Apteekki

Liberalismiwiki
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Lailliset monopolit

Monopoli 186x164.jpg

Monopolit

Luvanvaraiset liiketoiminnat

Hyödykemonopolit

Apteekki. Apteekkilupa on lupa painaa rahaa, valtion myöntämä merkantilistinen alueellinen monopoli. Suomessa kukaan ei saa perustaa kilpailevia yrityksiä, eivät edes farmakologian professorit. Kun jokin apteekkilupa vapautuu, hakijoita on jopa kymmeniä kertoja enemmän,[1] vaikka vain pätevimmät proviisorit voivat saada luvan.

Suomessa lääkkeitä saavat myydä vain apteekit. Fimea myöntää apteekkiluvat ja Fimea tai EU lääkkeiden myyntiluvat. Valtio perii progressiivisen apteekkimaksun (0 - 11 % liikevaihdosta). [2]

Sisällysluettelo

Norjassa apteekin voi perustaa vapaimmin

Norjassa yksityiset apteekit sallittiin jo 2001, ja apteekkien määrä tuplaantui, lisääntyi jopa syrjäseuduilla.[3] Sääntely on Euroopan vähäisimpiä: apteekin saa perustaa kuka tahansa paitsi lääkärit ja lääketeollisuus, kunhan apteekissa on töissä yksi farmakologian kandidaatti.

Ruotsissa lääkkeitä saa ruokakaupoista

Ruotsin apteekkimonopoli lakkautettiin marraskuussa 2009, ja jo vuoden 2010 alussa 10 % lääkemyynnistä siirtyi kauppoihin, suosituimpina särkylääkkeet ja nikotiinipurukumi. Kaupoissa saa myydä 540 reseptivapaata lääkettä aikuisille kuten tupakkaakin. Useimmissa ruokakaupoissa on vain suosituimpia lääkkeitä, mutta kaupat (ICA ja Coop) ovat perustaneet täyden palvelun apteekkejakin. [4]

Willys-ketju myy lääkkeitä 5 % halvemmalla ja pitkällä tähtäimellä hintojen uskotaan laskevan yleisestikin.[4] Turhimmista jonoista ja asiointimatkoista päästiin eroon ja kyläkauppojen kilpailukyky kasvoi.

EU lakkautti apteekkimonopolin

EY-tuomioistuin määräsi 31.5.2005 Ruotsin purkamaan vuonna 1971 muodostetun[3] valtio-omisteisen apteekkimonopolinsa, koska ei voida todistaa, ettei sellainen syrji ulkomaalaisia valmistajia.[5] 1.7.2009 monopoli lakkautettiin ja 1.11.2009 sallittiin monien reseptivapaiden lääkkeiden myynti kaupoissa.[6] Vuosina 1971 - 2009 Ruotsissa ei ollut yksityisiä apteekkeja.[3]

Monopolin apteekkeja myytiin ryppäittäin ja lisäksi jo tammikuun 2010 alussa lääkevirastolle oli tullut 40 - 50 anomusta täysin uusista apteekeista.[7] Lähivuosina perustettaneen 400 - 500 uutta apteekkia.[8]

Dagens Nyheterin mukaan Ruotsin olikin jo aika jättää Kuuban, Pohjois-Korean ja muiden apteekkimonopolimaiden joukko.[3]

Tammikuun 2010 lopussa useimmat myydyt apteekkiketjut vaihtoivat nimeään.[9]

Ruotsi siis ei vain purkanut valtio-omistustaan, kuten EU vaati, vaan, toisin kuin Suomi, myös poisti apteekkien määräsääntelyn eli salli apteekkien melko vapaan perustamisen ja lisäksi salli tärkeimpien itsehoitolääkkeiden myynnin ruokakaupoissakin.

Kannanottoja Suomessa

THL:n asiantuntijoiden mukaan apteekkimarkkinoiden vapauttaminen olisi tehokkain tapa hidastaa lääkemenojen kasvua. Se tuottaisi taloudellista hyötyä ja edistäisi kansalaisten terveyttä, kun useammalla olisi varaa tarvitsemiinsa lääkkeisiin. Vapauttaminen laskisi lääkkeiden hintoja luultavasti 10 - 20 %. Jo nikotiinivalmisteiden myynnin vapauttaminen laski niiden hintoja 15 %.[10]

THL:n Asiantuntijoiden mielestä apteekkilupa tulisi myöntää jokaiselle pätevyysvaatimukset täyttävälle ja hintasäännöstely pitäisi lakkauttaa. Haluttaessa voidaan silti velvoittaa lääkkeitä myyvät neuvomaan oikeaa käyttöä tai tukea lääkkeiden saantia maaseudulla avustuksilla tai paremmilla kuljetuspalveluilla.[10]

100 miljoonan euron ylivoitot

Taloustieteen professori, dekaani Ari Hyytinen kirjoittaa, että apteekkitoimiluvat näyttävät tuottavan haltijoilleen noin 100 miljoonan euroa ylisuuret vuotuiset voitot rajoittamalla kilpailua. Siksi vähintään pitäisi myöntää apteekkitoimilupa myönnettäisiin jokaiselle pätevälle hakijalle. Myös asetettua hintaa halvemmalla myyminen pitäisi sallia. Jo taloustieteen perusteiden mukaan kilpailun rajoittaminen aiheuttaa ylisuuria voittoja ja tehottomuutta.[11][12]

Jopa mikroyritysapteekkien liikevoittoprosentti oli 9 - 10 %, vaikka vähittäiskaupan pk-yrityksissä se on keskimäärin 2,5 %.[13]

"Apteekkitoimiluvan haltijoiden tulot ovat Suomessa selvästi korkeammat kuin muiden yrittäjien tulot ja että ne ovat korkeammat kuin vastaavanlaisen koulutuksen hankkineiden muiden korkeasti koulutettujen tulot. Enemmistö apteekkareista sijoittuu aivan suomalaisen tulonjakauman yläpäähän, parhaiten ansaitsevan 1 % joukkoon."[11]

Tyypillinen apteekkari saa noin 130 000 euroa vuodessa verojen jälkeen, keskimääräinen yrittäjä 35 000.[14]

Nordnet Suomen osakestrategi Jukka Oksaharjun mukaan pörssissä Yliopiston Apteekki olisi ylivoimaisesti tuottoisin yhtiö peräti 50 %:n vuosituotolla ja "nykymallinen apteekki vastaa lupaa painaa rahaa"[15].

Professori Hyytinen myös torjuu tyypillisimpiä vastaväitteitä.[13][11]

FAQ

Mutta ihmiset tarvitsevat neuvoja ostaessaan lääkkeitä!

Eivät kaikki nytkään halua tai saa neuvoja apteekissa. Liberalisointi ei tarkoittaisi apteekkien tai neuvonnan kieltämistä. Se jatkuisi siltä osin kuin ihmiset pitäisivät sitä hintansa arvoisena. Jos kuitenkin halutaan pakottaa enemmän neuvomista kuin ihmiset haluavat, voidaan Norjan malliin määrätä farmaseutti- tai proviisoripakko reseptilääkkeitä myyviin liikkeisiin.

Eivät apteekit ole rahasampoja, vaikka niin väitetään

  • Ovatpas[11][13][14][15].
  • Vaikkeivät olisikaan, merkantilismi kuuluu historiaan. Jos farmakologian professori haluaa perustaa apteekin, valtion pitäisi lakata kieltämästä sitä.
  • Jos joku vapaaehtoisesti perustaa jonnekin apteekin, se tarkoittaa, että siellä voitot ovat aiemmin olleet liian suuria tai liikkeitä on johdettu surkeasti. Molemmissa tapauksissa yhteiskunta voittaa.

Maassa X liberalisoinnin jälkeen hinnat nousivat

  • Tällaisia esimerkkejä on kaikilta aloilta. Usein ne ovat harhaanjohtavilla mittareilla tuotettuja osatotuuksia. Pääsääntö on kuitenkin, että liberalisointi laskee hintoja paitsi jos niitä on keinotekoisesti ja haitallisesti pönkitetty alaspäin tai liberalisoinnin aikoihin osuu muita tekijöitä.
  • Jos ihmiset ovat hyvin valmiit maksamaan ylimääräistä siitä hyvästä, että saavat lääkkeet lähempää ja jonottamatta, on tietysti mahdollista, että apteekkien määrä kasvaa ihmisten toiveesta niin suureksi, että asiakasmäärät pienenevät ja siksi hinnat nousevat, mutta silloin se on vain hyvä asia. Jos ihmiset lakkaavat arvostamasta jonottomuutta ja läheisyyttä niin paljon ja valita ostopaikan enemmän hinnan mukaan, apteekkien määrä laskee lähemmäksi sääntelytasoa ja hinnat senkin alle.
  • Ks. kartelli. Vapaiden markkinoiden kartellit ovat tosin yleensä vähemmän haitallisia ja vähemmän markkinavoimaa käyttäviä kuin lakisääteisesti pakotetut kartellit, jollainen apteekkimonopolimme on.

Viitteet

  1. Apteekkilupaa hakeneiden nimet julki netissä, Mediuutiset 8.6.2009
  2. Apteekeilla on yksinoikeus myydä lääkkeitä, STM.fi 31.01.2012
  3. 3,0 3,1 3,2 3,3 Adjö monopol, DN.se, 2010-01-11
  4. 4,0 4,1 Ruotsissa rohdot saa ruokakaupasta, Kesko.fi 15.04.2010
  5. Ruotsin apteekkimonopoli rikkoo EU-lakia, Mediuutiset 31.5.2005
  6. Dagens Nyheter, 9 januari 2010: Omregleringen av apoteksmarknaden
  7. Dagens Nyheter, 12 januari 2010: Många nya apotek inom kort
  8. Apteekkimonopolin loppuminen avaa satoja uusia apteekkeja, SverigesRadio.se, 10.7.2010
  9. Dagens Nyheter, 22 januari 2010: Nya apotek även för djuren
  10. 10,0 10,1 Markkinoiden avaaminen vähentää lääkemenoja, Lauri Sääksvuori ja Timo T. Seppälä. Sääksvuori on erikoistutkija ja Seppälä yksikön päällikkö Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksella. Helsingin Sanomat, Vieraskynä, 11.5.2016.
  11. 11,0 11,1 11,2 11,3 Ylisuuret voitot ja apteekkareiden tulot, taloustieteen professori, dekaani Ari Hyytinen, Akateeminen talousblogi, 11.7.2016
  12. http://www.uusisuomi.fi/raha/198807-professori-tutki-luvut-suurin-osa-apteekkareista-kuuluu-parhaiten-ansaitsevan-1-joukkoon
  13. 13,0 13,1 13,2 Vielä apteekkitoimialan voitoista, taloustieteen professori, dekaani Ari Hyytinen, Akateeminen talousblogi, 24.7.2016
  14. 14,0 14,1 http://www.taloussanomat.fi/raha/2016/07/11/professori-apteekkari-tienaa-liikaa-laakekauppa-valtion-rahojen-siirtoa-suomen-parhaiten-ansaitseville/20167351/139
  15. 15,0 15,1 Sijoitusammattilainen ryöpyttää: ”Suora tulonsiirto miljoonilta veronmaksajilta muutamille apteekkareille”, Uusi Suomi 23.7.2016

Katso myös

Henkilökohtaiset työkalut