Tekijänoikeus

Liberalismiwiki

Loikkaa: valikkoon, hakuun

Tekijänoikeuskysymysten suhteen liberaalien näkökannat jakautuvat hieman. Joidenkin liberaalien mielestä tekijänoikeudet ovat rinnastettavissa normaaliin omaisuuteen, mutta monien mielestä ne ovat epälegitiimejä valtion myöntämiä monopoleja. Patentit, tekijänoikeudet ja tavaramerkit ovat kaikki immateriaalioikeuksia (tai immateriaalietuoikeuksia), eikä aineettoman tiedon monopolistinen omistaminen siten kuuluisi vapaaseen markkinatalouteen. Vapaa markkinatalous perustuu absoluuttisen omistusoikeuden periaatteeseen, joka puolestaan juontaa juurensa materiaalisten resurssien niukkuudesta. Immateriaalioikeudet ovat valtion luomia etuoikeuksia, joiden avulla runsaista (abundant) resursseista tehdään keinotekoisesti niukkoja resursseja. Runsaiden resurssien, kuten hapen tai digitaalisten musiikkikappaleiden, yksikköhinta on olemattoman pieni, kun taas niukkojen resurssien hinta on (niukkuudesta ja kysynnästä riippuen) korkea. Täten normaalisti runsaiden resurssien tuottajat (kuten levy-yhtiöt) hyötyvät immateriaalietuoikeuksista, jotka sotivat vastoin vapaan markkinatalouden toimintaperiaatteita.


Sisällysluettelo

Patentit

Pääartikkeli: Patentti

Patentit ovat valtion myöntämiä monopolietuoikeuksia, joiden avulla tietty yritys saa yksinoikeuden jonkin tietyn tuotteen tuottamiseen. Ymmärrettävästi tällaisia aineettomaan, helposti kopioitavaan tietoon perustuvia monopolietuoikeuksia ei voi syntyä vapaassa markkinataloudessa. On toki mahdollista, ettei kilpailijalla ole riittävästi tietoa vastaavan tuotteen valmistukseen, mutta sellaisen monopolistisen patenttijärjestön syntyminen on mahdottomuus, joka jakaisi patenttietuoikeuksia rahaa vastaan, ja jonka päätökset kaikki muut markkinataloudessa toimivat yritykset hyväksyisivät. Tilanne olisi verrattavissa pysyvän kartellin muodostumisen mahdottomuuteen.

Tekijänoikeudet

Tekijänoikeudet (copyright) ovat niin ikään valtion myöntämiä etuoikeuksia ja niiden olemassaolo perustellaan pitkälti patenttilainsäädännön kaltaisesti. Tekijänoikeuksien avulla tekijä saa etuoikeuden kieltää muita tahoja levittämästä kopiota hänen teoksestaan. Tällainen kielto voisi muodostua vapaassa markkinataloudessa eksplisiittisellä käyttöehtosopimuksella tuotteenoston yhteydessä (esim. A ostaa B:n tuotteen ja B asettaa oston ehdoksi, ettei A saa levittää tai kopioida B:n tuotetta eteenpäin). Kielto ei kuitenkaan velvoita kolmatta osapuolta mikäli kolmas osapuoli saa tuotteen käsiinsä jotain sellaista kautta missä hän ei joudu allekirjoittamaan kopiointikieltoa (esim. radiossa soitetun kappaleen taltioiminen).


Tavaramerkit

Tavaramerkit ovat hieman monimutkaisempi asia. Nykyään tavaramerkin kopiointi on kielletty, ja yritykset voivat haastaa lainrikkojat oikeuteen. Tavaramerkkioikeudet perustellaan sillä, että niiden puute aiheuttaisi sekaannuksia kuluttajien valinnoissa. Tässä mielessä yritys joka kopioi toisen tavaramerkkiä syyllistyy petokseen kuluttajaa kohtaan, jolloin kuluttajalla – ei toisella yrityksellä – on oikeus haastaa petollinen taho oikeuteen. Käytännössä tämä voisi tarkoittaisi myös sitä, että yritykset suojelisivat omia tavaramerkkejään haastamalla toisiaan oikeuteen kuluttajan – ei yrityksen – asemassa. Tämä pieni muutos tavaranmerkkilainsäädäntöön aikaansaisi kuitenkin sen, että kaksi Coca-Cola -nimistä yritystä voisivat kilpailla keskenään samoilla markkinoilla, mikäli molemmat yritykset tuottaisivat samaa Coca-Colaa samalla kemiallisella koostumuksella ja samalla tuotemuotoilulla. Tämä parantaisi myös kuluttajan asemaa, kun lisääntynyt tarjonta painaisi hintoja alas. On myös kyseenalaista tarviiko tavaramerkkien suojelu valtion väliintuloa sillä yrityksillä on keinoja joilla varmistaa itse että asiakkaat tietävät ostavansa aidon tuotteen. Yritys voi sitoa tuotteen myynnin ainoastaan luotetuille jälleenmyyjille jotka mainitaan tuotteen mainoksissa ja internet-aikakautena yritys voi myydä tuotteita omasta verkkokaupasta tai uskoa myynnin luotetulle ja tunnetulle verkkokaupalle.


Patentit ja tekijänoikeudet eivät näiden näkökulmien kannalta kuulu lainkaan vapaaseen markkinatalouteen. Myös tavaramerkkioikeuksissa olisi parantamisen varaa. Tarkempia analyysejä immateriaalioikeuksista löytyy alempaa kirjalinkeistä.


Oleellisia teoksia


Aiheesta muualla

Henkilökohtaiset työkalut