Kartelli

Liberalismiwiki
Ohjattu sivulta Monopoli
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Kartelli

Libertaristit luonnollisesti katsovat, että ihmisten ja yritysten tulee saada tehdä yhteistyötä haluamallaan tavalla, myös kartellein. Eräissä tapauksissa kartellien voidaan osoittaa olevan hyödyllisiä (esimerkiksi minimidifferentioitumisen välttäminen)

Ainakin aiemmin monet muut liberaalit, mm. Friedrich Hayek, ovat kannattaneet "kilpailulainsäädäntöä", lievää sääntelyä tietynlaista monopoliaseman tai kartellin väärinkäyttöä vastaan. Toisaalta tällaisen lainsäädännön haitat saattavat ylittää hyödyt.

Kartellin tai monopolin määritelmä on tietenkin liukuva: esimerkiksi Alkoa ja VR:ää pidetään monopoliyrityksinä, vaikka useimmille eteläsuomalaisille Virosta hakeminen ja liikeenteenkäyttäjille autoilu ja bussit ovat varteenotettavia vaihtoehtoja.

Voimakkaimpia ja haitallisimpia kartelleja ovat valtion ylläpitämät. Useimpien mielestä valtion väkivaltamonopolista on enemmän hyötyä kuin haittaa, mutta muista monopoleista näkemykset vaihtelevat enemmän.

Sisällysluettelo

Valtio aiheuttaa kartellihaitat - ja pahempaa

Huono sääntely voi rajoittaa kilpailua enemmän kuin yritysten keskinäiset kilpailunrajoitukset (kartellit). [1]

Milton Friedman on kirjoittanut, että lähes missään kartellit eivät ole voineet pitkäaikaisesti haitata taloutta muuten kuin valtion sääntelyn tuella (esimerkiksi markkinoille tuloa vaikeuttavat turvallisuus- ja terveysnormit, tuonnin ja ulkomaisen kilpailun rajoitukset jne.). [2]

Monopolien haitat

Turun yliopiston tutkimuksen mukaan monopoli tuottaa allokatiivista tehottomuutta, tuotannollista tehottomuutta ja dynaamista tehottomuutta, mm. monopoliyrityksen toiminta, innovointi ja kustannustehokkuuden parantaminen jäävät heikommiksi. Kolmasosa vuosien 1985 - 2000 talouskasvusta on johtunut luovasta tuhosta. [3]

Lakisääteisen monopolin haittoja

Lakisääteisen monopolin ylläpitäminen aiheuttaa yhteiskunnallisia kustannuksia, kun lakisääteisen monopolin omaava yritys joutuu puolustamaan monopoliaan turhin kustannuksin viestinnällä ja voimakkailla suoralla vaikuttamisella päättäjiin.[3] Tällaisesta kokonaistaloutta vahingoittavasta hyödyntavoittelusta käytetään nimitystä välistäveto.

Tavalliset monopolit joutuvat reagoimaan potentiaalisiin kilpailijoihin parantamalla toimintaansa mutta lakisääteiset monopolit yrittävät estää kilpailua lainsäädännön kautta. [3]

Jos valtiolle halutaan kerätä rahaa, se ei vaadi alan monopolisoimista vaan voidaan tehdä alaa verottamalla. Tämä voi tuottaa suuremmat tulot valtiolle ja vapauttaa pääomia monopolista muuhun käyttöön. [3]

USA

Valtion tukemat maatalouskartellit

Kauppojemme rusinat ovat Kaliforniasta, koska vuodesta 1937 valtion kartellinsuojelukomiteat ovat rajoittaneet kymmenien maataloustuotteiden määrän USA:n markkinoilla[4] "sopivaksi", mikä nostaa hintoja ja kannustaa tuottajia tuottamaan ylimääräistä vientiin.

Liittovaltion rusinahallintokomitea, johon kuuluu 47 tuottajaa ja 1 kuluttajien edustaja, päättää rusinan tarjonnasta.[4] Samanlaiset komiteat on kymmenillä muillakin tuotteilla.[4] Tällainen komitea tietysti toteaa, että liikatuotanto uhkaa polkea hintoja kestämättömän alas ja siksi markkinat eivät saa toimia vaan esimerkiksi 47 % rusinoista (2003)[4] pitää jättää myymättä.

Nämä rusinat komitea ottaa viljelijöiltä pakolla ja myy ne vientiin tai antaa pois, vähentää kulunsa ja antaa loput viljelijöille.[4] Tämä keinotekoisen alhainen tarjonta nostaa USA:n hinnat selvästi maailmanmarkkinahintaa korkeammalle ja tuottaa viljelijöille kartellivoitot. Siksi alalle on tullut liikaa viljelijöitä ja vanhatkin viljelijät tuottavat liikaa rusinoita mutta USA:n kuluttajat saavat niitä silti liian vähän liian kalliilla.

Sama ongelma on 30 muullakin maatalousministeriön kartelloimalla tuotteella. Viljelijät käyttävät tavallisia argumentteja: "Hintaheilahtelut ovat viljelijöille kohtuuttomia." Oikeasti hintaheilahtelut ovat "luonnon" keino ohjata tuotantoa ja kulutusta optimaaliseksi. Saksanpähkinöiden ja sitrushedelmien tuottajien vastaavat valtionkartellit lakkautettiin muutama vuosi sitten, eikä siitä koitunut mitään ongelmia.

America’s raisin regime: De minimis curat lex (The Economist Yhdysvaltain valtion tukemista tuotantokartelleista)

EU

Ruoan hintasääntely

EU toimii interventiovarastoillaan vähän samaan tapaan kuin USA:n rusinahallintokomiteat: ostaa viljaa, voita, maitojauhetta ym. niiden ollessa "liian halpoja" ja myy esimerkiksi ulkomaille. Suomen maaseutuvirasto kertoo ylpeänä: "Intervention tavoite on tiettyjen EU:ssa tuotettujen ja kalastettujen tuotteiden hintatason vakauttaminen. - - EU:n interventiovarastoon ostetaan esim. rasvatonta maitojauhetta, voita, vehnää. Tukea maksetaan silakan sekä hedelmien ja vihannesten markkinoilta poistamisesta."[5] Oikeasti!

Suomi

  • Suomessa kartellilakien ulkopuolelle on jätetty keskitetty palkoista sopiminen[6]

Esimerkkejä kartelleja pönkittävästä sääntelystä

Yritykset (ja ammattiliitot ja puolueet ja kansalaisjärjestöt) yleensä pyrkivät vähentämään kilpailua ja etenkin estämään uusien tulokkaiden pääsyn markkinoille.

  • Nordean Suomen-johtaja vaati, että valtio takaisi talletukset yhä vanhoissa mutta ei enää aloittavissa uusissa pankeissa (ne pääsisivät vasta vähitellen talletussuojan piiriin koska "niillä ei ole näyttöä" ja vasta toisena vuonna maksetaan talletussuojarahastomaksua). (Libertaristit ja osa muista liberaaleista vastustavat koko talletussuojaa.) [7]
  • Ammattiliitot yleensä vaativat lakisääteisiä pätevyysvaatimuksia estääkseen huono-osaisemman työvoiman työllistymisen. Ne pyrkivät myös painostamaan ammattiliittojen jäseniksi sekä suosimaan ansiosidonnaista sosiaaliturvaa, jota kaikki eivät osaa hakea YTK-kassasta.
  • Kaupunkien välinen bussiliikenne on vielä 2010-luvullakin joukko valtion myöntämiä sukujen perinnöllisiä monopoleja, junaliikenne vieläkin pahemmin.
  • Työehtosopimusten yleissitovuus on itsessään kartellilaki. Sen lisäksi se tukee suuryrityksiä kilpailussa pieniä vastaan.
    • Maaliskuussa 2018 OAJ:n edustaja kutsui "palkkakartelliksi" Helsingin, Espoon ja Vantaa suullista käytäntöä olla kilpailematta lastentarhanopettajien palkoilla. OAJ:n puheenjohtajan mukaan tapa ei riko lakia mutta rikkoo järjestelmän toimivuutta. Vantaan varhaiskasvatuksen johtaja piti "palkkakartelli"-sanan käyttöä vakavana syytöksenä.[8]

Aiempia esimerkkejä

Sähköliikkeiden kartelli valtion tuella

Sähköliikkeiden kartelli piti valtion tuella huolta vapaan kilpailun estämisestä. Kansanhuoltoministeriön pyynnöstä Suomen Sähkötukkuliikkeiden liitto SSTL laati yhtenäishinnaston, joka julkaistiin myös asetuskokoelmassa 18.6.1941. Sääntelyä ei lopetettu edes sodan päätyttyä. Myös valtion muu sääntely kuten kansalliset standardit ja tuontilisenssit vahvistivat kartellia. Lopullisesti SSTL:n hoitama yhteishinnoittelu jouduttiin lopettamaan vasta 1990-luvun alussa. [9][10][11]

Vuoden 1958 kartellilain myötä SSTL rekisteröityi julkiseksi kartelliksi ja alkoi sakottaa jäseniään, jotka rikkoivat sen kilpailua estäviä määräyksiä. Vasta 1980-luvuilla kilpailu pääsi murentamaan kartellin. [9]

Ovatko nämä tiedot peräisin SSTL:n vihollisten panettelusta? Ei, vaan liiton omasta historiikista, melkein suoria sitaatteja.

Viitteet

  1. "Finanssikriisi johti sääntelyintoon", Heli Frosterus, tutkija, Kilpailuvirasto, Talouselämä 15/2011, 21.4.2011, sivu 6
  2. "Free to Choose", Milton Friedman
  3. 3,0 3,1 3,2 3,3 Suomen rahapelimarkkinat, Kuuluvainen, Arto; Koponen, Aki; Oikarinen, Elias; Ranki, Antti; Ryömä, Arto; Laihinen, Pasi; Lehtonen, Annina, Turun yliopiston kauppakorkeakoulun CCR Tutkimuspalvelut E2/2012 (2012-11-08). Sivut 45-48 ja 50, 55-58.
  4. 4,0 4,1 4,2 4,3 4,4 America’s raisin regime: De minimis curat lex, The Economist, Mar 30th 2013.
  5. Interventio on markkinoita vakauttava EU:n tukijärjestelmä, (Suomen) Maaseutuvirasto, 29.1.2013.
  6. HS 28.9.2009: "Yhteinen isoveli hintojen valvojaksi?", s. B5, mm. "työmarkkinaneuvotteluja, jotka on rajattu kilpailulakien ulkopuolelle; toisin sanoen palkoista sopimisessa on kyse laillisesta kartellista."
  7. "Suuret pankit maksavat riskit", HS 27.4.2010, s. B5
  8. Yle: Helsinki, Espoo ja Vantaa sopivat lastentarhanopettajien ”palkkakartellista” – OAJ:n puheenjohtaja HS:lle: ”Todella pöyristyttävä ratkaisu” Helsingin Sanomat. 5.3.2018.
  9. 9,0 9,1 SSTL 75 - Mustan kirjan tarinoita - Sähkötukkualan historia -tiivistelmä, Sähköteknisen kaupan liitto, 2010
  10. Sähköala ja Sähköteknisen Kaupan Liitto - Pohjolan perukoilta kehityksen kärkeen, Sähköteknisen kaupan liitto, 2010
  11. "Tervettä kartellia", Helsingin Sanomat 10.4.2011, sivu E2

Katso myös

Aiheesta muualla

  • Milton Friedman - Monopoly, YouTube.com (4.18). Friedmanin mukaan terästeollisuus, tv-luvat, ammattiliittojen kartellit, oikeastaan kaikki monopolit ja oligopolit ovat pysyneet pystyssä vain valtion tuella. Friedman on onnistunut löytämään vain kaksi poikkeusta: de Beersien timanttimonopoli ja New Yorkin pörssi ovat onnistuneet pitämään monopolia yllä pitkään ilman valtion tukea, pörssikään ei enää. [Näiden haitat ovat pieniä verrattuna valtion monopolien haittoihin.] Vapaakauppa olisi paras lääke monopoleihin.
  • Energiavirasto päätti sähkön siirtohintojen noston, Vapaasana.net 6.2.2016
Henkilökohtaiset työkalut