Ruotsi
Ruotsi lakkautti asevelvollisuuden 1.7.2010[1]. Apteekkimonopoli lakkautettiin jo, lisäksi reseptittömiä lääkkeitä saa myydä kaupoissakin. Kauppojen aukiolo vapautettiin vuonna 1972.
Nyt veroaste on enää suurten EU-maiden tasoa (nimellisesti tosin peräti 45 % mutta palautus etuuksina huomioiden 42 %)[2].
Liberalismilla rikkaaksi, sosialismilla köyhäksi
Ruotsin vauraus syntyi talousliberalismin aikana. Sosialismin aikana maa alkoi jäädä jälkeen muista vauraista maista. Ruotsin hyvinvointivaltion isät Gunnar ja Alva Myrdal päättelivät, että ellei hyvinvointivaltio toimi Ruotsissa, se ei toimi missään. Vielä 1950 veroaste oli 21 % BKT:sta, alhaisempi kuin USA:ssa ja Länsi-Euroopassa. Vuoteen 1980 mennessä julkiset menot nostettiin 61 %:iin BKT:sta. [3][4]
Vuosina 1975-2000 Ruotsi BKT/henkilö kasvoi vain 43 %, Länsi-Euroopassa 64 % ja USA:ssa 72 %. Muun OECD:n kasvuvauhdilla ruotsalaiskotitalouden tulot olisivat 20 000 SEK/kk suurempia. Ruotsissa veronmaksajat saavat tutkituista 23 kehittyneestä maasta vähiten palveluita kustannuksiin nähden, kolmanneksen vähemmän kuin Irlannissa tai Britanniassa. Yksityissektorin työllisyys ei ole kasvanut yhtään 1950-luvun jälkeen. Piilotyöttömyys mukaanlukien kokonaistyöttömyys oli 20 % vuonna 2006 LO:n (Ruotsin SAK) tutkijan mukaan. [4]
Nyt Ruotsi on taas alkanut keventää verotusta ja vapauttaa talouttaan.[5]
Minimipalkka ja maahanmuutto
Ruotsissa ei ole virallista minimipalkkaa, mutta ammattiliitot ylläpitävät de facto -minimipalkkaa, keskimäärin 66 % mediaanipalkasta (USA:ssa 32 %). Siis alle 66 % mediaanituottavuudesta tuottavia työntekijöitä ei saa työllistää kuin tappiolla, joten heidän on vaikea päästä töihin kehittämään tuottavuuttaan. Eniten tästä kärsivät maahanmuuttajat. Tästä syystä Ruotsissa on eräs maailman suurimmista työllisyyseroista maahanmuuttajien ja kantaväestön välillä, mikä johtaa etuusriippuvuuteen ja segregaatioon. [4]
Puolet ruotsalaisista pitää hyväksyttävänä jäämistä sairauslomalle terveenä. Entinen demariministeri kertoi pohjoisen puoluekokouksista: "neljännes osallistujista on sairaslomalla, neljännes työkyvyttömyyseläkkeellä, neljännes työttömänä". [4]
Johan Norbergin mukaan liian antelias hyvinvointivaltio on vähitellen rapauttanut ruotsalaisten työmoraalia ja yritteliäisyyttä. [4]
Segregaatio
Työmarkkinasegregaatio on suurempi kuin USA:ssa ja Britanniassa. Lisäksi yli 5 %:ssa alueita (lähinnä lähiöitä, osuus kasvussa) on alle 60 %:n työllisyys, paljon enemmän rikollisuutta ja paljon kehnommat koulut. Monilla alueilla lapset eivät näe kenenkään lähtevän aamuisin töihin. Tämä on myös romuttanut ruotsalaisten halua maksaa maahanmuutosta. [4]
Sosiaalidemokraattisten naisten kurdilainen puheenjohtaja Nalin Pekgul valitti vuonna 2005 joutuneensa muuttamaan pois lähiöstään rikollisuuden ja islamismin nousun vuoksi. [4]
Ruotsissa 30 % somaleista on töissä, Minnesotassa noin 60 %. Ruotsissa on 38 somalijohtoista yritystä, Minnesotassa 800. Taloushistorioitsija Benny Carlsonin haastattelemat somalit sanoivat Minnesotassa olevan mahdollisuuksia, Ruotsin olevan kärpäsloukku, joka särkee unelmat. Sadat somalit lähtevät vuosittain Ruotsista Britanniaan, jossa he usein löytävät töitä. [4]
Asevelvollisuus lakkautettiin
Äänin 153 - 150 Ruotsin valtiopäivät päätti lakkauttaa asevelvollisuuden[6] 1.7.2010[1]. Ammattiarmeijan kooksi tulee 50 000 sotilasta. [6]
Ruotsissa lääkkeet saa ruokakaupoista
Ruotsin apteekkimonopoli lakkautettiin marraskuussa 2009 ja jo vuoden 2010 alussa 10 % lääkemyynnistä siirtyi kauppoihin, suosituimpina särkylääkkeet ja nikotiinipurukumi. Kaupoissa saa myydä 540 reseptivapaata lääkettä aikuisille kuten tupakkaakin. Useimmissa ruokakaupoissa on vain suosituimpia lääkkeitä, mutta kaupat (ICA ja Coop) ovat perustaneet täyden palvelun apteekkejakin. [7] Lähivuosina perustettaneen 400 - 500 uutta apteekkia.[8]
Willys-ketju myy lääkkeitä 5 % halvemmalla ja pitkällä tähtäimellä hintojen uskotaan laskevan yleisestikin.[7] Turhimmista jonoista ja asiointimatkoista päästiin eroon.
Ruotsi siis salli apteekkien melko vapaan perustamisen toisin kuin Suomi ja lisäksi salli tärkeimpien itsehoitolääkkeiden myynnin ruokakaupoissakin. Ks. Apteekit Ruotsissa
Kauppojen aukioloajat vapaita
Kauppojen aukioloajat vapautettiin Ruotsissa täysin jo vuonna 1972. Ostokset kasvoivat 5 % ja työllisyys 1,5 %. Suomessa ollaan sallimassa kauppojen aukiolo lähes joka sunnuntai mutta aukioloaikoja entisestään lyhentäen.
Asunnonomistus laillistetaan Ruotsissa
Tähän mennessä asukkaat eivät ole voineet omistaa kerrostaloasuntoja! Porvarihallituksen lakiesitys törkeän oikeistolaisesti mahdollistaa tämän. Esitys hyväksyttiin helmikuussa 2009, AL kertoo.
Mitenköhän saisi Ruotsin ja Suomen kopioimaan toisiltaan parhaat lait?
Ruotsin uusi talousliberalisoituminen
1990-2010 Ruotsi on purkanut mm. ilma-, tele- ja sähköalojen sääntelyä, ottanut käyttöön koulusetelit, yksityistänyt eläkejärjestelmän osittain, lakkauttanut eräät valtion monopolit, myynyt monia valtionyrityksiä, keventänyt verotusta ja eräitä julkisia menoja, lakkauttanut lahja- ja perintöveron. [3]
Vuoden 2010 taloudellisen vapauden indeksin mukaan Ruotsissa on suuremmat "business freedom, trade freedom, monetary freedom, investment freedom, financial freedom, freedom from corruption, and property-rights protection" kuin Yhdysvalloissa.[3]
Vuonna 2006 valittu porvarihallitus kevensi ansio- ja yritysveroja, lakkautti varallisuusveron, kiristi työttömyys- ja sairausetuuksia ja yksityisti valtion resursseja. Se voitti seuraavatkin vaalit syksyllä 2010 [nostaen äänisaaliinsa 49,3 %:iin[2]. Vasemmisto hävisi toiset vaalit peräkkäin ja sosiaalidemokraattien kannatus (30,9 %[2]) on pienin lähes vuosisataan. [3]
Toisaalta Ruotsin korkein ansiotulorajavero on yhä 57 %, USA:ssa 35 %. Yritysverot ovat kuitenkin matalampia. [3]
Ruotsin sosiaalidemokraattien eugeniikka
Kulttuuriantropologi Tapio Tamminen kertoo tietokirjassaan "Kansankodin pimeämpi puoli" siitä, miten sosiaalidemokraattisesta Ruotsista tuli 1920-1930-luvuilla maailman johtava maa eugeniikassa. Hänen mukaansa 90- ja 2000-luvun uusnatsismi Ruotsissa on seurausta tästä.[9]
Sosialidemokraattien valtaannousun jälkeen Ruotsissa tuli voimaan sterilisaatiolaki, kun valtion etu asetettiin yksilöiden edelle.[10] Pakkosterilisaatiolaki hyväksyttiin vuonna 1935. Neljännesvuosisadan kestäneessä projektissa steriloitiin 63 000 ruotsalaista, suuri osa pakotettuina tai painostettuna (27 000[11]). Steriloiduissa yliedustettuja olivat naiset (93 %), työväenluokka, romanit, tummaihoiset, mielenterveysongelmaiset ja kehitysvammaiset.[9]
Jo 1930-luvulla sosiaalidemokraattisessa puolueessa oli kannatusta eugeniikalle, ja puolue pysyi Ruotsin mahtipuolueena myös sodan jälkeen. Puolueen kansanedustaja Karl Johan Olsson julisti vuonna 1941: "Luulen, että on parempi mennä vähän liian pitkälle kuin ottaa riski epäkelpojen ja heikkomielisten jälkeläisten saattamisesta maailmaan". Myös [hyvinvointivaltion isät] Gunnar Myrdal ja Alva Myrdal hyväksyivät eugeniikan.[9]
10–20 % pitää steriloida?
Kirjassaan Väestökysymyksen kriisi Myrdalit puolustivat sterilointia. “Voi tuskin mistään näkökulmasta puolustaa sitä, että mielenvikaiset vanhemmat saavat synnyttää ja kasvattaa lapsia. Jokainen tapaus on liikaa.” “Uudelleen ja uudelleen tapaamme mm. naimattomien imbesillien äitien suuria lapsipesueita, joissa yhteiskunnan pitää elättää kaikki lapset ja näiden tuleva avoin epäsosiaalisuus ja rikollisuus aiheuttaa lisää huolia. Se, että joukkoa tiettyjä yksilöitä estetään tulemasta maailmaan, tuottaa myös merkittävää sosiaalista helpotusta täysin riippumatta siitä, mikä vaikutus tällä rajoituksella voidaan ajatella olevan väestöpohjan tulevaan laatuun. Alempiarvoisten lisääntymisen esteiden rakentamista sanotaan negatiiviseksi eugeniikaksi.” (s. 263)[12]
Myrdalien mielestä steriloinnin tulevasta laajentamisesta huolimatta jatkossakin väestössä tulee olemaan jokin määrä “imbesillejä, moraalisesti viallisia tai muuten vaikean perinnöllisen rasitteen omaavia.” (s. 264)[12]
Myrdalit katsovat, että “alempiarvoiset” yksilöt, 10 - 20 % väestöstä, on suurin ongelma, etenkin kun teknologinen kehitys jatkossa kiristää ihmisille asetettavia vaatimuksia. (s. 265)[12]
Viitteet
- ↑ 1,0 1,1 Nu avskaffas slaveriet för våra värnpliktiga, Metro 23.6.2010
- ↑ 2,0 2,1 2,2 MY MIXED EMOTIONS ABOUT SWEDEN´S ELECTION 2010, Johan Norberg 20.9.2010
- ↑ 3,0 3,1 3,2 3,3 3,4 Sweden’s Quiet Revolution, National Review, Sep 30, 2010, Duncan Currie
- ↑ 4,0 4,1 4,2 4,3 4,4 4,5 4,6 4,7 Swedish Models, National Interest, June 1, 2006
- ↑ The Swedish Model Reassessed: Affluence Despite the Welfare State, Nima Sanandaji, Libera, Oct 11, 2011, ISBN: 978-952-280-002-2
- ↑ 6,0 6,1 Asevelvollisuus lakkautetaan Ruotsissa, Helsingin Sanomat 16.6.2009
- ↑ 7,0 7,1 Ruotsissa rohdot saa ruokakaupasta, Kesko.fi 15.04.2010
- ↑ Apteekkimonopolin loppuminen avaa satoja uusia apteekkeja, SverigesRadio.se, 10.7.2010
- ↑ 9,0 9,1 9,2 Ruotsi oli rodunjalostuksen suurvalta 1920–30-luvuilla Helsingin Sanomat. 25.1.2015.
- ↑ Risto Alatarvas: Siniset silmät, vaalea tukka ja nuhteeton moraali eugeenikkojen tavoitteena 25.8.2010. Suomen Akatemia. Viitattu 31.10.2014.
- ↑ Steriliseringsfrågan i Sverige 1935 - 1975 Historisk belysning - Kartläggning - Intervjuer
- ↑ 12,0 12,1 12,2 Kris i befolkningsfrågan, folkupplaga, Gunnar ja Alva Myrdal.
Tietoa muualla
- VS: Ruotsin koulujen yksityistäminen oli menestystarina (17.4.2008)
- VS: Tukholman asuntosääntely tuhonnut asuntomarkkinat ja valinnanvaran (30.12.2002) (Tukholmassa on 20 vuoden asuntojonot. Suomessa yleinen vuokrasääntely lakkautettiin taas 90-luvun alussa, *erityinen jäi.)
- VS: Yksityistäminen parantaa työntekijöiden viihtyvyyttä (4.9.2002) (Ruotsissa ay-liitto tykkäsi terveydenhuollon yksityistämisestä)
- VS: Ruotsin porvarihallitus uudistaa talouden (29.10.2006)
- VS: Ruotsissa tuloerot ovat suuremmat kuin USA:ssa (3.5.2008)
- VS: Veroilla tuhottu hyvinvointi (15.3.2004)
- VS: Pääkonttorit pakenevat himoverotusta (25.11.2002)
- VS: Ruotsin demarien tuleva johtaja Mona Sahlin varasti veronmaksajien rahoja kymmeniä tuhansien edestä ja teki talousrikoksia (22.1.2007)
- http://www.vapaasana.net/huomioita/2009/06/ruotsi-lakkauttaa-asevelvollisuuden-ja-apteekkimonopolin
- Swede and Sour, Tech Central Station, 6.10.2002: Norberg kertoo, Kuinka liberalismi vaurastutti Ruotsin 1800-luvun puolivälistä alkaen maailman lähes rikkaimmaksi kunnes laajentuva julkinen sektori ja sääntely pudotti sen "USA:n köyhimmäksi osavaltioksi", mustiakin köyhemmäksi. Samasta teemasta pidempi artikkeli: Swedish models, 2006.
