Markkinatalous

Liberalismiwiki
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Tämä artikkeli on tynkä.
Voit auttaa Liberalismiwikiä laajentamalla artikkelia.
Tämä artikkeli tai sen osa kaipaa parantelua, koska se ei täytä laatuvaatimuksia.
Voit auttaa Liberalismiwikiä selkeyttämällä artikkelia.

Tarkennus: Tarkenna korjauspyyntöä tai poista tarpeeton korjauspyyntö

Markkinatalous tarkoittaa järjestelmää, jossa ihmiset, yritykset tms. voivat vapaasti päättää, miten käyttävät työvoimansa, omaisuutensa ym.

Tämä tapahtuu hintamekanismin avulla: kysynnän ja tarjonnan lain vaikutuksesta hinnat asettuvat itsestään tasolle, jolla hyödykkeitä tuotetaan sen verran kuin kuluttajat niitä suostuvat kyseisellä hinnalla ostamaan, hyödykkeet päätyvät niille, jotka niitä eniten arvostavat (rahassa mitaten) ja hyödykkeet tuottavat ne, jotka pystyvät ne halvimmalla (tai mieluiten) tuottamaan.

Hinnat ohjaavat myös työvoiman, koneet ja muut resurssit sinne, missä ne tuottavat eniten (työvoima tietysti huomioi palkan lisäksi muunkin hyödyn/miellyttävyyden valitessaan työpaikkaansa).

Suunnitelmataloudessa eli komentotaloudessa näin ei ole, vaan resurssit voivat kohdistua tehottomasti, jopa tappiollisesti, joitain asioita tuotetaan aivan liikaa, toisia aivan liian vähän, joitain tuotteita ei saa lainkaan. Neuvostoliitossa oli vaikea saada esimerkiksi kuukautissuojia, kun taas markkinataloudessa keksitään ja tuotetaan mitä vain, mitä ihmiset pitävät hintansa arvoisena.

Professori Tibor R. Machanin mukaan "Ilman markkinoita, jotka kohdentavat resurssit kysynnän ja tarjonnan lain mukaan, on vaikeaa tai mahdotonta kanavoida resurssit ihmisten todellisten preferenssien ja päämäärien mukaan."[1]

HS-pääkirjoitustoimittaja Matti Kalliokoski ihmettelee, miksei taloudesta puhuta lämpimämmin kuin urheilusta, vaikka taloudessa periaatteessa kaikki voivat voittaa yhtaikaa, kun urheilussa kaikki paitsi yksi häviävät. Talous on tuonut meille enemmän valinnanmahdollisuuksia ja "vähemmän syitä pelätä henkensä puolesta" kuin kellekään koskaan aiemmin.[2]

Osmo Soininvaara: "Miten saisi ihmiset ymmärtämään, että ei-markkinaehtoisilla ratkaisuilla suojellaan pääsääntöisesti jonkun etuoikeuksia?"[3]

Sisällysluettelo

Suomi on markkinatalous

Suomi ja muut länsimaat ovat enemmän markkinatalouksia kuin suunnitelmatalouksia. Kehitysmaista markkinatalouteen siirtyneet ovat yleensä vaurastuneet ja sosialismiin ja/tai suunnitelmatalouteen turvautuneet jääneet köyhiksi.

Markkinatalous = kapitalismi?

On tulkinnanvaraista, onko markkinatalous sama asia kuin kapitalismi vai voiko toista olla ilman toista. Tämä riippuu etenkin sanan "kapitalismi" tarkasta määritelmästä.

Spontaani järjestys

Markkinatalous saa toisilleen tuntemattomat ihmiset tekemään tietämättään yhteistyötä, joka voi olla hyvin monimutkaista.

Leonard E. Readin kuuluisin essee "Minä, lyijykynä" kertoo, miten kukaan ei osaa tehdä lyijykyniä. Eri yritykset vain ottavat sisään eri välituotteita ja valmistavat niistä toisia tuotteita, kunnes lopulta eräs tehdas valmistaa niistä lyijykynän. [4]

Markkinataloudessa jokainen voi reagoida itseään ympäröivään tietoon, esimerkiksi hintoihin, parhaaksi katsomallaan tavalla, ja tämän vaikutus hintoihin välittää yksilön preferensseistä tiedon muille. Siten syntyy spontaani järjestys, joka sovittaa ihmisten halut yhteen ilman että kenenkään tarvitsee suunnitella sitä.

Viitteet

  1. Machan, R. Tibor, Some Skeptical Reflections on Research and Development, Hoover Press
  2. Talousmies, joka hymyili muotokuvassaan Helsingin Sanomat. 12.12.2012.
  3. http://www.soininvaara.fi/2018/02/15/suomen-puolueiden-tila-4-4-vihreat/
  4. Minä, Lyijykynä, Leonard E. Read, The Freeman, 1958, suomentanut CIEL

Katso myös

Aiheesta muualla

Henkilökohtaiset työkalut