Vero

Liberalismiwiki
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Vero on pakkovallan (valtion, kunnan tms.) perimä pakollinen, vastikkeeton maksu (esim. valtion tulovero tai terrorijärjestöjen vallankumousvero).

Verotus tekee kannattamattomaksi monen työn, josta asiakas olisi valmis maksamaan enemmän kuin työntekijä kaipaisi luopuakseen vapaa-ajastaan. Se tekee taloudesta tehottoman ja tuottaa köyhyyttä ja työttömyyttä.

Sisällysluettelo

Liberaalit: "verotus on varkautta"

Verotus on rahan ottamista ihmisiltä väkisin, siis varkautta. Lähes kaikki liberaalit ja libertaristienkin enemmistö kuitenkin hyväksyvät verot pienimpänä pahana valtiolle sälytettyjen toimintojen osarahoitukseksi.

  • Anarkokapitalistit eivät hyväksy veroja.
  • Jotkut libertaristit katsovat, että esimerkiksi lahjoitukset riittäisivät rahoittamaan minimivaltion toiminnan.
  • Useimmat libertaristit hyväksyvät minimivaltion vaatiman veromäärän.
  • Useimmat liberaalit hyväksyvät jonkin verran korkeamman verotaakan, joskin hekin katsovat, että tätä "varkautta" ei pitäisi tehdä kuin painavien syiden vaatima määrä, yleensä selvästi vähemmän kuin nykyään.

Minkälaisia veroja?

  • Liberaalit tyypillisesti pitävät lahjoituksia parhaana mutta riittämättömänä valtion toiminnan rahoitusmuotona.
  • Lisäksi osa valtion toiminnasta on sellaista, josta valtio voi periä kustannuksia vastaavan maksun (esim. nykytilanteessa ajokortti, ehkä myös muut ei-rikosoikeusasiat).
  • Kolmanneksi parhaana pidetään usein haittaveroja, kunhan ne eivät ole korkeampia kuin miksi vastikkeeksi tuotettu haitta arvioidaan (ylittävä osuushan ei ole korvausta haitasta vaan tavallista veroa). Osa liberaaleista pitää haitan suuruisia haittaveroja joka tapauksessa suotavina, ja mahdollinen valtion ylijäämä tulisi jakaa haitoista kärsiville haittojen suhteessa (tai perustulona). Siksi haittaveroja saatetaan kutsua nimellä haittamaksu tai haittakorvaus. Tosin tyypillisesti liberaalit korostavat, että haittakorvauksista sopiminen tulee jättää asianosaisten keskinään tehtäväksi, ellei heitä ole niin paljon, että valtion puuttuminen on tehokkaampaa (ks. Coasen teoreema ja haittavero).

Muiden veromuotojen paremmuudesta on erimielisyyttä, mutta yleensä liberaalit haluavat verotuksen olevan mahdollisimman neutraalia, ei ihmisiä ohjailevaa (tässä haittamaksua ei tulkita veroksi, kunhan se ei ylitä haitan suuruutta; vrt. maksu raaka-aineista tai työstä niiden myyjille).

Verojen haitat talouskasvulle

OECD:n mukaan yritysten verottaminen on talouskasvulle haitallisinta, työn (palkan) verottaminen seuraavaksi haitallisinta, sitten omaisuuden ja perintöjen verottaminen, sitten kulutuksen verottaminen (alv) ja vähiten haitallista kiinteistöverotus[1]. Periaatteessa oikeansuuruiset haittaverot optimoivat talouden ja ympäristön laadun summan ja ovat siis suorastaan hyödyllisiä, mutta käytännössä etenkin libertaristit suhtautuvat usein skeptisesti poliitikkojen kykyyn määrittää oikeansuuruisia haittaveroja tai käyttää niiden tuotto muiden verojen alentamiseen.

Haitallisimmat verot

Mirlees-raportin mukaan kauppahinnan verottaminen ilman oikeutta vähentää ostohintaa tai kustannuksia, on yleisesti erittäin tehotonta eikä sellaista pitäisi lainkaan olla hyvässä verojärjestelmässä.[2] Siksi oletusarvoisesti kaikki transaktioverot ja liikevaihtoverot ovat väärin.[2] (Sen sijaan esimerkiksi arvonlisäverosta, pääomatuloverosta ja ansiotuloverosta saa vähentää tulonhankintakulut, sisäänostot, joten ne ovat vain melko haitallisia.)

Kansa leikkaisi menoja mieluummin kuin korottaisi veroja

Suomalaiset leikkaisivat mieluummin menoja kuin korottaisivat veroja, kertoo Ylen uutisten teettämä mielipidekysely. Menonleikkauksiakin parempana vaihtoehtona pidettiin työllisyyden parantamista. [3]

IMF myös

IMF kehotti Suomea kesäkuussa 2010 mieluummin leikkaamaan menoja kuin korottamaan veroja, mielellään aloittamalla säästämällä pysyvästi julkisista menoista 0,5-0,75 % BKT:sta[4]. Tämä perustui siihen, että Suomessa ja monissa muissa Euroopan maissa verotus on jo ennestään ankaraa, ja lisäksi historia on osoittanut menonleikkausten tarjoavan "kestävämmän, väkevämmän, pidempivaikutteisen ja menestyksekkäämmän" tavan tasapainottaa julkinen talous[5].

Neutraali verotus

Mahdollisimman neutraalia on verotus, joka vaikuttaa ihmisten toimintaan mahdollisimman vähän. Paitsi että tämä tyypillisesti johtaa korkeampaan talouskasvuun (ks. markkinatalous), liberaalien mielestä ihmisten tulee itse päättää toiminnastaan sen sijaan, että valtio esimerkiksi verottaa ruokaviiniä ankarammin kuin ateistitapaamisen viiniä (kuten nyt), kuukautissuojia ankarammin kuin dekkareita (kuten nyt), sairaanhoitoa ankarammin kuin maataloutta tai Koraania ankarammin kuin Raamattua.

Veroja

Veroja ovat mm. ansiotulovero, pääomatulovero, (punamultahallituksen poistama) varallisuusvero, arvonlisävero ja kiinteistövero. Haittavero on veron ja pakollisen maksun rajatapaus, koska se on vastikkeellinen (esim. käyttöoikeus ilmakehään).

Pääomatulovero

Pääomatulovero alennettiin 28 %:iin vuonna 2007 valtiovarainministeri Antti Kalliomäen (sd) aloitteesta[6].

1990-luvun alussa pääomatuloveroa alennettiin rajusti 25 %:iin[6]. Valtion tulot yrityksiltä lisääntyivät kahdeksankertaisiksi, koska tämä kannusti yrityksiä karsimaan verojen välttämiseksi tehtyjä huonoja investointeja[6]. Näin myös pääomankäytön tehokkuus parani merkittävästi.

Varallisuusvero

Valtiovarainministeri Eero Heinäluoman (sd)[7] aloitteesta poistettiin varallisuusvero vuonna 2006. Poistaminen oli luvattu tulopoliittisen sopimuksen yhteydessä[8]. Veron tuotto oli 85 miljoonaa euroa (2005), vero oli 0,9 % omaisuudesta[9] ison vähennyksen jälkeen. Vero ohjasi pääomia verosta vapaisiin kohteisiin, mikä lisäsi talouden tehottomuutta[9]. Vuonna 2010 uutisoitiin käännösvirheenä OECD suosittelevan varallisuusveron palauttamista vaikka se suositteli kiinteistöveron korotusta[10].

Verojen alentaminen

EKP:n tutkimuksen (2010) mukaan Suomessa ansiotuloveron alentaminen rahoittaisi itsensä noin 70-prosenttisesti ja pääomatuloveron alentaminen noin 92-prosenttisesti. Ruotsissa ja Tanskassa luvut olivat vielä suurempia. Nostamalla ansiotuloveroprosenttia Lafferin pisteeseen, jossa pienet veronkevennykset rahoittaisivat itsensä 100-prosenttisesti, Suomi voisi saada 3 % enemmän, nostamalla pääomatuloveroa noin 0 % enemmän. Tutkijoiden mukaan veronkevennykset ovat harvoin ilmaisia - Ruotsin ja Tanskan pääomatuloveroille olisivat, mutta nyt huomattava osuus niistä olisi "ilmaista", talouden tehostumisen rahoittamaa. [11]

Suomi

Kokonaisveroaste

Suomen kokonaisveroaste, mukaan lukien sosiaaliturvamaksut oli 43 % vuonna 2007, vanhoissa EU-maissa (EU15) keskimäärin 38,8 % ja teollisuusmaissa (OECD) 35,8 %. Veroastetta nostettiin 1990-luvun talouslaman aikana ja sittemmin sitä on laskettu samalle tasolle. [12]

Verot ja pakolliset sosiaaliturvamaksut olivat nimellisesti miljoonina euroina 1975: 6,59 (36,5 % BKT:sta), 1980: 11,895 (35,7 %), 1987: 26,252 (39,3 %), 1992: 37,306 (44,9 %), 1996: 46,641, 2000:62,418 (47,2 % = ennätys), 2007: 77,117 (43,1 %)[13] (reaaliset arvot laskettava! niissä verotus on ehkä vain kaksinkertaistunut). Se siitä 1970-luvun ihanteellisesta hyvinvointivaltiosta, jonka ihanteellisuus tuli matalista veroista ja hyvän työllisyyden takaavasta matalasta sosiaaliturvasta ja vähäisemmästä työmarkkinasääntelystä. Tosin noussut työttömyys on opettanut ihmiset elämään tuilla (hystereesi), joten samakaan politiikka ei enää johtaisi yhtä hyvään tulokseen, vaan tarvitaan vähäisempää sääntelyä.

Veroaste sama kuin isoissa EU-maissa

Jos esimerkiksi sosiaaliturvaa verotetaan kuten [Suomessa ja] Ruotsissa, veroaste näyttää korkeammalta kuin se todellisuudessa on. Tämä huomioiden Ruotsi on vuonna 2011 enää keskinkertaisen verotuksen maa suuriin EU-maihin verrattuna (veroaste 2011 näin 42 %, muodollisesti 45 %). [14]

Julkinen sektori on yhtä iso kuin USA:ssa

Muodollisestikin julkiset menot ovat USA:ssa 39.97 % (2010) ja Suomessa 49,5 % BKT:stä,[15] BKT/henkilö (PPP) $47284 $34585,[16] (2010) joten julkiset menot/henkilö (PPP) ovat $18900 ja $17100. Sotilasmenot (USA 5,85 %) poislukien nähdään maiden julkiset sektorit yhtä suuriksi. USA tosin verottaa osan vasta tulevaisuudessa (velan kautta).

Suomen verotulot

Julkisyhteisöjen (valtio, kunnat, lakisääteiset eläkerahastot ym.) tulot vuonna 2007, 94 mrd. euroa (52,5 % BKT:sta):[17]

  • Tulo- ja omaisuusverot 31,5 mrd. euroa
  • Arvonlisävero ja muut välilliset verot 23,4 mrd. euroa
  • Sosiaaliturvamaksut, 21,6 mrd. euroa

Kansalaisten tulot

Vuonna 2008 ansiotuloja oli 103,3 ja pääomatuloja 7,2 miljardia euroa. [18].

Valtion tulo- ja muut verot

Valtion tuloihin ja varallisuuteen perustuvat verot tuottivat 15,1 mrd euroa ja muut valtion verot 22,1 mrd euroa vuonna 2008. Muut valtion tulot olivat 7,1 mrd euroa, yhteensä 44,3 mrd euroa. [19] Vuonna 2011 valtion ansiotulovero tuotti 7,3 mrd euroa, pääomatulovero 2,0 mrd euroa ja kunnallisvero 16,4 mrd euroa.[20]

Verotuksen haittoja

  • Useimmat taloustieteilijät pitävät korkeaa työn verotusta haitallisena työllisyydelle. [21]
  • Korkea verokiila luo kannustimen verotuksen kiertämiseen. [21]
  • Verokiila yhdessä sosiaaliturvan kanssa nostaa työn vastaanottamisen kynnystä, sitä palkkaa, johon työntekijän kannattaa suostua, mikä voi estää työllistymisen vähiten tuottavilta työntekijöiltä, joiden työtä ei arvioida tämän arvoiseksi. [21]
  • Työn kysyntä reagoi voimakkaasti työvoimakustannusten alenemiseen. Tämä on osoitettu sekä teoreettisesti että empiirisesti. Erityisen voimakasta tämä työn kysynnän lisääntyminen on matalapalkka-aloilla. [22]
  • Naisten ja nuorten työvoiman tarjonta reagoi eniten verotukseen ja palkkatasoon. [22]
  • Jos kollektiivinen työehtosopimus asettaa minimipalkkatason ja työttömyyttä on paljon, tällöin työnantajamaksujen alentaminen vaikuttanee huomattavasti työvoimakustannuksiin ja siten työllisyyteen. Työttömyyden ollessa vähäisempää alennus saattaa valua palkankorotuksiin työllisyyden paranemisen sijaan. [22]
  • Jos työmarkkinat olisivat vapaat, olisi samantekevää, alennettaisiinko veroja vai työnantajamaksuja, koska tämä voitaisiin huomioida palkoissa. Työehtosopimukset voivat kuitenkin estää bruttopalkan alentamisen verotusta kevennettäessä ("palkkojen jäykkyys"), joten taloustieteilijät pitävät matalapalkkaisten työntekijöiden työnantajamaksujen alentamista tehokkaampana keinona työllisyyden parantamiseksi. Suomessa tehty kokeilu ei heti tuottanut hyviä tuloksia, mikä saattoi johtua sen byrokraattisuudesta työnantajille tai tutkimusvirheistä. Tehokkaampia keinoja työllisyyden parantamiseksi saattaisivat olla läpinäkyvät veronalennukset tai työttömyyskorvauksen leikkaaminen tai vastikkeellisuus. [23]

Ongelmia voisi lieventää, jos "sivukulut" muutettaisiin ansiosidonnaiset työttömyys- ja eläkevakuutusmaksut läpinäkyvän vakuutusperusteisiksi, niin että ne hyödyttäisivät vain maksajaa itseään. Tällöin ne koettaisiin paremmin omaksi tuloksi eikä verotukseksi. [21]

On tosin mahdollista, että verotus voi vähentää ammattiliittojen kannustinta korottaa minimipalkkoja ja siten parantaa työllisyyttä. [21]

Suomessa keskimääräinen verokiila on poikkeuksellisen korkea eurooppalaisessakin mittakaavassa. Tämä ero syntyy ennemmin tuloverotuksessa kuin työnantajamaksuissa. [21]

Ay-keskusjärjestö Akavan pääekonomisti Eugen Koev vaatii myös korkeimpien palkkojen verotuksen keventämistä. Jo reilun 2000 euron palkan rajavero on 44,5 %, myöhemmin 57 %. Tämä "heikentää työntekijän taloudellisia kannustimia oppia jatkuvasti uutta, laajentaa toimenkuvaansa, siirtyä vaativampiin tehtäviin" ja toteuttaa tulostavoitteita. Sen sijaan pienituloisia auttaisi työtulovähennystä tehokkaammin se, että palkkatulot leikkaisivat asumistukea nykyistä hitaammin. [24]

Veronkevennys elvyttää paremmin kuin menonlisäys

OECD-maiden elvytystoimien tulokset 1970-2007 osoittivat, että parhaiten talouskasvua lisää taantumassa verotuksen keventäminen. Kun nousu alkaa, alijäämää ei tule kuroa umpeen nostamalla verotusta vaan leikkaamalla valtion menoja, jos halutaan varmistaa, ettei tule uutta taantumaa, sama tutkimus osoittaa. [25]

"Veronkevennyksiin perustuva talouselvytys lisää kasvua todennäköisemmin kuin menonlisäyksiin perustuva[26]. Fiskaalinen säätö [ylikuumenemisen/velkaantumisen hillitsemiseksi], joka perustuu menoleikkauksiin, vähentää vajeita ja velan BKT-osuutta todennäköisemmin kuin veronkorotuksiin perustuva."[26] Lisäksi menoleikkaukset eivät yhtä todennäköisesti tuota taantumia kuin veronkorotukset[26]. Pitkällä aikavälillä hyöty lienee tätäkin suurempi, koska hintajoustot ja muut kannustinvaikutukset ovat yleensä suurempia pitkällä aikavälillä, ja verot heikentävät luonnollisia kannustinvaikutuksia.

Korkea veroaste ei vaimennakaan?

Korkean veroasteen on katsottu teoriassa vaimentavan suhdannevaihteluita. Käytännössä näin ei ehkä olekaan, esimerkiksi finanssikriisi levisi nopeasti Eurooppaan vastaavansuuruisena korkeasta veroasteesta huolimatta. [27]

Liika verotus on vaarallista

Jo nyt rikastumista verotetaan paljon. Tämä tuottaa kannustimen hankkia statusta muita, vaarallisempia keinoja käyttäen, esimerkiksi hankkimalla valtaa. [28]

Johtajia verotetaan liikaa?

Chris Edwardsin mukaan ylimmät johtajat (CEO, CFO) tuottavat huomattavia ulkoishyötyjä, minkä vuoksi heitä pitäisi verottaa vähemmän, kun taas Thomas Pikettyn mielestä heidän palkkansa määräytyvät markkinavirheen kautta ja siksi heitä pitäisi verottaa enemmän. Edwards myöntää, että jotkut johtajat ovat tehottomia. Lisäksi esim. Piilaakson menestyjäyrittäjät ovat rahoittaneet seuraavan aallon menestyjäyrittäjiä, mikä ei olisi ollut mahdollista, jos verotus olisi korkea. [29]

Veronkevennykset lisäävät verotuloja?

USA:n liittovaltion korkein tuloveroaste oli 70 % 1970-luvun lopulla ja 35 % nyt. Toisaalta Pikettyn oma työtoveri Emmanuel Saez et al. ovat todenneet, että kun verotusta on kevennetty, verotuotot ovat heti nousseet, mikä on vastustamaton todiste siitä, että ihmisten tulot reagoivat veroasteeseen, siis veronkevennykset lisäävät tuloja. Piketty puolestaan väittää, että Clintonin veronkorotus 30 %:sta 40 %:iin kuitenkin lisäsi tuloja ja että yleisemminkin Saezin mukaan tulojousto olisi vain 0,1 - 0,4 verotuksen suhteen. [29] Verotuksen yleisen teorian perusteella tämä vääristävä vaikutus on yleensä sitä suurempi, mitä suurempi veroprosentti on ennestään, joten Suomessa ongelma on pahempi.

Korkea verotus lisää sääntelyä?

Pikettyn mukaan tuloerot ovat siksi pahasta, että ne lisäävät markkinatalouden vastaisia mielipiteitä. Edwards päinvastoin arvioi, että mielivaltaisen korkea verotus päinvastoin madaltaisi hallituksen kynnystä ottaa omaisuus pois vastustamiltaan ryhmiltä. [29]

Korkeat rajaverot vääristävät paljon

Johtavan julkistalouden tutkijan Martin Feldsteinin empiirinen tutkimus osoittaa, että korkeat marginaaliverot aiheuttavat suuria taloudellisia vääristymiä, jotka tuottavat hyvinvointitappioita. Saezin tutkimusten mukaan suurituloisimpien joustavuus verojen suhteen on suurinta, mikä osoittaa korkeatuloisimpien veroprosentit kaikkein vääristävimmiksi. [29]

Toisaalta sosiaaliturvan vuoksi efektiivinen marginaalivero voi olla köyhillä vieläkin korkeampi ja haitallisempi.

Sosiaaliturva ei lisää eikä tasaa onnellisuutta eikä terveyttä

Maailman onnellisuustietokannan ylläpitäjä[30] Ruut Veenhoven totesi tutkimuksessaan, että hyvinvointivaltion laajuudella (sosiaaliturvamenoilla) ei ole mitään yhteyttä kansalaisten terveyden tai hyvinvoinnin määrään tai edes niiden jakautumisen tasaisuuteen.[31]

Progressiivinen verotus hidastaa palkkojen kasvua

Säästäminen johtaa pääoman lisääntymiseen ja sitä kautta nostaa työn tuottavuutta, mikä kohottaa palkkoja. Suurituloiset säästävät ja investoivat suuremman osan tuloistaan kuin muut, joten heidän progressiivinen verottamisensa eliminoi tätä palkkoja nostavaa tendenssiä. [32]

Suurituloisten veroporras ei tuota valtiolle tuloja

Sdp:n talousasiantuntija Juhana Vartiaisen mukaan veroasteikon ylin porras ei ilmeisesti tuota käytännössä lainkaan tuloja valtiolle verrattuna siihen, että se olisi samankorkuinen kuin edellinen porras. Osmo Soininvaara säestää. [33]

USA:n verotus on maailman progressiivisimpia

Yhdysvaltojen verotus on maailman progressiivisimpia, Pohjoismaiden maailman vähiten progressiivisia. Esimerkiksi Tanskassa köyhimmät 30 % maksavat 14 % veroista, USA:ssa 6 %, rikkaimmat 30 % maksavat 49 %, USA:ssa 65 %. [34] Tosin tämä saattaa johtua enemmän tuloeroista kuin verolaeista.

Suomen progressio

Yli 100 000 euroa vuodessa ansiotuloja tienaavat alle 35 000 suomalaista (0,66 % väestöstä[35]) maksavat noin 20 % ansiotuloveroista (2009).[36]

Ks. myös Tuloerot#Rikkaat_maksavat_verot

Pituusvero

Taloustieteilijät Gregory Mankiw ja Matthew Weizierl osoittivat, että niiden, jotka eivät kannata pituusveroa (4500 dollaria vuodessa), tulee hylätä tasaavan tuloverotuksen normaali "kaikilta kykynsä mukaan" -perustelu. [37] Katso myös VS-artikkeli.

Verotuksen oikeudenmukaisuus

Tasapuolisuus

Verotuksen tasapuolisuus tarkoittaa joko vertikaalista oikeudenmukaisutta tai että verotus on suhteessa maksajan kansalaisilta saamiin etuihin. Nämä kriteerit ovat ristiriidassa keskenään. [38]

Vertikaalinen oikeudenmukaisuus (vertical fairness, vertical equity, vertikaalinen tasapuolisuus, vertikaalinen tasa-arvo) tarkoittaa sitä, miten erilaisia tulisi kohdella suhteessa toisiinsa.[39] Esimerkiksi peliteoriassa vertikaali oikeudenmukaisuus kertoo hyötyjen jakamistavoista keskenään erilaisissa asemissa olevien toimijoiden kesken kuten päämiehen ja agentin kesken, horisontaali oikeudenmukaisuus puolestaan samassa asemassa olevien kohtelun samuutta.[40] Vertikaalille oikeudenmukaisuudelle ei ole yksiselitteistä oikeaa.

Vertical equity tarkoittaa verotuksessa, että maksukykyisemmiltä peritään enemmän veroja, esimerkiksi suhteellisella tai progressiivisella verotuksella.[41] Vastaavasti Horizontal equity tarkoittaa verotuksessa, että yhtä maksukykyisiltä peritään sama määrä veroa ja näin ei syrjitä ihmisiä eikä vääristetä heidän käyttäytymistään.[42]

Ei mielivaltaisia

Verojen pitää olla selkeästi määriteltyjä ja ne eivät saa olla mielivaltaisia. Tämä tekee välttämättömäksi horisontaalisen tasa-arvon: samassa asemassa olevia ei saa asettaa eri asemaan perusteettomasti. Esimerkiksi yleinen asevelvollisuus rikkoo tätä kriteeriä syrjimällä miehiä sukupuolen perusteella. [38]

Mahdollisimman kivuton

Verot tulee kerätä mahdollisimman kivuttomasti. [38]

Minimaaliset vääristymät ja byrokratiakustannukset

Verotus ei saisi aiheuttaa välttämätöntä enempää käyttäytymisvääristymiä eikä hallinnollisia kustannuksia. [38]

Taloustieteessä on tutkittu paljon tasapainoilua tulontasauksen ja sen aiheuttamien tehokkuustappioiden välillä. [38]

Argumentteja verotuksen puolesta ja vastaan

Talouskasvu ei enää lisää onnellisuutta, joten ei haittaa, että verotus vähentää kasvua

Tuo tulos perustuu mm. Japaniin, jossa kasvu on ollut lähes nollassa ja työttömyys noussut. Nämä ovat kompensoineet elintason nousun hyödyt.

Tuoreempi ja laajempi tutkimus on osoittanut, että elintaso lisää onnellisuutta logaritmisesti. Siis 3 % korkeampi BKT lisää onnellisuutta yhtä paljon lähtötasosta riippumatta. Talouskasvun nopeus eli BKT:n kasvuvauhti on kuitenkin onnellisuuteen vieläkin vahvemmin yhteydessä kuin BKT:n taso. Siksi elintasoammekin tärkeämpää on talouskasvun nopeus, jos onnellisuuteen halutaan vedota. Ks. onnellisuustutkimus.

Työskentely aiheuttaa ystäville haittaa, joten työtä pitääkin haittaverottaa?

Jos Matti ja Pekka tekevät johtajille tavallisia 70 tunnin työviikkoja ja ovat hyviä ystäviä keskenään, ei ole syytä Matilta haittakorvausta Pekalle siitä, että Matti ehtii olla vähemmän aikaa Pekan seurassa kuin jos tekisi 40 tunnin työviikkoja. Pekkahan tuskin tapailisi Mattia lainkaan, ellei jo nyt saisi tästä ystävyydestä enemmän iloa kuin harmia. Aivan samoin on siinäkin tapauksessa, jos Matin työviikko on 80 tuntia ja Pekan 20 tuntia.

Sitä paitsi työnteko verojen lisäksi tuottaa suuria ulkoishyötyjä kuten työnantajan ylijäämä, kuluttajan ylijäämä ja muiden sidosryhmien ylijäämät: nämä osallistuvat vaihtoon, koska saavat itselleen hyödyllisempää kuin antavat. Siksi työtä pitäisi tukea eikä haittaverottaa.

Viitteet

  1. "Elinkeinoelämä on erimielinen verotuksen keventämisestä", Helsingin Sanomat 24.5.2010, s. B5
  2. 2,0 2,1 Conclusions and Recommendations for Reform, Chapter 20 of Mirlees review, table 20.1 & page 485
  3. "Yle: Kansalaiset leikkaisivat menoista ennen veronkorotuksia", Helsingin Sanomat 7.6.2010. (huhti-toukokuu 2010, 2400 henkilöä, Taloustutkimus)
  4. "Valuuttarahasto suosittaa Suomelle miljardin säästöjä", Helsingin Sanomat 8.6.2010
  5. "Menokuri alkuun ensi vuonna", Helsingin Sanomat 8.6.2010
  6. 6,0 6,1 6,2 Verotuksen pitää edistää talouskasvua, Helsingin Sanomat 14.8.2010, Kimmo Sasi, eduskunnan verojaoston jäsen, puheenjohtaja 1985-1988
  7. Täysistunnon pöytäkirja PTK 125/2005 vp
  8. http://www.ek.fi/extranet/PK_yritysvaltuuskunta/Esityslistat_ja_poytakirjat/1_2005_poytakirja.php 16.2.2005
  9. 9,0 9,1 Varallisuusveron palauttaminen olisi paha virhe, Keskuskauppakamari 15.12.2009
  10. Uusi Suomi 7.4.2010
  11. How far are we from the slippery slope? The Laffer curve revisited, Mathias Trabandt and Harald Uhlig, No 1174, Working Paper Series from European Central Bank, April 2010, pp. 29 & 31-32.
  12. VEROASTE, 24.11.2009 (luettu 5.12.09)
  13. Veroaste aleni vuonna 2007, Tilastokeskus 29.2.2008
  14. MY MIXED EMOTIONS ABOUT SWEDEN´S ELECTION 2010:, Johan Norberg 20.9.2010
  15. http://en.wikipedia.org/wiki/Government_spending
  16. http://en.wikipedia.org/wiki/List_of_countries_by_GDP_(PPP)_per_capita
  17. Budjettikatsaus 2010, VM.fi, 2010, s. 16
  18. Pääomatulot pienenivät neljänneksen vuonna 2008, Tilastokeskus 25.2.2010
  19. Budjettikatsaus 2010, VM.fi, 2010, s. 15
  20. VALTION TULOVERON JA KUNNALLISVERON TUOTTO SUOMESSA VUOSINA 1993-2011, Veronmaksajat.fi.
  21. 21,0 21,1 21,2 21,3 21,4 21,5 KIANDER JAAKKO: TYÖMARKKINAINSTITUUTIOT JA JOUSTAVUUS: SUOMI VERRATTUNA MUIHIN OECD-MAIHIN, Jaakko Kiander, VATT, Valtion taloudellinen tutkimuskeskus, 1998, ISSN 0788-5016, No 162. ISBN-951-561-226-8. Sivut 15-17
  22. 22,0 22,1 22,2 TYÖLLISYYS- JA MUUT VAIKUTUKSET, TYÖNANTAJAN SOSIAALITURVAMAKSUSTA VAPAUTTAMISEN ALUEELLINEN KOKEILU, VM.fi, 7.10.2005, Sivut 5-6
  23. Matalapalkkatuki: hyvä idea, mutta ei toimi käytännössä, Kristiina Huttunen, Jukka Pirttilä, Roope Uusitalo, (VTT ja Palkansaajien tutkimuslaitos), Työpoliittinen Aikakauskirja 1/2010, etenkin sivut 53 ja 58-59
  24. Ansiotuloverotuksen pitäisi kannustaa urakehitykseen, Helsingin Sanomien Vieraskynä 28.6.2013, Akavan pääekonomisti Eugen Koev.
  25. Elvyttää, ei elvytä, elvyttää, ei elvytä..., HS 27.11.2009
  26. 26,0 26,1 26,2 Large Changes in Fiscal Policy: Taxes versus Spending, Alberto F. Alesina & Silvia Ardagna, National Bureau of Economic Research, NBER Working Paper No. 15438, October 2009
  27. [http://ec.europa.eu/taxation_customs/resources/documents/taxation/gen_info/economic_analysis/tax_structures/2009/2009_main_results_en.pdf Taxation trends in the European Union], European Commission - Taxation and customs union, 2009
  28. Why progressive taxation is not the route to happiness, taloustieteilijä-päätoimittaja Martin Wolf, FT, June 5 2007
  29. 29,0 29,1 29,2 29,3 Resenting the rich: Statements, The Economist, Apr 10th 2009
  30. We're happy about inequality, The Economist, Aug 17th 2007
  31. [http://www2.eur.nl/fsw/research/veenhoven/Pub2000s/2000b-ab.html WELLBEING IN THE WELFARE STATE Level not higher, distribution not more equitable], professor Ruut Veenhoven, Journal of Comparative Policy Analysis, 2000, vol 2 pp 91-125
  32. Interventionism: An Economic Analysis by Ludwig von Mises, pykälä IV.1, Ludwig von Mises, Mises.org, 2004 (luettu 7.1.2011): "Popular opinion is inclined to believe that the taxing away of huge incomes does not concern the less wealthy classes. This is a fallacy. The recipients of higher incomes usually consume a smaller proportion of their incomes and save and invest a larger part than the less wealthy. And it is only through saving that capital is created. Only that part of income that is not consumed can be accumulated as capital. By making the higher incomes pay a larger share of the public expenditures than lower incomes, one impedes the operation of capital and eliminates the tendency, which prevails in a society with increasing capital, to increase the marginal productivity of labor and therefore to raise wages."
  33. Lnieaarinen progressiivinen tulovero ja negatiivinen tulovero, Osmo Soininvaara 13.8.2011
  34. Growing the Economy for Dummies, Richard W. Rahn, The Washington Times on August 31, 2011
  35. Väestön ennakkotilasto, Tilastokeskus
  36. "Wahlroos-verollisia" olisi alle 35 000, Yle.fi 20.10.2011
  37. N. Gregory Mankiw & Matthew Weinzierl, 2010. "The Optimal Taxation of Height: A Case Study of Utilitarian Income Redistribution," American Economic Journal: Economic Policy, American Economic Association, vol. 2(1), pages 155-76, February. Particularly pages 1-2 and two last paragraphs on p. 16 of the preprint
  38. 38,0 38,1 38,2 38,3 38,4 6. NORMATIIVISIA NÄKÖKULMIA VALTION TOIMINTAAN, Julkisen talouden syventävä kurssi, professori Panu Poutvaara, Helsingin yliopisto, 5.10.2006, s. 95-96
  39. Fairness Within Firms: The Case Of One Principal And Multiple Agents, Werner Güth et. al., Schmalenbach Business Review. Volume (Year): 53 (2001) Issue (Month): 2 (April) Pages: 82-101 (e.g., abstract)
  40. Wage Differentials, Fairness and Social Comparison: An experimental study of the Co-Employment of Permanent and Temporary Agency Workers,Dorothea Alewell & Andreas Nicklisch, Max Planck Institute for Research on Collective Goods, Bonn 2006/8, SSRN, pp. 9-10
  41. Richard A. Musgrave (1959). The Theory of Public Finance: A Study in Political Economy, p. 20.
  42. Richard A. Musgrave (1987). "public finance," The New Palgrave: A Dictionary of Economics, v. 3, pp. 1055–60.

Katso myös

Verotyyppejä

Tietoa muualla

Suomeksi

Henkilökohtaiset työkalut