Julkinen sektori

Liberalismiwiki
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Julkinen sektori

Suomessa veroaste ja työmarkkinasääntely ovat pahentuneet vuosikymmenten ajan kuten monissa muissakin Euroopan maissa, mikä näkyy mm. työttömyyden pahentumisena. Eräissä muissa asioissa sääntely on vaihdellut ja joissain peräti trendinomaisesti vähentynyt.

(Artikkeli käsittelee lähinnä Suomea. Muiden maiden tiedot lisättävä loppuun/alkuun.)

Sisällysluettelo

Julkinen sektori kolminkertaistui 1975 - 2009

Julkiset menot olivat 1975 n. 30 miljardia nykyeuroa (alle 40 % BKT:sta), mikä yli kolminkertaistui vuoteen 2009 (reaalisesti)[1]. Juha Siltala ja moni muu on kaivannut 1960- ja 1970-lukujen hyvinvointivaltiota, mutta oikeasti silloinen hyvinvointi tuli työstä: työmarkkinasääntely, minimipalkat ja sosiaaliturva olivat niin alhaisia, että kannatti tarjota ja vastaanottaa töitä, ja työttömyys tuottaa syrjäytymistä ja pahoinvointia.

Julkinen sektori on paisunut 60 % ajalla 1990 - 2009 (eli 50 % henkeä kohden)[2][3]. Nimellisesti se on yli kaksinkertaistunut, ja nimelliset julkiset menot henkeä kohden olivat 17 108 euroa 2008 ja 8603 euroa 1990 (yht. 95 mrd 2009 ja 43 mrd 1990)[3]. Julkisen sektorin BKT-osuudet olivat 55,6 % 2009 ja 48,2 % 1990[3].

Suomen julkinen sektori noin 50-kertaistui 1920 - 2010 reaalisesti, kun Suomen BKT noin 13-kertaistui.

Julkiset menot / BKT

Suomen julkiset menot/BKT olivat 26,7 % (1960), 31,6 % (1970), 39 % (1980) , 44,9 % (1985) , 46,5 % (1990), 62,3 % (1993), 48,4 (2000), 47,3 % (2007) ja 55,5 % (2010).[4][5] Vuosien 1993 ja 2010 piikit johtuvat taantumista, jotka pienensivät BKT:tä ja nostivat menoja.

Julkinen sektori on yhtä iso kuin USA:ssa

Muodollisestikin julkiset menot ovat USA:ssa 39.97 % (2010) ja Suomessa 49,5 % BKT:stä,[6] BKT/henkilö (PPP) $47284 $34585,[7] (2010) joten julkiset menot/henkilö (PPP) ovat $18900 ja $17100. Sotilasmenot (USA 5,85 %) poislukien nähdään maiden julkiset sektorit yhtä suuriksi. USA tosin verottaa osan vasta tulevaisuudessa (velan kautta).

Menot

Julkisyhteisöjen menot vuonna 2007, 85 mrd. euroa (47,3 % BKT:sta):[8]

  • Sosiaaliturva (mukl. lakisääteiset työeläkkeet) 35,8 mrd euroa
  • Yleinen julkishallinto ja korkomenot, 11,1 mrd. euroa
  • Terveydenhuolto, 11,9 mrd. euroa
  • Koulutus, 10,4 mrd. euroa
  • Elinkeinotuet ja infrastruktuuri, 7,9 mrd. euroa
  • Puolustus, 2,5 mrd euroa
  • Yleinen järjestys ja turvallisuus, 2,2 mrd. euroa
  • Vapaa-aika, kulttuuri ja uskonto 2,0 mrd. euroa
  • Ympäristönsuojelu, asuminen ja yhdyskunnat, 1,2 mrd. euroa

Tulot

Julkisyhteisöjen tulot vuonna 2007, 94 mrd. euroa (52,5 % BKT:sta):[8]

  • Tulo- ja omaisuusverot 31,5 mrd. euroa
  • Arvonlisävero ja muut välilliset verot 23,4 mrd. euroa
  • Sosiaaliturvamaksut, 21,6 mrd. euroa
  • Omaisuustulot, 7,8 mrd. euroa
  • Muut tulot, 10,0 mrd. euroa

Huippuvuonna 2007 säästettiin 9 mrd euroa mm. tuleviin eläkkeisiin, joskin eläkevastuita ehkä kasvatettiin samalla sitäkin enemmän? Vastaavasti vuonna 2011 yksin valtio aikoo ottaa 13 mrd euroa lisää velkaa.

Vasemmiston valheita

"Hyvinvointivaltio leikattiin torsoksi 1990-luvun laman varjolla"

Julkiset menot ovat nyt yli puolet suurempia kuin vuonna 1990, jolloin ne olivat jo ennätyssuuria. Eduskunta ja kunnat ovat 1990- ja 2000-luvuillakin jatkuvasti keksinyt uusia menoja kuten subjektiivinen päivähoito.

"1960- ja 1970-luvuilla oli kultainen hyvinvointivaltio"

Vuonna 1975 julkiset menot olivat alle kolmannes nykyisestä (reaalisesti), 1960-luvulla vielä paljon vähemmän. Julkisten menojen ja työmarkkinasääntelyn massiivinen lisääminen 1960-luvulta 2000-luvulle ovat lähes kymmenkertaistaneet työttömyyden. Työttömyys on tärkeimpiä syrjäytymisen ja köyhyyden syitä Suomessa.

Huoltosuhde ja työvoima

Ikäluokkien pienenemisen ja eliniän pidentymisen vuoksi huoltosuhde on heikkenemässä, siis kansasta yhä pienempi osa tekee töitä. On laskettu, että jos julkisen sektorin halutaan rekrytoivan yhtä suuri osa uusista ikäluokista kuin ennenkin, julkisen sektorin työvoimaa pitää leikata hyvin paljon nykyistä pienemmäksi.

Julkinen vaje

Julkinen vaje vuonna 2010 ilman eläkesektoria oli 9,9 mrd (valtio 9,4, kunnat 0,5), 5,5 % BKT:stä, mutta koska Suomessa pakolliset työeläkemaksut huomioitiin, lukuna esitettiin vain 4,5 mrd (2,5 % BKT:stä).[9]

Viitteet

  1. ↑ http://www.veronmaksajat.fi/fi-FI/tutkimuksetjatilastot/julkisetmenot/
  2. ↑ Elinkustannusindeksi 1951:10=100, Tilastokeskus (hintaindeksi 1951 - 2010)
  3. ↑ 3,0 3,1 3,2 JULKISTEN MENOJEN KEHITYS 15.4.2010, Lähde: Tilastokeskus
  4. ↑ JULKISEN SEKTORIN KOKO, RAKENNE JA KASVU SUOMESSA JA ERÄISSÄ MUISSA MAISSA, Kansantaloustieteen kurssi KA6b, lehtori Juha Vehviläinen, Helsingin yliopisto, (TIEDOT OVAT [MATTI] TUOMALAN ”JULKISTALOUS” (2009) -KIRJASTA), Taulukko 2.1. Taulukossa on myös muiden maiden data, esimerkiksi Suomen julkisen sektorin koko ohitti Yhdysvaltojen vastaavan 1970-luvulla suhteessa BKT:hen [ei suhteessä väkilukuun vaan pienen BKT:n vuoksi].
  5. ↑ Julkisten menojen kehitys, Veronmaksajat.fi, Lähde: Tilastokeskus, 1.2.2012. Täältä ovat vuosien 2000 ja 2010 luvut. Sisältäisi 1990-2010.
  6. ↑ http://en.wikipedia.org/wiki/Government_spending
  7. ↑ http://en.wikipedia.org/wiki/List_of_countries_by_GDP_(PPP)_per_capita
  8. ↑ 8,0 8,1 Budjettikatsaus 2010, VM.fi, 2010, s. 16
  9. ↑ Tilastotemppu: Eläkerahastot kaunistavat taloutta, toimittaja Markku Hurmerinta, suomenkuvalehti.fi 6.2.2012

Katso myös

Haettu osoitteesta http://liberalismi.net/w/index.php?title=Julkinen_sektori&oldid=5603
Henkilökohtaiset työkalut