Yhdysvallat

Liberalismiwikistä
(Ohjattu sivulta USA)
Siirry navigaatioonSiirry hakuun

Yhdysvallat eli USA.

Yhdysvaltojen "Kokonaissaldo on silti ollut myönteinen. Jokainen voi miettiä, olisiko maailma parempi paikka, jos 1900-luvun ainoa supervalta olisi ollut Neuvostoliitto tai jos tämän vuosisadan johtomahteina olisivat pelkästään Kiina ja Venäjä."[1] -- Palkittu HS-ulkomaantoimittaja Heikki Aittokoski. (Ilman Yhdysvaltoja supervalta natsi-Saksaakaan ei olisi pysäytetty.)

Historia

Yhdysvallat perustettiin 1776 melko liberaalilla lainsäädännöllä, joskin perustajaisien enemmistö torjui liberaalien Thomas Jefferson, Benjamin Franklin ja John Adams kirjoittaman itsenäisyysjulistuksen orjuuden lakkauttavan kohdan. Ranskan vallankumous 1789- oli Yhdysvalloista kopioitu ja Jeffersonin ja Franklinin Pariisin salongeissa ennalta kiihottama. Ihmisoikeuksien julistuksen pohjana käytettiin itsenäisyysjulistusta, ja julistus tarkastutettiin Jeffersonilla ennen sen hyväksymistä. Ks. Amerikan vallankumous

Ranskalainen klassinen liberaali Frédéric Bastiat kirjoitti pamfletissaan Laki 1850, että orjuutta ja tullimaksuja lukuunottamatta Yhdysvallat vastaa hänen ihanneyhteiskuntaansa[2].

Ks. myös suuri lama (1930-luvun lama)

Verotus

Yhdysvaltojen verotus on maailman progressiivisimpia, Pohjoismaiden maailman vähiten progressiivisia. Esimerkiksi Tanskassa köyhimmät 30 % maksavat 14 % veroista, USA:ssa 6 %, rikkaimmat 30 % maksavat 49 %, USA:ssa 65 %. [3]

Yhdysvalloissa verotetuin 1 % kansasta maksoi enemmän veroja kuin köyhimmät 95 %, vuonna 2007 eli Bushin hallinnon lopulla. He ansaitsivat 22,8 % tuloista ja maksoivat 40,4 % veroista. Ylin promille maksaa noin 20 % veroista.[4]

Köyhempi puolisko ei maksa lainkaan tuloveroja. 3 % maksaa puolet veroista. [5]

Ylin tuloviidennes tekee eniten töitä, investoi suhteellisestikin enemmän kuin muut ja maksaa yli 82 % veroista. Miljonääriperheitä on yhdeksän miljoonaa. [6][7]

70 % äänestäjistä suosisi hallitusta, joka vähentäisi julkisia palveluja ja veroja (2009). Luku oli vieläkin korkeampi kuin ennen finanssikriisiä (2007). Jopa demokraateista 48 % valitsisi näin, vain 34 % isomman hallituksen.[8]

Tulovero otettiin käyttöön vuonna 1913 (1-7 %). Sitä ennen oli ajoittain ollut tilapäisiä tuloveroja. Vuonna 1917 yli vero nostettiin maailmansodan vuoksi 67 %:iin ja vuonna 1925 laskettiin 25 %:iin, 1932: 63 %, 1936: 79 %, ... 1944: 94 %, ..., 1964: 77 %, ..., 1965 70 %, 1982: 50 %, ..., 1988: 28 %, ..., 1993: 39,6 %, 2003: 35 %.[9][10]

Tuloerot

Väestötutkimuksen mukaan USA:n “köyhät” (virallisen luokituksen mukaan) ovat yllättävän varakkaita. Esimerkiksi 46 % heistä omistaa asuntonsa, 76 %:lla on ilmastointi, kahdella kolmesta on enemmän kuin kaksi huonetta henkeä kohden. Itse asiassa USA:n keskivertoköyhällä on enemmän asuinalaa kuin keskivertoasukkaalla Suomessa, Belgiassa, Britanniassa, Espanjassa, Irlannissa, Itävallassa, Kreikassa, Portugalissa Ranskassa ja Saksassa. [11][12]

97 % USA:n köyhistä omistaa väri-TV:n, suurin osa peräti useita. 62 %:lla on kaapeli- tai satelliitti-TV. Kaukana aliravituista, ”köyhillä” suurempi lihavuusongelma kuin muulla väestöllä. Ilmiötä selittää osin se, että USA:n keskimääräinen elintaso on paljon täkäläistä korkeampi ja etenkin välttämättömyyshyödykkeiden hintataso alhaisempi.[11][12]

William Easterlyn mukaan Yhdysvaltojen tilastot eivät ole vertailukelpoisia sellaisten maiden kanssa, jotka eivät ole ottaneet historiallisesti vastaan yhtä paljon köyhtyneitä maahanmuuttajia. Lisäksi vapaimman markkinatalouden maat ovat johtaneet nykyistä globaalia teollista vallankumousta, joka on poistanut suuren osan maailman köyhyydestä.[13]

Sääntely

Monissa asioissa USA on säännellympi kuin Suomi (esim. vuokrasääntely, terveydenhoidon sääntely, monimutkainen lainsäädäntö ulkomaisten tuotteiden haittaamiseksi jne.) ja useassa muussakin kovin säännelty (maataloustuet, tullit jne.). Tässä on esimerkkejä:

  • tullibyrokratia: Regulation Gone Mad
  • Texasin sääntelyosasto sakotti salonkia, joka antoi kosmetologin ajaa parran tavallisella turvapartahöylällä, koska vain parturi saisi tehdä sen rahasta[14].
  • Ulkomailta pitää ostaa kallista nestekaasua, koska 98-vuotta vanha "Jones Act" vaatisi kuljetukset kotimaansatamien välillä aluksilla, jotka ovat "U.S.-flagged, U.S.-owned, U.S.-crewed, and U.S.-built." Pelkästään "U.S.-built"-vaatimus nostaa aluksen hinnan nelinkertaiseksi ja kaikkien yhtaikainen täyttäminen on vaikeaa.[15]

Mm. työmarkkinoilla sääntely on kuitenkin keskimäärin lievempää kuin Suomessa. Ennen Ronald Reagania (1981-1988) USA:n sääntely oli erittäin korkeaa, verotus ja työttömyys nykyistä korkeampia ja talous vähemmän dynaaminen.

Pelkästään liittovaltiotason yrityssääntely koostuu noin 200 kirjasta (Code of Federal Regulations), joita kaikkia päivitetään ainakin kerran vuodessa. [16]

Kansallisen yrittäjäliiton varapuheenjohtaja Drew Hiatt sanoi 202-osaisesta Code of Federal Regulationsista: "Kirjoissa on yli 132 000 sivua hallinnon säädöksiä. Nämä kirjat vievät kuusi metriä hyllytilaa. Miten kahden tai kolmen työntekijän pienyrityksen omistajan oletetaan pysyvän kärryillä kaikesta siitä? Kävin sen läpi kerran - se oli kuin yrittäisi lukea Sodan ja rauhan 115 kertaa." [17]

Sääntelyn kustannukset

USA:ssa sääntely aiheuttaa 1,1 biljoonan dollarin kustannukset. Suurille yrityksille kustannus on 5282 dollaria työntekijää kohden, pienille keskimäärin 7647 dollaria työntekijää kohden. [18]

"Stiglitzin raportti"

Joseph Stiglitzin työryhmän raportin mukaan Yhdysvaltoihin "syntyi vuosien 1993-1996 aikana nettona 8,5 miljoonaa uutta työpaikkaa. Prosessi jatkuu edelleen. Kaksi kolmasosaa työpaikoista on vielä niin kutsuttuja hyviä työpaikkoja. Palkkaa niissä maksetaan yli Yhdysvaltojen keskitason."[19] mikä on reippaaisti yli Suomen ja Euroopan keskipalkkojen. Tärkeä syy tähän on se, että Ronald Reagan vähensi huomattavasti tuote- ja etenkin työmarkkinoiden sääntelyä, mikä loi edellytykset talouden rakennemuutokselle ja teki työllistämisen kannattavammaksi.

Maahanmuutto

13 % USA:n väestöstä oli ulkomailla syntyneitä vuonna 2000, laittomia maahanmuuttajia 12 miljoonaa[20]. Kehitysmaista kotoisin olevien osuus on samaa luokkaa, toisen ja kolmannen polven maahanmuuttajat mukaanlukien paljon enemmän. Tähän nähden USA on tuottanut väestölleen valtavasti hyvinvointia, ja asukkaiden kotimaihinsa lähettämät rahalähetykset ovat paljon kehitysapua enemmän.

Koulutus

USA:ssa on maailman 4. tasa-arvoisin pääsy korkeakouluihin riippumatta varallisuudesta, sukupuolesta tai vanhempien koulutustasosta (1. Suomi, 2. Hollanti, 3. Norja, 4. USA, 5. Australia).[21][22] Yhdysvalloissa "hyvinkin erilaiset perheet ja nuoret onnistuvat haalimaan opiskelurahat kasaan niin, ettei vanhempien köyhyys tai alhainen koulutustaso estä nuoren opintoja."[23]

Sosiaaliturva

Eläkkeet

USA:n valtiojohtoinen eläkejärjestelmä tuottaa esimerkiksi 33 % siitä eläkkeestä, jonka Chilen yksityinen eläkejärjestelmä tuottaa samantuloiselle, vaikka molemmissa maissa työnantajan eläkemaksu on reilut 12 % palkasta. [3]

Chile siirtyi ensimmäisenä Amerikan maana perinteiseen eläkejärjestelmään vuonna 1925. 1970-luvulla järjestelmän rahat loppuivat yhä korkeammista veroista huolimatta. Harvardin-tohtori Jose Pineran johdolla otettiin tilalle yksityinen eläketilijärjestelmä, joka on sittemmin kopioitu yli 30 maahan Ruotsi mukaanlukien. [3]

Viitteet

  1. ↑ Amerikan idea meni rikki Helsingin Sanomat. 5.11.2020.
  2. ↑ Frédéric Bastiat: Kirjoituksia taloudesta, s. 39, ISBN 9789525734553
  3. ↑ 3,0 3,1 3,2 Growing the Economy for Dummies, Richard W. Rahn, The Washington Times on August 31, 2011
  4. ↑ [1] Summary of Latest Federal Individual Income Tax Data by Gerald Prante
  5. ↑ My Response To Buffett And Obama, Harvey Golub, Wall Street Journal, AUGUST 22, 2011
  6. ↑ Helsingin Sanomat 8.8.2009
  7. ↑ Two Americas: One Rich, One Poor? Understanding Income Inequality in the United States Robert Rector and Rea Hederman, Jr.
  8. ↑ America's Best Days, Rasmussen Reports, 26.8.2009 (luettu 10.9.2009)
  9. ↑ U.S. Federal Individual Marginal Income Tax Rates History, 1913-2009, The Tax Foundation.
  10. ↑ http://en.wikipedia.org/wiki/Income_tax_in_the_United_States
  11. ↑ 11,0 11,1 Minimipalkkojen turmiollisuus ja USA:n working poor, VS 18.12.2004
  12. ↑ 12,0 12,1 What You Need to Know About the Minimum Wage, Shawn Ritenour , Mises.org 10.9.2004
  13. ↑ William Easterly. "Dismal Science", The Wall Street Journal, 2006-11-15. Luettu 2008-09-07. 
  14. ↑ Close Shave Reason 23.11.2009
  15. ↑ Colin Grabow: The Obscure Shipping Law Leaving New Englanders in the Cold Real Clear Policy. 18.1.2019.
  16. ↑ About the CFR, The U.S. National Archives. Accessed 2011-04-30. "A full set of the CFR consists of approximately 200 volumes. The approximately 200 CFR volumes are revised at least once a year"
  17. ↑ FROM PSYCHOLOGICAL REVERSAL TO PSYCHOLOGICAL ALIGNMENT, Frederick Mann , 1997, Mind Trek. "As Drew Hiatt, executive vice president of the National Business Owners Association, said: "There are over 132,000 pages of government regulations on the books. The books themselves" - the 202-volume Code of Federal Regulations - "take up over 19 feet of shelf space. How is a small business owner with two or three employees supposed to keep track of all that? I worked it out once - it's like trying to read War and Peace 115 times."
  18. ↑ The Impact of Regulatory Costs on Small Firms, W. Mark Crain, Office of Advocacy, archive.sba.gov, September 2005, pdf page 2: "small businesses continue to bear a disproportionate share of the federal regulatory burden. The findings are consistent with those in Hopkins (1995) and Crain and Hopkins (2001). The research finds that the cost of federal regulations totals $1.1 trillion; the cost per employee for firms with fewer than 20 employees is $7,647" and the table on the page.
  19. ↑ Tekniikka syö seuraavaksi toimistotyön, Talouselämä 12/1999 (ja 31.3.2009)
  20. ↑ HS 7.5.2010 s. A2
  21. ↑ "Tutkimus: Suomessa tasa-arvoisin pääsy korkeakouluihin.", Helsingin Sanomat 29.12.2010, s. A9
  22. ↑ Vertailu: Suomalaisilla maailman tasa-arvoisimmat mahdollisuudet päästä korkeakouluun, Aamulehti.fi / STT 28.12.2010
  23. ↑ Suomi voitti vertailun opiskelumahdollisuuksista, Turun Sanomat 28.12.2010

Vapaasana.net USA:sta

Katso myös

Aiheesta muualla

Noudettu kohteesta ”https://liberalismi.net/w/index.php?title=Yhdysvallat&oldid=13168”