Valtioton yhteiskunta FAQ
Mitä vikaa valtiossa muka on?
Valtio on tappouhkauksin ylläpidetty tiettyjen palveluiden monopoli. Jos esimerkiksi yrität puolustaa koskemattomuuttasi asevelvollisuudelta tai työsi "verotukselta", sinut tapetaan jos muut voimakeinot eivät riitä vastarinnan murtamiseen.
Jos jätät verot maksamatta, saat kehotuksen maksaa verot koron kanssa. Jos et edelleenkään maksa, saat kutsun oikeuteen, joka tuomitsee sinut vankeuteen. Jos vedät aseen esiin itsepuolustuksena kun valtion asemiehet tulevat kaappaamaan sinut, sinut ammutaan. He eivät sano "ajattelimme viedä sinut vankilaan, mutta jätämme sinut nyt rauhaan, koska emme halua tappaa sinua".
Kun sinua, ystäviäsi ja lapsiasi osoitetaan kulissien takana aseella, elätkö todellakin "pehmeisiin arvoihin perustuvassa hyvinvointiyhteiskunnassa"?
Tappouhkauksiin perustuvalla rahoituksella eli veroilla ylläpidetyt monopolit, kuten koulutus, sairaanhoito ja tärkeimpänä lainsäädäntö ja oikeus tuottavat luokattoman huonoa palvelua. Nämä "palvelut" ovat jatkuvan valituksen ja raivokkaan sananvaihdon aiheita, mutta mikään ei muutu riippumatta siitä äänestätkö Kokoomusta vai Vihreitä.
Täyteen ahdetuissa peruskouluissa suuri osa lapsista joutuu kiusatuiksi, syrjäytyy ja kehittää itselleen psyykkisiä ongelmia. Toiset taas eivät opi mitään yhdeksän kouluvuotensa aikana, koska opetus ei mukaudu lasten kiinnostuksiin ja luonteviin oppimistapoihin. Lahjakkaat lapset eivät saa tasonsa mukaista opetusta.
Hammaslääkäriajan saamiseen voi mennä kuukausia, ja leikkausjonot ovat vielä pitempiä. Ei ole tavatonta joutua odottamaan kymmenen tuntia sairaalassa saadakseen hoitoa murtuneelle kädelle. Mielenterveysongelmiin saa hoitoa lähinnä psykoosin tai itsemurhayrityksen vuoksi.
Poliisi tuhlaa verorahoja tietynlaisten kasvien viljelijöiden ahdisteluun. Huumekauppa on laitonta, ja aiheuttaa siksi ison osan rikollisuudesta ja sosiaalisista ongelmista. Kun poliisimies syyllistyy alaikäisen "lievään raiskaukseen", tuomio on 5000 euron vahingonkorvaus. Rikostutkinnat ja oikeusprosessit kestävät usein vuosia, tuomiot ovat huonoja ja suuri osa rikoksista jää selvittämättä. Poliisi ei suojele ihmisiä väkivallalta, vaan lähinnä hoitaa jälkiselvittelyä (ja toimii itse valtion väkivallan toimeenpanijana).
Toisin kuin vapaasti valitsemallasi ruokakaupalla, valtion "palveluilla" ei ole intressejä palvella sinua mahdollisimman hyvin ja edullisesti, tai kuunnella asiakasta ja kehittää palveluita - he saavat rahasi joka tapauksessa. Tuomarilla, poliisilla, opettajalla ja kunnan lääkärillä on varaa olla välinpitämätön tai jopa täysin asiaton sinua kohtaan. Valtio ei siis tarjoa sinulle palveluita, vaan käytännössä estää sinua saamasta hyviä palveluita, ja vieläpä kriittisimmillä elämän osa-alueilla.
Ilman valtiota kukaan ei auttaisi köyhiä
Jos oletetaan nykyisen "demokratian" edes jossain määrin kuvaavan kansan tahtoa, voidaan todeta köyhien auttamiselle olevan kysyntää. Ihmisten huolta köyhistä ilmaisee myös se, että tämä väite tulee lähes aina ensimmäisenä vastaan aiheesta keskusteltaessa.
Köyhien auttamiselle on siis kysyntää, ja vapaasti kilpailevat hyväntekeväisyysjärjestöt vastaisivat siihen paremmin kuin monopolistinen byrokraattiorganisaatio jolle maksamisesta et voi kieltäytyä vaikka olisit tyytymätön sen toimintaan (ks. Sosiaaliturva, Julkiset palvelut).
Ilman valtiota köyhiä olisi myös minimaalinen määrä nykyiseen verrattuna, koska
- tulot ja menot olisivat verottomia, joten ihmiset maksaisivat vain palveluista joita oikeasti käyttävät, ja nämäkin palvelut olisivat kilpailun vuoksi edullisempia kuin nykyään
- yrityksien ei tarvitsisi kuluttaa resursseja valtiosta johtuvaan byrokratiaan kuten kirjanpitoon, verovelvoitteisiin tai tarpeettomien säännöksien noudattamiseen
- ei olisi työllistymisen esteitä kuten yleissitovat työehtosopimukset tai työttömyystukien aiheuttamat kannustinloukut.
Ilman valtiota vallitsisi kaaos ja kaikkien sota kaikkia vastaan
Lakeja ja sääntöjä tulee väistämättä aina olemaan ihmisyhteisöissä, olivat ne sitten oikeusmonopolin (valtio) hallitsemia tai eivät. Samoin kuin vapaa markkinatalous täyttää kaupan hyllyt paremmin kuin neuvostoliittolainen suunnitelmatalous, myös vapaassa interaktiossa syntyneet emergentit lait vastaavat paremmin kysyntään, eli tuottavat paremmin rauhaa ja järjestystä, kuin vaikkapa ihmispopulaation 200 valioyksilölle annettu pakkovalta lakien määräämiseen. Tästä esimerkkeinä mainittakoon mm. keskiajan Islanti ja Irlanti, ja amerikkalaisten uudisasukkaiden siirtokunnat ennen valtion levittäytymistä alueille.
Kuinka valtioton oikeusjärjestelmä sitten toimisi?
On mahdotonta tietää tarkalleen miten yhteiskunta järjestyisi vapaassa interaktiossa (ja siksi suunnitelmatalouskin toimii huonosti), mutta jonkinlaisia arvauksia voi aina esittää. Esimerkkejä valtiottomista oikeusjärjestelmistä ovat mm. muinais-irlantilainen Brehon ja nykypäivänäkin Somaliassa erityisesti maaseudulla sovellettu Xeer. Näille oikeusjärjestelmille tyypillistä on syntyneen vahingon korvaaminen rangaistuksen sijaan.
Nykyaikainen valtioton laki voisi toimia vaikkapa siten, että vääryyttä kärsinyt oikeushenkilö tekee asiasta ilmoituksen haluamilleen lakiyhtiöille (tai muille -organisaatioille), ja valitsee parhaan tarjouksen jutun tutkimisesta ja oikeudenkäynnistä. Rikoksesta syytetty hoitaa samoin puolustuksen haluamansa lakiyhtiön kautta. Käytäntö ei olisi ongelma rahattomallekaan, sillä oikeudenkäyntikulut perittäisiin rikoksen tekijältä. Lakiyhtiöiden välinen kilpailu takaisi sen että rikostutkinnat ja oikeusprosessit olisivat huomattavasti lyhyempiä, tehokkaampia ja halvempia ja lait parempia kuin valtion lakimonopolin tuottamat.
Tuollainen oikeusjärjestelmä ei toimisi alkuunkaan, koska...
Vapaan yhteiskunnan hienous on ideoiden evoluutio - toimivat ideat menestyvät ja huonot ideat karsiutuvat pois. Jos näet jossakin palvelussa merkittävän epäkohdan, voit korjata sen itse ja saada paljon asiakkaita, tai voit esittää korjausehdotuksesi muille palveluntarjoajille, jotka haluavat päästä kilpailijoidensa edelle.
Valtiottomuus ei ole pysyvä tila, vaan tarpeeksi vahvat organisaatiot voivat aina alistaa muut valtaansa
Vapaaehtoinen molempia osapuolia hyödyttävä vaihdantatalous on tuottoisampaa kuin energian tuhlaus toisen alistamiseen. Siksi vapaat ihmiset pystyvät aina paremmilla resursseillaan pitämään valtiokandidaatit kurissa. Valtio voi syntyä ja pysyä kasassa vain jos tarpeeksi suuri osa kansasta kannattaa sitä tai edes uskoo sen olevan välttämätön paha. Esimerkkinä tästä voit kuvitella USA:n armeijan yrittämässä hallita Irakia resursseinaan vain Irakista keräämänsä verorahat.
Valtiottomuus johtaisi suuryrityksien hallitsemaan dystopiaan
Suuryrityksien hallitsema dystopia kuvaa paremminkin asioiden nykytilaa. Superrikkaat oligarkit korporaatioineen hallitsevat valtion väkivaltakonetta kulissien takaa lobbauksella, poliitikkojen rahoituksella ja mediavallalla ympäri maailman, rajoittaakseen kilpailua ja vahvistaakseen omaa asemaansa kaikin tavoin.
Suuryritykset voivat käyttää valtion väkivaltakoneistoa kilpailun tukahduttamiseen (tuontitullit, teollisuustuet, toimiluvat, patentit ym.) ja ulkoistaa väkivallan kustannukset kansalle. Sen sijaan valtiottomassa maailmassa amerikkalainen teräsyhtiö ei voisi rajoittaa eurooppalaisen teräksen maahantuontia, koska rajavalvonnan yrittäminen tulisi erittäin kalliiksi yhtiön maineelle ja taloudelle, ja sen kilpailukyky romuttuisi.
Elät valtion omistamalla alueella - hyväksy säännöt tai muuta pois
Valtiot eivät omista vaatimiaan alueita millään hyväksyttävillä perusteilla. Valtio sanoo "nämä 300 000 neliökilometriä kuuluvat meille, ja maan käyttäjien pitää noudattaa meidän sääntöjä ja maksaa omaisuusveroa". Tavallisesti omistajuus hankitaan joko ostamalla maa tai ottamalla uutta maata käyttöön.
Jos julistaisit että omistat tästä lähtien naapurisi asunnon ja hänen pitää maksaa sinulle veroa, kukaan ei hyväksyisi vaatimustasi, vaikka perustelisitkin että ainahan hän voi muuttaa muualle jos ei kelpaa. Samalla tavalla toimivan valtion hyväksyminen onkin epäloogisuuden riemuvoitto, tai ehkä useammin vain asia jota ei tulla ajatelleeksi.
Somalia on osoitus siitä mihin valtiottomuus johtaa
Totta, niiltä osin kuin Somalia on valtioton. Vaikka elintaso Somaliassa on edelleenkin matala, taloustieteilijä Peter T. Leesonin tutkimuksen Better Off Stateless: Somalia Before and After Government Collapse mukaan hyvinvointi Somaliassa on keskushallinnon hajoamisen jälkeen parantunut lähes jokaisella tutkimuksen 18 indikaattorilla mitattuna. Selkeää muutosta parempaan suuntaan osoittivat mm. elinikäodote, lapsi- ja äitikuolleisuus, terveyspalvelujen saatavuus ja äärimmäisen köyhyyden määrä.
Keskushallinnon poissaollessa Somaliassa ei ole monille Afrikan maille tyypillisiä yrittäjyyden esteitä, kuten korruptoituneet virkamiehet, vuosia kestävät lupaprosessit, poikkeuksellisen laajat valtion monopolit ja tietysti myös verot. Tietoliikennepalvelut Somaliassa ovat Afrikan kärkipäästä, useiden puhelinyhtiöiden tarjotessa kansainvälisiä puhelinyhteyksiä edullisesti matkapuhelimiin tai muutamien päivien toimitusajalla lankapuhelimiin, kun naapurimaassa Keniassa palvelua saa odottaa monta vuotta.
Sähköä on saatavilla pienemmissäkin kaupungeissa kuin keskushallinnon aikaan. Somaliassa toimii lukuisia sanomalehtiä sekä tv- ja radioasemia. Lentoyhtiöitä on noin 15, koneita yli 60, kansainvälisiä lentoreittejä 6 ja sisäisiä lentoreittejä enemmän. Keskushallinnon aikaan maassa oli yksi kansallinen lentoyhtiö, jolla oli yksi lentokone.
Peruskoulujen määrä on kasvanut 600:sta noin 1200:aan. Maan kahdeksasta kolmannen asteen koulutuksen tarjoajasta kolme on Mogadishussa toimivia yliopistoja.
Somalia ei kuitenkaan kaikilta osin ole valtioiden vaikutuspiirin ulkopuolella. Länsimaiden tunnustama Somalian väliaikaishallitus saa EU:lta ja Yhdysvalloilta mittavaa tukea valtiovallan perustamiseksi, mikä osaltaan lisää Sharia-lakia ajavien islamistikapinallisten kannatusta. Valtiottomassa Somaliassa on sotinut mm. Afrikan Unionin, Yhdysvaltojen ja Etiopian armeijoiden joukkoja, mutta täysin eri mittakaavassa olevista budjeteistaan huolimatta ne eivät ole kyenneet lyömään paikallisia sissejä ja nostamaan väliaikaishallitusta tosiasialliseen valtaan.
Lisää aiheesta sivulla Wikipedia: Anarchy in Somalia.
Kuinka valtioton yhteiskunta voidaan saavuttaa?
Valtio hallitsee suurinta osaa ihmisistä ideologialla. Ideologinen hallinta tarkoittaa ihmisten uskoa siihen että valtio on hyvä juttu tai ainakin välttämättömyys, koska muuten ei olisi lakia, köyhät kuolisivat kaduille jne. Ideologian hylkääviä ihmisiä hallitaan väkivallalla tai sen uhalla. Valtio kaatuu kun tarpeeksi suuri osa kansasta ei enää hyväksy sitä. Valtiotonta yhteiskuntaa voidaan siis edistää heikentämällä 1) valtion ideologista kannatusta ja 2) valtion väkivaltakoneiston kykyä toisinajattelijoiden verottamiseen ja muuhun hallitsemiseen.
Liberaalien kanta
Liberalismin perusteella voi pitää valtion pakkovaltaa periaatteessa vääryytenä. Useimmat liberaalit silti pitävät sitä pienimpänä pahana mutta osa tuomitsee valtiot tai katsoo, että sopivissa oloissa valtioton yhteiskunta on valtiollista parempi. Näistä käytetään nimitystä anarkokapitalisti.
