Kotitalousvähennys
Kotitalousvähennys tarkoittaa, että tietyn kotitaloustyön kustannuksista saa lähes puolet takaisin veronpalautuksena. Tämä vähentää verotuksen haittoja, itse tekemisen suosimista ammattilaisen käyttämisen sijaan. Tällöin kotityöhön valikoituu osaavampi ja tehokkaampi tekijä ja ihmiset vapautuvat tuottavampiin töihin, mikä voi enemmän kuin maksaa itsensä takaisin, tai sitten ei. Kotitöiden ulkoistamisen katsotaan myös edistävän naisten työuria ja syntyvyyttä.
Taloustieteilijöiden mielestä "Kotitalousvähennys on tehokas tapa torjua harmaata taloutta" (75 % - 6 %). https://www.ekonomistikone.fi/kysymys-22/
Työnjaon tehokkuuden suhteen sama ongelma on kaikessa tuloverotuksessa. Kotitaloustöissä kuitenkin itse tekemisen suosiminen on paljon ongelmallisempaa kuin se, että mikropiirien tekeminen kotona ei ole veronalaista: harva niitä kuitenkaan itse tekisi. Myös vaikutukset naisten työuriin ja syntyvyyteen ovat erilaisia. Libertaarien ratkaisu olisi vähennyksen sijaan lakkauttaa kaikki tai melkein kaikki tuloverotus.
Professori: on syytä olettaa huomattava vaikutus kotitöiden ulkoistamiseen
Professori Roope Uusitalo kirjoitti Vattin ja PT:n vertaisarvioimattoman tuloksen olleen "vähintään yllättävä", koska tuki melkein puolittaa hinnan ja vaihtoehtona on itse tekeminen. Uusitalo suhtautuu tuloksiin "skeptisesti" ja epäilee tutkimuksen menneen pieleen siinä, että malli huomaa vain vanhojen yritysten tulojen muutokset, ei uusien yritysten syntymistä, vaikka vähennyksen tultua alalle on syntynyt paljon pieniä yrityksiä. Tutkimus selvitti vain lyhyttä aikaväliä (2007-2008), vaikka tällaiset vaikutukset voivat olla hitaampia. Kotitalousvähennykseen oikeuttava työ on vain joitain prosentteja tutkituista toimialoista ja tutkittuna finanssikriisin aikana muut muutokset olivat niin suuria, ettei voi olettaa vähennyksen vaikutusten erottuvan niistä. Uusitalo suosittaa, että tällaiset tutkimukset vertaisarvioitaisiin tutkijaseminaareissa ennen julkaisua.[1]
Vatt ja Palkansaajien tutkimuslaitos julkaisivat vuonna 2021 tutkimuksen, jossa esitettiin vähennyksen vaikutus pieneksi. Keskuskauppakamarin ja Suomen Yrittäjien pääekonomistien mukaan tutkimuksesta ei voida tehdä luotettavia johtopäätöksiä, koska vähennyskelpoiset palvelut olivat vain prosentti remonttoalan myynnistä ja siten vaikutukset hävisivät satunnaisvaihteluun. Tutkimuksessa myös tutkittiin vain lyhyen aikavälin vaikutuksia. Vertailumaana oli Ruotsi, jossa tutkittuna vähennyksen korotusvuonna 2009 kansantalous supistui vain 4 %, Suomen finanssikriisissä 8 %, mikä tekee vertailukelpoisuudestakin kyseenalaisen. Ruotsalaistutkimuksessa (2019[2]) todettiin vähennyksen lisänneen merkittävästi liikevaihtoa ja tuottavuuskasvun nopeutumista.[3]
Keskuskauppakamarin pääekonomistin mukaan tutkimuksessa oli myös se vika, että siinä tutkittiin epäsuorasti koko alan joustoa, jolloin suuri jakaja antaa lähelle nollaa osuvan jouston, vaikka pitäisi tutkia vain kotitalousvähennykseen oikeuttavan myynnin joustoa vähennyksen suhteen.[4]
Viitteet
- ↑ Helsingin yliopiston ja VATT:n julkistalouden professori Roope Uusitalo: Vielä kerran kotitalousvähennyksestä 27.1.2021.
- ↑ Utvärdering av RUT-avdraget 2019. Myndigheten för tillväxtpolitiska utvärderingar och analyser.
- ↑ Vattin ja PT:n tutkimus ei kerro lopullista totuutta kotitalousvähennyksestä Helsingin Sanomat. 28.1.2021.
- ↑ https://twitter.com/Mau_And/status/1354654904745402372
