon saaneilla on myös matalin työttömyysprosentti. Täten on ilmiselvää, että ilmainen korkeakoulutus on tulonsiirto köyhiltä rikkaille.
Vapaiden markkinoiden ohjaama koulutus muissa maissa
Ruotsi
Ruotsi vapautti koulukilpailun vuonna 1992 palveluseteleillä.[4] Kilpailu nosti opetuksen tasoa ja viihtyvyyttä sekä julkisissa että yksityisissä kouluissa, myös köyhimpien perheiden lasten osalta. Ruotsin oikeistohallitus vapautti koulukilpailun vuonna 1992 lähinnä periaatteellisista syistä eikä odottanut yksityisiä kouluja juurikaan syntyvän. Oppilaille annettiin palveluseteleit, joilla he saattoivat hankkia koulutuksensa haluamastaan koulusta, julkisesta tai yksityisestä. Pian kuitenkin ryhmä toisensa jälkeen kuitenkin keksi perustaa oman koulun. Tuloksena oli kova kilpailu oppilaista ja koulujen tason nousu, jopa julkiset koulut joutuivat kilpaa kopioimaan yksityisten tekemiä innovaatioita pitääkseen kiinni oppilaistaan. Näin köyhimpienkin perheiden lapset ovat hyötyneet kilpailusta. Rikkaillahan on valinnanvaraa kaikissa järjestelmissä. Lisäksi koulun määräytyminen asuinpaikan mukaan lisää sosiaalista segregaatiota luonnottoman korkealle, koska se luo rikkaille paineita muuttaa rikkaiden asuinalueille, jotta lapset pääsisivät oikeaan kouluun.
Nyt Ruotsissa on 900 vapaata koulua, yksi kahdeksasta, ja viime vuonna hyväksyttiin 1550 lisää. Suurin osa näistä ei johda uusiin kouluihin vaan on vanhempien uhkaus perustaa oma koulu, jos kunta sulkee kunnallisen lähikoulun. Jos kunta perääntyy, vanhemmat luovuttavat. Samaa mallia kaivattaisiin Suomenkin syrjäseuduille ja jopa Helsinkiin: jos vanhemmat järjestävät palvelusetelin hintaisen koulutuksen talkootyöllä, järkevillä ratkaisuilla tai pienellä lisämaksulla, miksi poliitikoilla olisi oikeus estää se ja siirtää oppilaat kaukaisempaan jättikouluun?
Mallin toimivuus johtuu siitä, että kunnallispoliitikot eivät voi kieltää koulun perustamista esimerkiksi rakennusteknisiin tekosyihin vedoten, vaan päätösvalta on vanhemmilla; vain valtiollinen keskusvirasto voi kieltää koulun ja senkin vain painavin perustein.
Nyt Ruotsissa kaikki puolueet ex-kommunisteja lukuunottamatta kannattavat palvelusetelijärjestelmää. USA:ssa äsken kuolleen talousnobelisti Milton Friedmanin jo vuonna 1955 esittämä unelma koulupalveluseteleistä on yhä toteuttamatta useimmissa osavaltioissa. Friedman puhui aina siitä, miten juuri USA:n köyhät kärsivät eniten maan koululaitoksen surkeudesta, rikkaat ovat nytkin hyvissä kouluissa.
Valtiosihteeri Mikael Sandströmin mukaan on tärkeää, että koulut saavat tehdä voittoa. Muuten parhaatkaan koulut eivät juurikaan viitsi laajeta vaan mieluummin ylläpitävät maksimaalista jonotuslistaa (esimerkiksi Engelska skolanin jonotuslista riittäisi kuuteen uuteen kouluun), ja koulujen paraneminen hidastuu. Voittoa tavoittelevissa kouluissa on myös osoitettu olevan vähemmän sosiaalista segregaatiota. Sandström sen sijaan pohtii sellaistakin antiliberaalia ajatusta, että voittoa tavoittelemattomat koulut pitäisi kieltää.
Ruotsissa on jo yli 1000 yksityistä lukiota ja yläastetta[5]. Ainakin artikkelissa mainittu yksityiskoulu on tuottanut hyviä oppimistuloksia[5].
"Eräs johtava demari sanoi minulle kerran, kuule Peje miksei koulujen pyörittämisellä saisi tehdä voittoa, kun niitä rakentavat firmatkin tekevät voittoa." [5] Yksityiskoulut voittavat jatkuvasti asiakkaita kuntien kouluilta siksi, että ne tarjoavat parempaa opetusta halvemmalla. Jos sen tekee niin tehokkaasti, että siitä jää vielä voittoa, niin kansantalouden näkökulmasta sellaisen voitollisimman toiminnan lisääntyminen on toivottavaa.
Ranska
Ranskan puolisosialistinen politiikka on johtanut suureen työttömyyteen sekä valtaväestön että maahanmuuttajien keskuudessä ja sitä kautta siirtolaisongelmiin. Yksityiskoulut ovat kuitenkin lieventäneet tätä ongelmaa.
HS kertoo, miten Ranskaan on tänä vuonna perustettu 3 uutta muslimikoulua, niitä on yhteensä 7. "Olen todella tyytyväinen. Valtion koulussa ei voinut opiskella vakavasti", kertoo Aya, 11. "Työttömyydestä ja mellakoista tutun lähiön kouluksi sen tulokset ovat hienoja"[6]
Yhdysvallat
Peruskoulutus on USA:ssa monin paikoin huonoa. Siksi Milton Friedman on perustanut koulutuspalveluseteliä ajavan säätiön, jotta köyhätkin voisivat valita koulunsa.
USA:ssa on maailman 4. tasa-arvoisin pääsy korkeakouluihin riippumatta varallisuudesta, sukupuolesta tai vanhempien koulutustasosta (1. Suomi, 2. Hollanti, 3. Norja, 4. USA, 5. Australia).[7][8] Yhdysvalloissa "hyvinkin erilaiset perheet ja nuoret onnistuvat haalimaan opiskelurahat kasaan niin, ettei vanhempien köyhyys tai alhainen koulutustaso estä nuoren opintoja."[9]
Koulutus ja raha
Jotkut ovat epäilleet, että vanhempien koulutus ja varallisuus ratkaisevat lasten koulumenestyksen. Nämä kaikki ovat kuitenkin seurauksia eivätkä syitä. Väitöskirjatutkimuksen mukaan suomalaisten 15-16-vuotiaitten koulumenestykselle ratkaisevaa oli vanhempien "aito kiinnostus ja läsnäolo koulunkäynnin ja elämisen tukena" eikä vanhempien koulutus tai vauraus[10]. Ilmeisesti samat vanhemmat olivat usein itsekin panostaneet koulutukseen ja vaurastumiseen, mikä johtaa korrelaatioon ilman syy-seuraussuhdetta.
Uskonnolliset koulut
Monet liberaalit pitävät kielteisenä sitä, että jotkut vanhemmat haluavat lähettää lapsensa uskonnollisiin kouluihin. Ruotsissa ja Ranskassa on kuitenkin todettu, että tällaisiin kouluihin menevät monet sellaisetkin oppilaat, joiden vanhemmat eivät olisi päästäneet lapsiaan tavallisiin kouluihin. Lisäksi kyseisissä kouluissa työrauha ja oppimismotivaatio ovat usein korkealla tasolla kun taas valtion kouluissa samojen maahanmuuttajaryhmien lapset usein eivät pysty opiskelemaan lähes ollenkaan.
Koulutuksen ulkoishyödyt ja ulkoishaitat
Murray Rothbardin mukaan koulutusseteli olisi parannus nykyiseen mutta se antaisi hallitukselle kohtuuttomasti valtaa yksityiskouluihin. Ekonomisti Bryan Caplan kritisoi Rothbardia ulkoisvaikutusten unohtamisesta: koulutuksen on väitetty tuottavan merkittäviä ulkoishyötyjä, toisaalta koulutuksen signalointiteorian perusteella koulutus aiheuttaakin ulkoishaittoja. [11]
Lisäraha ei paranna koulutusta
Monet huolella kontrolloidut tutkimukset ovat osoittaneet, että terveydenhoidon tai koulutuksen lisärahoituksen hyödyt ovat vähäisiä tai olemattomia. [3]
USA käyttää 1. ja 2. asteen koulutuksiin 40 % enemmän kuin teollisuusmaat keskimäärin mutta pärjää vertailuissa paljon keskimääräistä heikommin. Collegen valinta – halvin tai kallein – ei vaikuta lainkaan tai korkeintaan hieman tulevaan ansiotasoon, kun edeltävät tekijät kontrolloidaan. Tämä koskee myös huono-osaisille tarkoitettuja erityispanostuksia. Nuorten miesten kohdalla koulutus- ja työllistämistoimien vaikutus on peräti negatiivinen. [3]
Ilmainen korkeakoulutus on tulonsiirtoa rikkaille
Ilmainen korkeakoulutus on professori Matti Virénin mukaan suurimpia epätasa-arvoistavia mekanismeja. Se siirtää verorahoja lähinnä rikkaiden lapsille. [12]
Koulutus on kulutusta?
Mm. esiintymistaiteen, kuvataiteen, psykologian ja journalismin kandidaateiksi valmistuu USA:ssa kaksi kertaa niin moni kuin 25 vuotta sitten, vaikka näillä aloilla tutkinto ei paljonkaan näy palkassa, mutta tietotekniikasta, matematiikasta tai kemian insinööriksi valmistuu hieman entistä harvempi. Lisäksi mainituilla Taloustieteilijä Alex Tabarrokin mukaan esiintymistaiteen, kuvataiteen, psykologian, journalismin yms. koulutuksessa ei ole mitään vikaa, mutta sitä ei tarvitsisi tukea verorahoilla, koska se ei tuota merkittäviä ulkoishyötyjä toisin kuin alat, jotka johtavat usein merkittäviin innovaatioihin tai hoitoihin. [13][14]
The Economistin mukaan koulutus on kuitenkin pikemminkin kulutusta eikä investointi omaan tuottavuuteen. Lehden mukaan tämän todistaa se, että ihmiset tietoisesti valitsevat matalamman palkan alojen koulutuksen. Opiskelijat valitsevat mainittujen alojen koulutusta paljon entistä useammin, kun taas insinöörialojen koulutus ei ole lisääntynyt, vaikka "kaikki tietävät", että insinöörialan koulutuksella saisi paremman palkan. [13]
Kuten Tabarrok sanoo, ihmisillä pitää olla oikeus valita "kivaa" "tuottavan" sijaan, mutta tällaista valintaa ei pitäisi tukea. Tosin ei ole aivan selvää, ovatko insinöörialojen ulkoishyödyt niin paljon muiden alojen ulkoishyötyjä suurempia, että insinöörialojenkaan koulutusta olisi syytä tukea. Toki suurista innovaatioista yleensä vääjäämättä syntyy valtavia ulkoishyötyjä, ja lisäksi korkeat palkat yleensä korreloivat korkeamman kuluttajan ylimäämän kanssa ja etenkin korkeampien verotulojen kanssa. Tällainen hyötyjen valuminen muille voi johtaa siihen, että epäoptimaalisen harva vaivautuu opiskelemaan insinöörialoille.
Jotkut vasemmistoliberaalit kannattavat ulkoishyötyjä kompensoivaa tukea, mutta heidän kesken on erimielisyyttä siitä, mitkä asiat tuottavat riittäviä ulkoishyötyjä.
Lähteet
- ↑ Wikipedia: Pakkoruotsi
- ↑ http://www.hs.fi/talous/artikkeli/1135233982964
- ↑ 3,0 3,1 3,2 The New Commanding Heights, Arnold Kling and Nick Schulz, National Affairs, 2011
- ↑ Ruotsin koulujen yksityistäminen oli menestystarina
- ↑ 5,0 5,1 5,2 Yksityiskoulut lisääntyvät Ruotsissa, Yle.fi 23.8.2010
- ↑ HS 28.11.2009, s. B1
- ↑ "Tutkimus: Suomessa tasa-arvoisin pääsy korkeakouluihin.", Helsingin Sanomat 29.12.2010, s. A9
- ↑ Vertailu: Suomalaisilla maailman tasa-arvoisimmat mahdollisuudet päästä korkeakouluun, Aamulehti.fi / STT 28.12.2010
- ↑ Suomi voitti vertailun opiskelumahdollisuuksista, Turun Sanomat 28.12.2010
- ↑ Vanhempien kiinnostus, ei lompakko koulumenestyksen tae, Nykypäivä, luettu 8.3.2010
- ↑ EconLog Book Club: For a New Liberty, Chapter 7, Bryan Caplan, kirja-arvostelu, Library of Economics
- ↑ http://www.hs.fi/kotimaa/artikkeli/Professori+Yliopistosta+valmistuneilta+peritt%C3%A4v%C3%A4+koulutusmaksu/1135266840113
- ↑ 13,0 13,1 Why we subsidise arts majors, The Economist, Nov 3rd 2011
- ↑ College has been oversold, Alex Tabarrok, November 2, 2011
