Progressiivinen vero

Liberalismiwiki
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Progressiivinen vero on vero, jossa veroaste (= vero/summa) nousee veronalaisen summan (esim. verotettava ansiotulo) kasvaessa. Tällöin välttämättä myös rajavero eli marginaalivero nousee veronalaisen summan mukana (ainakin jossain kohdin).

Joskus progressiiviseksi ei lasketa järjestelmää, jossa on muuten tasavero mutta vakiosummainen verovähennys luo veroprogression (Osmo Soininvaara käyttää termiä "lineaarinen progressio").

Suomen tuloverotus on progressiivista molemmin tavoin. Kunnallisvero on lineaarisesti progressiivista.

Oikeasti verotus on vielä paljon progressiivisempaa kuin väitetään. Useimmat ovat nettosaajia eli heidän nettoveroprosenttinsa on negatiivinen, kun veroista vähennetään tulonsiirrot ja saatujen julkispalveluiden arvo. Hyvätuloiset maksavat laskun. Esimerkiksi hyväpalkkaisin 11 % maksoi 45 % suorista veroista, nettona ehkä lähemmäs 90 %. Ks. Tuloerot#Rikkaat_maksavat_verot ja Nettosaaja.

Vain nettoverotuksella on merkitystä. Vaikka siihen lisättäisiin kuinka paljon edestakaisia rahansiirtoja ja näin tehtäisiin muodollisesta verotuksesta regressiivistä tai progressiivista, sillä ei ole merkitystä.

Suhteellinen vero eli tasavero on vero, jossa veroaste on sama eri summista (esimerkiksi arvonlisävero). Regressiivinen vero on vero, jossa veroaste laskee veronalaisen summan myötä. Tasasummavero eli "henkivero" ("poll tax") on vero, jossa veron määrä (esim. "valtion jäsenmaksu") on sama kaikille riippumatta näiden tuloista, varallisuudesta tms.

Sisällysluettelo

Argumentteja vastaan

Hidastaa palkkojen kasvua

Säästäminen johtaa pääoman lisääntymiseen ja sitä kautta nostaa työn tuottavuutta, mikä kohottaa palkkoja. Suurituloiset säästävät ja investoivat suuremman osan tuloistaan kuin muut, joten heidän progressiivinen verottamisensa eliminoi tätä palkkoja nostavaa tendenssiä. [1]

Kohdentaa työvoiman väärin

Progressiivinen tulovero tarkoittaa, että hyväpalkkaisten töiden verokiila on korkeampi kuin huonopalkkaisten. Työntekijälle syntyy kannustin vaatia korkeampaa bruttopalkkaa. Koska toisaalta koska työnantajalla ei sellaista usein ole varaa maksaa, työvoimasta suurempi osa sijoittuu matalapalkkaisille ja siten vähemmän tuottaville aloille. Seuraus on sama kuin hintasääntelyllä: tuottavien työntekijöiden saama pienempi nettopalkka vähentää heidän tarjontaa ja heidän vaatimansa korkeampi bruttopalkka kysyntää. Kun tuottavien töiden sijaan tehdään vähemmän tuottavia töitä, kansantalous luonnollisesti kärsii.

Jos kaksi tehtävää on täsmälleen yhtä vaativia ja miellyttäviä, tällöin työntekijä yleensä valitsee parempipalkkaisen progressiosta riippumatta. Yleensä eivät ole, tai progressio lannistaa näkemästä vaivaa päästä parempaan työpaikkaan.

Verotus saa myös ihmiset hoitamaan itse perheenjäsentensä kuskailut taksikuskien sijaan, ruuanlaiton valmisruuan ja ravintoloiden sijaan, jne. Progressio lisää tätä etenkin hyvätuloisilla. Osmo Soininvaaran lempiesimerkissä pianisti Olli Mustosen kannattaisi pikemminkin pitää ylimääräinen konsertti kuin pestä itse paitansa ja antaa pyykkärin pitää se konsertti. Jos kuitenkin pesun hoitaa pesulan sijaan työntekijä Mustosen kotona, kotitalousvähennys hoitaa juuri tämän ongelman, mutta kotipesu ei läheskään aina ole paras ratkaisu eikä kaikkia muitakaan palveluita ja tuotteita kannata tuottaa kotona.

Joskus itse tekeminen on hyvä valinta muista syistä, mutta on moraalisesti väärin ja taloudellisesti tuhoisaa, että verottaja estää ihmisiä valitsemasta itse sakottamalla toista valintaa enemmän kuin toista.

Useimmat pitävät nettoprogressiota silti pienimpänä pahana, kunhan se pysyy kohtuudessa.

Suurituloisten veroporras ei tuota valtiolle tuloja

Sdp:n talousasiantuntija Juhana Vartiaisen mukaan veroasteikon ylin porras ei ilmeisesti tuota käytännössä lainkaan tuloja valtiolle verrattuna siihen, että se olisi samankorkuinen kuin edellinen porras. Osmo Soininvaara säestää. [2]

Sen sijaan muiden veroportaiden vuoksi rikkaat maksavat jo nyt paljon veroja:

Yli 100 000 euroa vuodessa ansiotuloja tienaavat alle 35 000 suomalaista (0,66 % väestöstä[3]) maksavat noin 20 % ansiotuloveroista (2009).[4]

Ks. myös Tuloerot#Rikkaat_maksavat_verot

USA:n verotus on maailman progressiivisimpia

Yhdysvaltojen verotus on maailman progressiivisimpia, Pohjoismaiden maailman vähiten progressiivisia. Esimerkiksi Tanskassa köyhimmät 30 % maksavat 14 % veroista, USA:ssa 6 %, rikkaimmat 30 % maksavat 49 %, USA:ssa 65 %. [5] Tosin tämä saattaa johtua enemmän tuloeroista kuin verolaeista.

Viitteet

  1. Interventionism: An Economic Analysis by Ludwig von Mises, pykälä IV.1, Ludwig von Mises, Mises.org, 2004 (luettu 7.1.2011): "Popular opinion is inclined to believe that the taxing away of huge incomes does not concern the less wealthy classes. This is a fallacy. The recipients of higher incomes usually consume a smaller proportion of their incomes and save and invest a larger part than the less wealthy. And it is only through saving that capital is created. Only that part of income that is not consumed can be accumulated as capital. By making the higher incomes pay a larger share of the public expenditures than lower incomes, one impedes the operation of capital and eliminates the tendency, which prevails in a society with increasing capital, to increase the marginal productivity of labor and therefore to raise wages."
  2. Lnieaarinen progressiivinen tulovero ja negatiivinen tulovero, Osmo Soininvaara 13.8.2011
  3. Väestön ennakkotilasto, Tilastokeskus
  4. "Wahlroos-verollisia" olisi alle 35 000, Yle.fi 20.10.2011
  5. Growing the Economy for Dummies, Richard W. Rahn, The Washington Times on August 31, 2011

Katso myös

Aiheesta muualla

Henkilökohtaiset työkalut