Neuvostoliitto

Liberalismiwiki
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Neuvostoliitto eli Sosialististen neuvostotasavaltojen liitto (1917-)1922-1991 oli Kiinan jälkeen maailmanhistorian suurin totalitarismi.

Sisällysluettelo

Historia

Tappiollinen ensimmäinen maailmansota oli äärimmäisen epäsuosittu Venäjällä, minkä vuoksi tsaari Nikolai II erosi helmikuussa 1917, jolloin tapahtui liberaali helmikuun vallankumous, mutta parlamentin enemmistönä olleet liberaalit lupasivat länsivalloille jatkaa sotaa, ja siksi heidän suosionsa hiipui, kesällä he erosivat ja jättivät hallituksen Kerenskin sosialistivallankumouksellisille, ja marraskuussa (Venäjän juliaanisessa kalenterissa tuolloin lokakuu) sota oli vienyt näidenkin kannatuksen, niin että pieni bolshevikkijoukko saattoi ottaa vallan lähes verettömästi "lokakuun vallankumouksessa".

Valta siirtyi muodollisesti työläisten ja sotilaiden neuvostoille ja maa sai nimen Neuvosto-Venäjä. Sittemmin siihen vallattiin lisää maita, tiukka sisällissota tsaaria tukeneita valkoisia vastaan päättyi 1922 ja tuolloin maat yhdistettiin Neuvostoliitoksi. Äärimmäisen raakaa Leninin hallintoa seurasi juonittelu ja valtataistelu, jonka yllättäen voitti Josif Stalin. Siinä missä Lenin kylmän laskelmoivasti tapatti ja sorti kansaa järjestelmällisesti ja äärimmäisen julmasti tuhotakseen kommunismiin sopimattomat ja kouliakseen muista sopivia, Stalinin katsotaan tehneen samaa oikukkaammin.

Alussa Venäjällä oli kiinniottajan etu, kun teknologiaa ja osaamista saatettiin tuoda paljon edistyneemmistä länsimaista. Tämän hiivuttua jonkin verran järjestelmän heikkoudet alkoivat käydä ilmeisiksi. Mitä monimutkaisempi talous, sitä vaikeampi oli ohjata toimintaa kannattavaksi ilman hintamekanismin tarjoamaa itsejärjestyvää ohjausta.

Vuonna 1989 Itä-Euroopan maiden verettömät kansannousut vapauttivat nämä. Elokuussa 1991 KGB teki vallankaappauksen, jossa varapresidentti asetettiin keulakuvaksi. Kolme päivä myöhemmin kaappaus päättyi, kun sotilaat eivät olleet halukkaita tappamaan kadulle tulleita kansalaisia, joiden johdossa oli Venäjän tuore, vaaleilla valittu presidentti Boris Jeltsin. Jeltsin sopi muiden suurten neuvostotasavaltojen kanssa Neuvostoliiton lakkauttamisesta vuoden 1991 lopussa presidentti Gorbatshovin mielipahaksi.

Romahduksen syyt

VTT Markku Joki-Sipilä (TS): "Jonot tyhjyyttään kumisevien kauppojen edessä, huonolaatuiset elintarvikkeet ja vaatteet, rumat ja kylmät asunnot, energiapula ja elämän yleinen ankeus puhuivat aivan toista kieltä kuin kommunistinen propaganda. - - Kommunismi oli pakkoon, pelkoon ja vapauksien riistämiseen nojannut totalitaarinen järjestelmä - - Komentotalous ja kulutustavaratuotannon kustannuksella toteutettu massiivinen teollistaminen johtivat yritteliäisyyden kuoleentumiseen, negatiiviseen talouskasvuun, resurssien hukkaamiseen ja ympäristötuhoihin. - - Kommunistihallinnot valvoivat kansalaisiaan ja polkivat perusvapauksia. Neuvostoliiton KGB:n, Itä-Saksan Stasin ja Romanian Securitaten kaltaiset massiiviset salaisen poliisin organisaatiot vakoilivat omia kansalaisiaan ja ilmiantajiksi pakotetut tavalliset ihmiset kyttäsivät toisiaan vainoharhaisessa ilmapiirissä."[1]

Itä-Euroopan modernisaatioon syventynyt yliopistonlehtori Katalin Miklóssy sanoo itäblokin sosialismin kaatumisen tapahtuneen yritysvetoisesti. Valtaeliitin kulutushalujen vuoksi yrittäjät pystyivät neuvottelemaan liikkumatilaa. Taloussektorilta yrittäjyys sitten levisi kulttuuriin, mediaan ja muualle. "Individualistisuudellaan ja markkinahenkisyydellään" se sitten mursi sosialismin periaatteita.[2]

Kansanmurhat

Pelkästään Leninin juutalaisvainoissa eli pogromeissa 1918-1921 arvioidaan kuolleen 200 000[3] juutalaista. Neuvostoliiton ukrainalaisvainossa Holodomorissa arvioidaan kuolleen 7 miljoonaa ukrainalaista. Neuvostoliiton kaikissa juutalais- ja muissa vainoissa yhteensä kuoli useimpien tutkijoiden mukaan 20-60 miljoonaa ihmistä,[4] ainakin yli 10 miljoonaa, ja päälle 20 miljoonaa neuvostoliittolaista maailmansodassa, jonka Neuvostoliitto käynnisti sopimalla natsi-Saksan kanssa Euroopan jaosta kesällä 1939.

Lenin ohjeisti syyttämään mahdollisimman suurta joukkoa syyttömiä ”porvareita ja kirkonmiehiä” kirkon omaisuuden sosialisoinnin vastustamisesta ja teloittamaan heidät esimerkiksi muille, jotta kukaan ei uskaltaisikaan ryhtyä vastustamaan häntä. Lenin teki pikkutarkkoja suunnitelmia siitä, miten älyköt, professorit ja kirjailijat karkotettaisiin ilman omaisuuttaan, liberaalit ja kilpailevat sosialistit saivat saman kohtalon - tai pahemman. Kapinoivien talonpoikien kyliä pommitettiin ja heitä vastaan käytettiin kemiallisia aseita. Perheenjäsenet, kymmeniätuhansia ihmisiä, suljettiin keskitysleireille, lähinnä naisia, lapsia ja vanhuksia. Niissä olot olivat kammottavat ja kuolleisuus saattoi olla 15-20 % kuukaudessa. Enemmistö kansasta kannatti maaseudun SR-puoluetta, pari prosenttia tosin SR:n vasemmistosiipeä. [lisätietoja, ei viitteitä] (KMKlähde tarkemmin?)

Toisen maailmansodan aloittaminen

"Puolan offensiivi tuli poliittisesti mahdolliseksi sen jälkeen, kun Saksa ja Neuvostoliitto olivat solmineet keskenään Molotov–Ribbentrop-sopimuksen 23. elokuuta 1939." "Sopimuksen salaisessa lisäpöytäkirjassa Puola jaettiin kahtia Saksan ja Neuvostoliiton kesken. Tämän jälkeen sopimuksen osapuolet keskittivät joukkojaan Puolan rajoille." Saksa hyökkäsi Puolaan 1.9. ja Neuvostoliitto 17.9.1939. (Wp) Lisäpöytäkirjassa Neuvostoliitolle sovittiin Suomen, Viron ja Latvian lisäksi suurempi osa Puolasta kuin se lopulta sai. Liettua annettiin jälkeenpäin hyvityksenä. (Wp)

Vankileirit

Leninin aikana vankileireille suljettiin monenlaisten poliittisten ryhmien lisäksi mm. kapinoivien talonpoikien perheenjäsenet, kymmeniätuhansia ihmisiä, lähinnä naisia, lapsia ja vanhuksia. Leireillä olot olivat kammottavat ja kuolleisuus saattoi olla 15-20 % kuukaudessa.[5] Enemmistö kansasta kannatti maaseudun SR-puoluetta, pari prosenttia tosin SR:n vasemmistosiipeä.

200 000 ihmistä tuomittiin Stalinin aikana vankileireille pelkästään poliittisten vitsien kertomisesta[6].

Ydinkokeet

Neuvostoliitto teki laajalla alueella Etelä-Siperiassa 450 ydinkoetta 1949-1991. HS: "Epämuodostumat, syöpäsairaudet ja struuma piinaavat asukkaita, jotka olivat autuaan tietämättömiä vuonna 1949 aloitettujen ydinkokeiden vaaroista. - - Väitetään, että ihmisiä jopa lähetettiin ulos seuraamaan räjähdyksiä, jotta heistä voitiin myöhemmin tutkia säteilyn vaikutuksia"[7]. "Mistä me olisimme tienneet, mitä ne olivat" [8]. "Arvioiden mukaan jopa 1,6 miljoonaa ihmistä on kärsinyt säteilyn aiheuttamista sairauksista" [9]

Fasismi

Yalen yliopiston Keski- ja Itä-Euroopan historian professori Timothy Snyderin tietokirja Tappotanner sai Hannah Arendt -palkinnon vuonna 2010. Dosentti Mikko Majanderin mukaan kirja osoittaa vakuuttavasti, että natsi-Saksan ja Neuvostoliiton menetelmät ja teot ovat yhteneviä. Valtiot jakoivat maita keskenään, oppivat toisiltaan ja kohtelivat valloittamiaan maita yhtä epäinhimillisellä terrorilla. Myös liittolaisuuden päätyttyä kesällä 1941 julmuudet jatkuivat samanlaisina. [10]

Maatalous

Vuonna 1973 Neuvostoliitossa 2 % maatalousmaasta oli yksityisessä käytössä. Tämä tuotti noin 25 % maataloustuotannosta, yli 10 kertaa enemmän kuin ne sosialistisina yhteistiloina (kolhoosi) ja valtiontiloina (sovhoosi) olevat 98 %, jotka tuottivat 75 %, jopa Neuvostoliiton omien tilastojen mukaan[11]. Vielä 1980-luvulla yksityisessä käytössä oli 3 %, joka tuotti yli 25 %[12].

Neuvostoviljelijän tuottavuus oli 1980-luvulla kymmenesosa yhdysvaltalaisviljelijän tuottavuudesta[12], joskin Neuvostoliiton omat luvut väittivät maan tuottavuuden olevan 20 - 25 % yhdysvaltalaisviljelijän tuottavuudesta, siitä huolimatta että Neuvostoliitto oli investoinut valtavasti rahaa maatalouteen[13]. Tuotantokustannukset olivat erittäin korkeat, Neuvostoliitto joutui tuomaan ruokaa ja silti sillä oli laajoja ruokapulia, vaikka maalla oli suuri osa maailman parhaasta viljelysmaasta ja lisäksi hyvin paljon maa-alaa kansalaista kohden. [13]

Maatalouden historia

Stalin aloitti maatalouden pakkokollektivisoinnin elokuussa 1929 ja sosialisoi talonpojilta maan, koneet, karjan ja viljavarastot vuoteen 1937 mennessä, minkä seurauksena arviolta 7 miljoonaa ihmistä kuoli nälkään. Kapinoivat talonpojat surmasivat omista eläimistään kaksi kolmannesta ennen pakko-ottoa. [12]

Leninin aikana 1918 oli alettu perustaa valtiontiloja (sovhoosi) ja myöhemmin myös yhteisomisteisia osuuskuntia (kolhoosi). Kolhooseissa viljelijöiden tulot jäivät alhaisemmiksi mm. siksi, että ne olivat huonommin varusteltuja ja valtio määräsi niille vähemmän kannattavia tuotantosuuntia. Vuosina 1986-88 kuitenkin päätettiin vähitellen luopua sovhooseista. Lisäksi 2 - 3 % maasta oli yksityisinä tiloina, yleensä yksittäisen perheen puolen hehtaarin omana maana. Nämä 3 % maasta tuottivat 1980-luvulla yli neljänneksen maataloustuotannosta, jopa 66 % perunoista ja 30 % lihasta ja maidosta. [12]

Hyvistä luonnonoloista huolimatta maa joutui tuomaan osan ruoastaan, mutta USA:n presidentti Jimmy Carter kielsi 4.1.1980[14] viljan viennin Neuvostoliittoon vastatoimena Neuvostoliiton hyökkäykselle Afganistaniin (1979).

Tiede

Johtava neuvostoliittolainen ydinfyysikko Andrei Saharov kysyi 1950-luvulla: "Miksi olemme koko ajan jäljessä Yhdysvalloista ja muista maista ja häviämme teknisessä kilpailussa?" Aatehistorian professori Petteri Pietikäisen mukaan syynä oli, että tiede ei kukoista ilman demokratiaa ja vapautta. [15]

Taiteet

Historioitsija Markku Jokisipilä kirjoitti, että vaikka kapitalismin taloudellinen menestys oli murskaava argumentti liberalismin puolesta, lännen "kapitalistinen rappiokulttuuri" elokuvineen, televisio-ohjelmineen, musiikkeineen ja videopeleineen oli myös kukistamassa kommunismia.[16]

Punk kiellettiin täysin Neuvostoliitossa "väkivaltaisuutensa ja fasistisuutensa vuoksi", Jokisipilä kirjoitti Suomen Kuvalehdessä. Komsomol-järjestön kieltolistalle pääsi Kiss nationalismin vuoksi, AC/DC uusfasismin, Tina Turner liiallisen seksuaalisuuden, ja Pink Floyd Neuvostoliiton ulkopolitiikan arvostelun vuoksi. Komsomol ei perustellut luonnehdintojaan, mutta länsiartistit eivät olleet tarpeeksi leppymättömiä suhteessa "porvarillisiin paheisiin" ja "huutaminen" vaikutti haitallisesti psyykeen. Rockin esittämistä valvottiin tiukasti, mutta silti sen kapinallisuus auktoriteetteja vastaan tarjosi vastavoiman sosialistisille ihanteille.[16]

Commodore 64 -tietokonepelin Raid over Moscow myönteinen peliarvio MikroBitti-lehdessä oli Neuvostoliiton mielestä "yksi räikeimpiä Neuvostoliiton vastaisia provokaatioita" Suomessa maailmansotien jälkeen.[16]

Ympäristö

Dosentti Markku Jokisipilän mukaan komentotalous ja massiivinen teollistaminen johtivat ympäristötuhoihin.[17] Moni on arvioinut niiden olleen maailman pahimpia.

Tutkijatohtori Nina Tynkkysen mukaan monet ympäristönormit olivat tiukkoja mutta yritykset säännönmukaisesti rikkoivat niitä ja maksoivat pienen sakon.[18] Näin saatiin julkisivu näyttämään ympäristömyönteiseltä ilman että sillä oli vaikutusta toimintaan. Haittojen veroinen sakko olisi tietysti muuttanut käyttäytymistä, pieni sakko ei juurikaan.

Terrorismi

Neuvostoliitto auttoi, koulutti ja rahoitti terroristeja ympäri maailmaa, ks. terrorismi.

Loikkarikenraali Ion Mihai Pacepan mukaan Neuvostoliitto päätti vuonna 1972 kääntää koko islamilaisen maailman Israelia ja Yhdysvaltoja vastaan istuttamalla heihin natsi-tyyppisen vihan juutalaisia kohtaan ja tuottamalla siten verisen terrorismin Israelia ja Yhdysvaltoja vastaan. [19]

Arvostelua

Vasemmiston aiemmin suitsuttama tohtori Oula Silvennoinen kutsui kirja-arviossaan Viron Neuvostomiehitystä 1940-1991 ”yhteiskunnalliseksi, kulttuuriseksi, taloudelliseksi, ekologiseksi, älylliseksi ja moraaliseksi katastrofiksi”. [20]

Katso myös

Viitteet

  1. Kapitalismin rakennuspuita derkkulasta, VTT Markku Joki-Sipilä, TS 2.10.2009
  2. "Pelintekijä", Marko Leppänen, Yliopisto 5/2013, sivu 5.
  3. http://www.vapaasana.net/node/460#Sec30
  4. http://www.ibtimes.com/how-many-people-did-joseph-stalin-kill-1111789
  5. KMK
  6. HS 14.12.2009 s. B2
  7. Kazakstan kärsii yhä Neuvostoliiton ydinkokeiden seurauksista, HS 8.1.2010
  8. HS 8.1.2010 s. A3
  9. Kazakstanissa muisteltiin Neuvostoliiton ydinkokeita, Savon Sanomat 29.8.2009
  10. Tilinteko natsi- ja neuvostovallan veritöihin, Helsingin Sanomat 7.9.2014.
  11. Hedrick Smith, "The Russians", 1976
  12. 12,0 12,1 12,2 12,3 Soviet Union - Policy and administration. Nations Encyclopedia (taustanaan USA:n kongressin kirjaston tutkimusaineisto).
  13. 13,0 13,1 Soviet Agricultural Policy, professori Michael Ellman, Amsterdamin yliopisto, JStor.org, 1988
  14. Chronological History of U.S. Foreign Relations: 1932-1988, Lester H. Brune ja Richard Dean Burns, s. 883
  15. "Tiede ei kukoista ilman vapautta", professori Petteri Pietikäinen, HS mielipide 30.9.2011, sivu C8
  16. 16,0 16,1 16,2 Markku Jokisipilä: Kun Tina Turner voitti kylmän sodan Suomen Kuvalehti. 24.3.2016.
  17. Kapitalismin rakennuspuita derkkulasta, VTT Markku Jokisipilä, TS 2.10.2009
  18. "Itämeri ei huoleta", Suomen Kuvalehti 5/2012, sivu 12
  19. Russian Footprints, General Ion Mihai Pacepa. Lt. General Ion Mihai Pacepa is the highest-ranking intelligence officer ever to have defected from the former Soviet bloc. His book Red Horizons has been republished in 27 countries. National Review, August 24, 2006
  20. Taistelu Viron historiasta käy kuumana, HS 24.3.2009
Henkilökohtaiset työkalut