Tuloerot

Liberalismiwiki

Loikkaa: valikkoon, hakuun

Tuloerot ("taloudellinen epätasa-arvo") kasvavat hyvinä aikoina ja kutistuvat huonoina aikoina. Esimerkiksi vuonna 2009 osinkojen pienenemiseksi arvioitiin 42 % ja vuosina 2007 - 2008 Nokian huippujohdon työtulot puolittuivat, vaikka keskimääräinen tuntipalkka kasvoi 5,1 % jopa finanssikriisivuonna 2008[1]

Sisällysluettelo

Rikkaat maksavat verot

Yli 100 000 euroa vuodessa ansiotuloja tienaavat alle 35 000 ihmistä (0,66 % väestöstä[2]) maksavat noin 20 % ansiotuloveroista (2009).[3]

Suomessa hyvätuloisin 1,1 % tulonsaajista (47 000 henkeä) maksaa 13,9 % tuloveroista, paljon enemmän kuin tulo-osuutensa, enemmän kuin vähätuloisimmat 50 % tulonsaajista yhteensä, 70 kertaa niin paljon kuin köyhimmät 11 % yhteensä.[4] He maksavat veroina tuloistaan 7 kertaa niin suuren osan kuin köyhimmät 11 %, ja progressio kasvaa tulonsaajakymmenyksestä toiseen, vaikka alhaiseksi väitetty pääomatuloverotuskin huomioidaan.[4] Sitä paitsi "pääomatuloista" suuri osa on pelkkää inflaatiota, joten todellisista tuloista suurituloisten veroprosentti on vieläkin suurempi kuin taulukot väittävät.

Yhdysvalloissa verotetuin 1 % kansasta maksoi enemmän veroja kuin köyhimmät 95 %, vuonna 2007 eli Bushin hallinnon lopulla. He ansaitsivat 22,8 % tuloista ja maksoivat 40,4 % veroista. Ylin promille maksaa noin 20 % veroista.[5]

Olisipa Suomessakin yhtä paljon yhtä rikkaita, niin me muut joutuisimme maksamaan paljon vähemmän veroja ja palvelutyön kysyntä ja kaiken työn palkkataso olisivat selvästi korkeampia.

Suomi

Suomen tuloerot ovat eurooppalaisittainkin pieniä.[6] Pienten tuloerojen maissa kuten Suomessa ja muissa Pohjoismaissa tuloerot ovat kasvussa, joskin finanssikriisin aikana ne pienenivät. Varallisuuserot ovat Suomessa paljon pienemmät kuin esimerkiksi Ruotsissa[7] mutta ylipäänsä suomalaisten varallisuus on vähäistä, mahdollisesti kannustamattoman sosiaaliturvan vuoksi.[8]

Rikkain prosentti omistaa Suomessa 20 % ja Ruotsissa 31 % yksityishenkilöiden varallisuudesta.[9]

Maailman pienimmät tuloerot on Ruotsissa, 2. Unkari, 4. Tshekki, 9. Kazakstan, 10. Suomi, 34. Italia, 39. Ranska, 46. Britannia, 64. Japani, 88. Kiina, 89. Venäjä, 140. Namibia.[10]

Köyhinä vain käydään

Alimmassa tulokymmenyksessä vain käydään. Jo viidessä vuodessa suurin osa on poistunut sieltä.[11] Yhdysvalloissa tilanne on samantapainen. Pitkäaikainen köyhyys johtuu työttömyydestä, joka johtuu työllistämisen liiallisesta rajoittamisesta sääntelyllä sekä kannustamattomasta sosiaaliturvasta. Varsinaista köyhyyttä Suomessa ei olekaan, vaan kaikkien elintaso on korkeampi kuin ennen keskituloisten.

Tuloerot ovat pienentyneet 1960-luvulta

Vuonna 1966 hyvä- ja huonotuloisimman viidenneksen tulojen suhde oli kolmanneksen suurempi kuin 2009 (enää 3,7). Myös alimman kymmenyksen osuus on noussut ja ylimmän kutistunut. [12] kuvaaja

Alimman kymmenyksen tulot ovat nousseet käytännössä jatkuvasti ja nousevat yhä. Ennen vuotta 1966 tuloerot olivat vielä paljon suurempia ja pienenivät 1980-luvulle asti. Sittemmin ne ovat nousseet jonkin verran lähinnä korotetun sosiaaliturvan ja tiukennetun työmarkkinasääntelyn aiheuttaman pitkäaikaistyöttömyyden vuoksi.

Jos Suomeen muuttaisi lisää rikkaita, tuloerot ja verotulot kasvaisivat ja kaikkien olisi parempi olla.

Tuloerot eivät huomioi julkispalveluita

Kollektiivisia palveluita ovat mm. hallinto, turvallisuus ja liikenneyhteyksien kunto. Nämä mukaanlukien kotitalouksien oikaistu tulo on noussut jo 35 % suuremmaksi kuin oikaisematon (vuonna 2009; 23 % vuonna 1975).[13] Tämän kasvun vuoksi voi olla, että tuloerot ovat vähentyneet. Lisäksi kuntien koulutus- ja hoitorahat kohdistuvat enemmän köyhiin kuin rikkaisiin; rahaksi muutettuna ne nostaisivat käytettävissä olevia tuloja keskimäärin kolmanneksella, 6 200 euroa vuodessa kotitaloutta kohden, köyhimmillä siis jopa absoluuttisesti enemmän kuin rikkaammilla.[14]

Hyvinvointirahat kohdennetaan köyhimpiin

Tutkijoiden Elina Pylkkänen ja Seppo Sallila tekemän rekisteriselvityksen mukaan hyvinvointipalvelurahat kohdentuvat Suomessa melko hyvin köyhimpiin väestöryhmiin. Rahoista noin puolet menee koulutukseen, lähes 40 % terveyspalveluihin ja 13 % sosiaalipalveluihin kuten päivähoitoon ja vanhuspalveluihin. [14]

Eräissä suurissa kaupungeissa tuetaan enemmän köyhiä kaupunginosia. Lisäksi ammattikouluja tuetaan niiden kalleuden vuoksi enemmän kuin lukioita. Terveyspalveluidenkin tuet osuvat alimpiin tuloluokkiin. Terveyserot kasvavat silti. Lääkärien on vaikea estää sairauksien puhkeamista mutta ihmiset voisivat itse vaikuttaa elintapoihinsa. [14]

Köyhyys johtuu työttömyydestä

Nyky-Suomessa köyhyys johtuu yleensä pitkästä työttömyydestä -- eläkeläisissäkin köyhiä ovat lähinnä ne, jotka eivät ole ansainneet työeläkettä. 1960-luvulla köyhiä olivat monet maanviljelijät ja työntekijät, kun taas työttömyys oli vähäistä, samoin eläkeläisten köyhyys, koska ihmiset asuivat suurperheissä ja tekivät töitä kuolemaansa asti. [15]

Porvarihallitus on lisännyt verotuksen progressiota

Keskustan, kokoomuksen, vihreiden ja Rkp:n sinivihreän hallituksen (2007 - 2011) esitysten mukaan kaikkein pienituloisimpien verotusta kevennetään enemmän kuin palkansaajien verotusta aivan toisin kuin Vanhasen punamultahallituksessa tai Lipposen sateenkaarihallituksissa (Sdp + Kok + Vas + Vihr + Rkp), joissa työttömien verotus pysyi lähes ennallaan tai kiristyi muiden verotuksen keventyessä selvästi - tosin keskimäärin pienituloisimpien vähän enemmän kuin muiden.[16] Lisäksi Ben Zyskowicz ja Sauli Niinistö esittävät muiden suurten puolueiden veroasiantuntijoiden tavoin harkittavaksi pääomatuloveron korottamista[17].

Tämä sinivihreä "porvarihallitus" on myös korottanut perusturvaa enemmän kuin neljä edellistä hallitusta yhteensä, kolme kertaa enemmän kuin edeltänyt punamultahallitus. Lisäksi tuloveronkevennykset on painotettu pienituloisille. [18]

Reaaliansiot nousivat 5,1 % finanssikriisin aikana, pääomatulot romahtivat

Tehokas tapa estää tuloerojen kasvu on torjua nousukaudet jo ennalta, koska tuloerot kasvavat hyvinä aikoina, kirjoittaa Suomen Yrittäjien varatoimitusjohtaja Timo Lindholm.[19]

  • Heinä-syyskuuksi 2009 palkansaajien reaaliansiot olivat nousseet 5,1 % vuotta aiemmasta. Säännölliset ansiot nousivat 5,7 % mutta tulospalkkiot laskivat. Valtion töissä nousu oli 1,5 %-yksikköä suurempi.[20]
  • Vuonna 2009 osinkojen pienenemiseksi arvioitiin 42 % ja vuosina 2007 - 2008 Nokian huippujohdon työtulot puolittuivat, vaikka keskimääräinen tuntipalkka kasvoi 5,1 % jopa finanssikriisivuonna 2008[21]
  • Vuosina 1995 - 2007 pienituloisimman kymmenyksen reaalitulot kasvoivat 16,7 % ja suurituloisimman 75 % [22]. "Köyhät köyhtyvät" ei siis päde, vaan he rikastuvat, mutta hyvinä aikoina rikkaat rikastuvat vieläkin enemmän (tuloilla mitattuna).
  • Vuonna 2008 pääomatulot pienenivät lähes neljänneksen mutta ansiotulot kasvoivat 6,2 % Tilastokeskuksen mukaan. Ansiotuloja oli 103,3 mrd euroa ja pääomatuloja 7,2 mrd euroa; näistä maksettiin 25,6 mrd euroa välittömiä veroja, mistä valtiolle 8,1 mrd (6,3 mrd ansio- ja 1,7 mrd pääomatuloista). [23][24][25][26]
  • Vuonna 2009 tuloerot olivat pienempiä kuin vuonna 2000 - sikäli tuloerot eivät kasvaneet 2000-luvulla.[27]

Varallisuuserot

Kuuluisassa Luxembourg Wealth Studyssä Ruotsin varallisuuserot olivat kaikkein suurimmat, Suomessa, Britanniassa ja Italiassa pienimmät. Jos taas katsotaan vain kaikkein rikkaimman prosentin osuutta välittämättä muiden ryhmien tuloeroista, USA (25 - 33 %) ohittaa Ruotsinkin. [7]

Suomalaisen aikuisen varallisuus oli vuonna 2000 keskimäärin 39 000 dollaria, ruotsalaisen 80 000, saksalaisen 90 000 ja yhdysvaltalaisen 144 000, intialaisen 1100. Kaikki vanhat EU-maat Portugalia ja Suomea lukuunottamatta ylittivät 50 000 dollaria. YK:n Wider-instituutin tutkimuksen mukaan Suomen huonon sijoittumisen syynä voi olla antelias sosiaaliturva, joka ei kannusta varallisuuden kasvattamiseen. [8] Samaan tapaan Pohjois-Euroopassa maissa jäätiin paljon alle Länsi-Euroopan maiden tason. [28]

Ruotsissa kotitalouksien varallisuuserot ovat Gini-mittarilla 0,05 suuremmat kuin USA:ssa, 0,20 suuremmat kuin Suomessa. [29]

Vuosina 1998-2004 Suomen varallisuuserot tasoittuivat ja kotitaloudet vaurastuivat 47 %.[30]

Köyhät rikastuvat, rikkaat vielä enemmän

Vuosina 1995 - 2007 Suomessa pienituloisimman kymmenyksen reaalitulot kasvoivat 16,7 % ja suurituloisimman 75 % [31]. "Köyhät köyhtyvät" ei siis päde, vaan he rikastuvat, mutta hyvinä aikoina rikkaat rikastuvat vieläkin enemmän (tuloilla mitattuna), joten tuloerot kasvavat.

Tuhannen eniten ansiotuloja saaneiden ansiot olivat vuonna 2010 puolet siitä mitä vuonna 2000. Tuhannen eniten pääomatuloja saaneen pääomatulot putosivat kolmanneksen. [9]

Keskimäärin köyhien ja rikkaiden rikastumistahti on suunnilleen samaa luokkaa, mutta eri aikoina ja eri maissa tässä voi olla eroja, kun olosuhteiden muutos johtaa tuloerojen korjaantumiseen uuteen tasapainoon, välillä ylös, välillä alas.

Tuloerot supistuivat Suomessa 1966-1976 ja kasvoivat laman jälkeen 1990-luvun loppupuolella takaisin 1970-luvun alun tasolle.[32]

Suhteellinen köyhyys oli Suomessa historian vähäisintä vuonna 1993, kun lama oli pahimmillaan ja ihmiset vähätuloisempia kuin vuosiin.[33]

USA

USA:ssakin tulot ovat kasvaneet kaikissa tuloluokissa mutta progressiivisesti. Mediaanipalkat ovat kasvaneet hitaammin vuodesta 1973. [34]

Lähes kaikilla amerikkalaisperheillä köyhimpiä myöten on autoja ja televisioita.[35]

Kulutuserot eivät kasvaneet

Amerikkalaisten kuluttaman rahan määrän suhteen erot ovat kaventuneet eivätkä lisääntyneet noin 40 vuoden ajan, vaikka ansioissa erot ovatkin lisääntyneet[35] (Tarkoittaako tämä, että köyhät saavat rahaa puolisoiltaan tai muilta läheisiltään vai että he saavat rahaa valtiota?)

Tuloerojen syitä

Koulutuksen ja iän lisääntyminen

Vanhojen ja koulutetuimpien tuloerot ovat yleensä suurimpia, ja näiden ihmisryhmien lisääntyminen väestössä selittää 3/4 tuloerojen kasvusta. [34]

Rikkaat tekevät entistä enemmän töitä

Vuoden 1993 tuloerot eivät ole lainkaan lisääntyneet USA:ssa rikkainta 1 % lukuunottamatta, jos huomioidaan, että matalatuloisilla on ollut alhaisempi inflaatio Wal-Martin kaltaisten liikkeiden vuoksi. [34]

Tämän rikkaimman prosentin työtunnit ovat lisääntyneet huomattavan korkeiksi ja muiden vähentyneet.[34] USA:n köyhin kymmenys on saanut 14 tuntia lisää vapaa-aikaa vuoteen 1965 verrattuna.[36] Professori Steven E. Landsburg kysyy, pitäisikö vapaa-aikaa tasata väkisin kuten rahaakin, pakottamalla köyhiä leikkaamaan rikkaiden nurmikoita.[36]

Muutenkaan huippuansaitsijoiden tulojen kasvu ei näytä johtuvan markkinavirheistä vaan useimmiten kovasta työnteosta ja onnistumisesta, myös julkkiksilla Tiger Woodsia ja J.K. Rowlingia myöten. Huippujuristien kohdalla tosin lainsäädännön monimutkaistamisellakin on osuutensa. Pääpoikkeuksena on tilanne, jossa valtio päättää pelastaa epäonnistuneita yrityksiä. Tämä luo kannustimen ottaa keinotekoisen paljon riskejä, esimerkiksi USA:n valtiovarainministeriö ja keskuspankki estivät kaikki luotottajien menetykset suurimpien pankkien konkursseissa vuosien 2008-9 finanssikriisissä. [34]

HS-toimittaja Annukka Oksasen mukaan yrityskaupoilla miljoonia tienannut ihminen on todennäköisesti ottanut ison riskin tai uhrannut perhe-elämänsä. Oksanen myös huomauttaa, että ketkuja on sekä rikkaissa että köyhissä. Ongelmana Oksanen pitää sitä, että Suomessa on niin vähän yrittäjiä, ehkä siksi, että onnistujia ja epäonnistujia pilkataan täällä herkästi. [37]

"Kynnystienaajat"

"Kynnystienaaja" (threshold earner) tarkoittaa henkilöä, joka haluaa tietyntasoisen toimeentulon ("kynnys") ja tekee sen verran töitä, kuin tämä vaatii. Tuottavuuden kasvu ei siis lisää näiden ihmisten ansioita, joten he jäävät yhä enemmän tuloissaan jälkeen niistä, jotka arvostavat vapaa-aikaansa vähemmän tai tuloja enemmän. "Kynnystienaajien" määrä, mm. sinkkutalouksien määrä, näyttäisi olevan historiallisen korkea USA:ssa. Tällaisissa tuloeroissa ei ole mitään väärää tai epämoraalista. Päinvastoin, monet kulttuurikriitikot ovat kannustaneet ihmisiä vähentämään työtuntejaan, ja tästä syntyvä elämäntapojen moninaisuus on siis tuloerojen osasyy. [34]

Tuloerojen tasaantuminen on köyhille pahaksi

Huonoina aikoina köyhät köyhtyvät vaikka tuloerot kutistuvat (rikkaat köyhtyvät vielä enemmän). Tuloerojen kasvaessa yleensä köyhät rikastuvat mutta rikkaat rikastuvat vielä enemmän. Keskimäärin molemmat rikastuvat: työttömänkin elintaso on nykyään 4-kertainen verrattuna työntekijän elintasoon 1950-luvulla.

Finanssikriisi kavensi tuloeroja

Tuloerot supistuivat Suomessa huomattavasti finanssikriisin vuosina 2008 ja 2009 (Gini-kerroin oli 29,5 vuonna 2007, 28,4 vuonna 2008 ja 27,6 vuonna 2009),[38] suurelta osin pääomatulojen vähenemisen (myyntivoitot -40 %) vuoksi[39] Suurintuloisimman kymmenyksen ja prosentin osuudet supistuivat huomattavasti[39].

Tuloerojen kaventuessa kaksi vuotta peräkkäin pienituloisten tulot nousivat 5 % ja suurituloisimpien tulot laskivat 710 euroa.[6]

Finanssikriisi vähensi köyhien määrää

Suhteellinen köyhyys väheni finanssikriisin aikana. Suhteellisesti köyhiä (eli niitä, joiden tulot olivat alle 60 % mediaanista) oli 707 000 vuonna 2007 ja 694 000 vuonna 2008. Tämä johtui siitä, että mediaaniväestö köyhtyi nopeammin kuin jonkin verran köyhemmät. [40]

Tämä osoittaa, että "suhteellinen köyhyys" eli "pienituloisuus" ei kerro ihmisten hyvinvoinnista: kaikkien ryhmien tulot laskivat, mikä on pahasta, mutta koska vähän köyhempien tulot laskivat hitaammin, tuloerot ainakin siltä osin vähenivät. Absoluuttinen köyhyys tarkoittaa elämistä alle dollarilla päivässä (nykyään on otettu käyttöön ylempiäkin rajoja). Tällaista Suomessa ei ole.

Myös 1990-luvun laman pahimpina vuosina "suhteellinen köyhyys" väheni - sen vuosittaiset muutokset eivät siis kerro köyhien asemasta[41], pikemminkin päinvastoin: suhteellisen köyhyyden ja tuloerojen kutistuessa köyhillä menee yleensä huonommin, niiden kasvaessa paremmin.

Globaalit tuloerot ovat vähentyneet

Vuodesta 1980 alkaneella uudella globalisaation ja talouden vapauttamisen kaudella taloutta on vapautettu erityisesti köyhissä maissa, joten niiden rikastaminen on vähentänyt globaaleja tuloeroja huomattavasti. [42]

Tätä ennen kyseiset maat olivat hyvin sosialistisia ja jäivät siksi jälkeen kapitalistisista maista. Kiinniottajan edun ansiosta köyhille maille riittää vähäisempikin talouden vapauttaminen kohtalaisen kasvun saavuttamiseksi.

Myös maailman ihmisten väliset tuloerot ovat vähentyneet huomattavasti vuodesta 1980.[43] Sen sijaan monien maiden sisällä tuloerot ovat kasvaneet.[44] Suomessa tuloerot ovat maailman pienimmästä päästä.[45]

Surjit Bhalla on osoittanut, että globaalit tuloerot vuonna 2000 olivat alhaisemmat kuin koskaan (ainakin vuoden 1910 jälkeen). Gini-mittarilla ne ovat laskeneet 3 % vuodesta 1980. Bhallan tutkimusten mukaan absoluuttisen köyhyyden poistumiseen riittää pelkkä kasvu. Syynä hän pitää uusinta globalisaatiota (joka alkoi viimeistään 1980) ja sitä, että köyhillä maailla on kiinniottajan etu (catch-up). [46]

Bhallan tutkimusten mukaan tihkumisjousto ("trickle-down elasticy") on 4 eli 10 %:n keskimääräisten tulojen kasvu johtaisi köyhyyden vähenemään 40 %:lla. Aiemmat tulokset ovat olleet usein vain 1,5 - 3. [46]

Köyhien osuus maailman väestöstä oli vuonna 1820 yli 80 %, vuonna 2000 reilut 20 %. Jopa köyhien absoluuttinen määrä on pudonnut sadoilla miljoonilla vuodesta 1980 väestönkasvusta huolimatta. [47] Merkittävintä putoaminen on ollut siellä, missä liberalisointi on ollut merkittävintä, joten sikäli tämä on kehitysmaiden johtajien oma valinta.

Tuloerojen lisääntyminen parantaa kansan terveyttä, elinikää ja talouskasvua

Vattin ylijohtaja Aki Kangasharjun mukaan muun muassa itsemurhat, hiv-tartunnat, alkoholinkulutus ja avioerot ovat runsaampia pienten tuloerojen maissa.[48]

Äärimmäiseksi epätasa-arvon vastustajaksi itseään kuvaava tuloerojen tutkija Andrew Leigh toteaa joutuneensa tekemään toiveittensa vastaiset johtopäätökset tutkimuksensa perusteella: kun tuloerot jossain maassa kasvavat, terveys paranee, elinikä kasvaa ja lapsikuolleisuus vähenee enemmän kuin jos tuloerot vähenevät (ja 1960-luvulta alkaen tuloerot ovat olleet myös hyväksi talouskasvulle). Näin on ainakin tuoreimpia vuosikymmeniä tutkittaessa (joskin osassa tuloksia sattumaa ei voida sulkea pois 95 %:n luotettavuudella). [49]

(Tämä ei tarkoita, että tuloerot sinänsä olisivat hyvästä talouskasvulle vaan että monet tuloeroja lisäävät toimet ovat hyvästä ja monet vähentävät keinot pahasta.)

Siksi Leighin mukaan tuloerojen vastustamista tulee perustella sillä, että köyhä hyötyy dollarista enemmän kuin rikas (tämä tietysti pätee korkeintaan siltä osin kuin rikkaan rikastuminen on köyhältä pois). Leigh pitää virheenä sitä, että Richard Wilkinson ja Kate Pickett ovat kohukirjassaan "The Spirit Level" verranneet eri maita keskenään ja näin tehneet päätelmiä tuloeroista, mikä ei kerro sitä, miten tietyn maan sisällä tapahtuvat tuloerojen muutokset vaikuttavat. Tämä on ratkaiseva virhe, mutta lisäksi Leighin mukaan Wilkinson ja Pickett tekivät päätelmänsä ilmeisesti lähes satunnaisista pistejakaumista ilman menetelmiä, jotka kertoisivat tilastollisesti merkittävistä eroista [49]. Sitä paitsi "mitkään laadukkaimmat eri maita vertailevat tutkimukset eivät löydä tuloerojen merkitsevää vaikutusta elinikään"[50] (ks. myös [51]) (Samaa sanoo myös toinen ekonomisti Wilkinsonin datalla[52].). [49]

Mm. Ruotsissa ja USA:ssa tuloerot ovat viime vuosina kasvaneet ja silti terveys on parantunut ja sosiaaliset ongelmat ovat vähentyneet. Johan Norbergin mukaan tämä viittaa siihen, että keskimääräinen vaurastuminen on tärkeää, eivät tuloerot. Verrattaessa eri maita keskenään saadaan epämääräisempiä tuloksia, mutta Norbergin mukaan saman maan vertailusta itseensä eri ajankohtina saadaan luotettavampia tuloksia kertomaan siitä, miten kyseisen maan muutokset vaikuttavat (eikä maan vaihtaminen toiseen). [53]

Tutkimusten mukaan vain aito köyhyys vaikuttaa terveyteen negatiivisesti, ei "köyhyys suhteessa muihin ihmisiin", "taloudellinen epätasa-arvo", "rikkaiden rikastuminen". [54]

Tino Sanandaji korostaa, että koska sosiaaliset ongelmat lisäävät tuloeroja, korrelaatio ei todista tuloerojen lisäävän sosiaalisia ongelmia. Hän myös huomauttaa, että Wilkinsonin ja Pickettin käyttämä YK:n data osoittaa tuloerojen korreloivan positiivisesti eliniän kanssa - siinäkin tapauksessa, että elintaso huomioitaisiin - joten ilmeisesti tekijät korvasivat YK:n normaalin Gini-tuloeromittarin erikoisemmalla 20/20-tuloeromittarilla saadakseen haluamiaan tuloksia. Wilkinson vastasi hänelle vaihtamalla YK-datan suosiollisempaan OECD-dataan ja poimimalla maakokoelman, jonka erikoisuus todisti Sanandajin mielestä tarkoitushakuisen puutteellista valintaa, kun taas ilman Wilkinsonin poimintoja tämän tulos katoaa ja YK:n datalla muuttuu päinvastaiseksi. [55]

Spirit Level -kirja

Tuloeroja vastustava sosiologian professori Claude Fischer toteaa, että jos lääkärien Wilkinson ja Pickett kirjoittama "Spirit Level" -kirja olisi oikeassa, niin terveydenhoidon parantamisen sijaan kannattaisi lähettää rikkaimmat 5 % ihmisistä pois maasta, koska se tasoittaisi tuloeroja ja siten tekisi ihmiset onnellisemmiksi ja terveemmiksi. [35]

Fischerin mukaan myös tekijät ovat jättäneet pois itsemurhien kuvaajan: itsemurhia tehdään huomattavasti enemmän pienten tuloerojen maissa. Tuloerojen pienuus lisää myös avioliiton ulkopuolisten lasten määrää. Lisäksi kirjassa esitettyjen korrelaatioiden syyksi moni Fischer mukaanlukien on esittänyt kolmansia syitä. Tuloerojen muutosten vaikutukset kertoisivat syistä enemmän kuin eri maiden vertailu, ja esimerkiksi USA:n tuloerojen lisääntyessä 1970-2005 tapot ovat vähentyneet 30 %, [35]

Tuloeroja tarvitaan lisää

Ay-liikkeen Palkansaajien tutkimuslaitoksen tutkijakin kannattaa tuloeroja ja lisää: "jos kakkua vain jaetaan, se ei kasva"[56].

Myös palkkaerojen pitäisi olla riittävän suuret, myös samassa tehtävässä, koska työntekijöiden tuottavuudessa on suuria eroja. [57]

Elleivät palkkaerot houkuttele työntekijöitä työttömyysaloilta työvoimapula-aloille, tarvitaan kannustimeksi työttömyyttä, ja tällöin lisäksi siirtyviksi valikoituvat työnsä menettävät, vaikka nämä eivät ole niitä, jotka uudelle alalle läheskään parhaiten soveltuvat.[58]

Tuloerot kasvattavat palkkatasoa

Säästäminen johtaa pääoman lisääntymiseen ja sitä kautta nostaa työn tuottavuutta, mikä kohottaa palkkoja. Suurituloiset säästävät ja investoivat suuremman osan tuloistaan kuin muut, joten heidän progressiivinen verottamisensa eliminoi tätä palkkoja nostavaa tendenssiä. [59]

Rikastuminen toisia hyödyttäen

Puheenjohtaja Jouni Flemmingin mukaan rikastuessaan "kapitalistisesti" yrittäjä tuottaa asiakkaalle tuotteen, josta on tälle ostohintaa enemmän hyötyä, lisäksi voiton verran hyötyä itselleen ja vielä päälle työntekijöiden, alihankkijoiden ja sijoittajien palkat ja korvaukset, mikä "kasvattaa kakkua". Flemmingin mukaan ongelmana on "sosialistinen rikastuminen" esimerkiksi valtion antamilla tukiaisilla, sääntelyllä tai yksinoikeuksilla, mikä "pienentää kakkua" vähentämällä talouden tehokkuutta. [60]

Tuloerojen merkitys on pienentynyt

Ihmisten hyvinvointierot ovat pienentyneet viimeisten sadan ja kai myös kahdenkymmenen vuoden aikana. Ennen miljonäärit elivät tavattoman paljon paremmin kuin tavalliset ihmiset, jotka työskentelivät ainakin kuusi päivää viikossa koskaan lomailematta, usein rankoissa töissä vähällä koulutuksella ja vailla mitään rokotuksia ja pääsyä maailman kulttuuriin. Nykyään tavalliset länsimaalaiset saavat olennaiset rokotukset ja antibiootit, voivat lentomatkustaa ja käyttää Internetiä ja useimpia samoja teknisiä tuotteita kuin maailman rikkaimmatkin. [34]

Kateus

Kateus on yleensä paikallista - kateellisia ei niinkään olla superrikkaille vaan tuttaville. Lähinnä älymystön eliitti johtaa kampanjaa rikkaiden eliittiä vastaan, mahdollisesti todellisena syynä näiden eliittien välinen statuskamppailu. [34]

Perheensisäiset sosiaali- ja tuloerot ovat suurempia

Professori Pertti Tötön mukaan Yhdysvaltojen tuloeroista 3/4 on perheensisäisiä, sisarustenvälisiä tuloeroja ja vain 1/4 tuloeroista selittyy eri perheiden erisuuruisilla tuloilla. Vastaavasti myös ammatit ja koulutus vaihtelevat sisarusten välillä enemmän kuin perheestä toiseen. [61]

Professori Dalton Conleyn mukaan konservatiivisuus/kapinallisuus ei ennusta taloudellista menestystä mutta ylipaino ennustaa huonoa taloudellista menestystä ja äidin työssäkäynti tytärten hyvää taloudellista menestystä. [61]

Geenit selittävät puolet tuloeroista

Geenit selittävät miehillä puolet ja naisilla 40 % elinikäisistä tuloeroista. Tämä selvisi verrattaessa suomalaisten identtisten ja ei-identtisten kaksosten tuloeroja. [62]

Yksittäistä vuotta tarkasteltaessa tuloerot näyttävät suuremmilta kuin pidempiä ajanjaksoja tarkasteltaessa, mutta tällaiset erot eivät juurikaan ole ongelma.

Terveyserot

Terveyserot ovat kasvaneet siitä huolimatta, että terveyspalveluidenkin tuet kohdentuvat lähinnä alimpiin tuloluokkiin. Lääkärien on näet vaikea estää sairauksien puhkeamista mutta ihmiset voisivat itse vaikuttaa elintapoihinsa. [14]

Tunnollisuus ennustaa hyvin elinikää. Tunnolliset ihmiset tekevät eniten terveytensä eteen. [63][64][65]

Useiden tutkimusten mukaan huono itsekuri on yhteydessä terveysongelmiin ja viivyttelyyn. Sen sijaan hyvän tahdonvoiman ihmiset malttavat harjoittaa parempia elintapoja, kuntoilla, lopettaa tupakoinnin tai hankkia paremman työpaikan. [66]

Kuuluisassa Stanfordin vaahtokarkkikokeessa 4-vuotiaat 1960-luvun lapset, jotka malttoivat lykätä karkin syömistä vartin saadakseen toisenkin karkin, pärjäsivät paremmin elämässä: he pystyivät lykkäämään tyydytystään saadakseen enemmän ja ylsivät parempaan terveyteen ja korkeampiin tuloihin. [67][68]

Itsekuri, tunnollisuus ja pitkäjänteisyys selittävät vaurastumista vieläkin paremmin kuin älykkyys. Pitkäjänteisyys myös saa ihmisen pitämään huolta painostaan ja elintavoistaan. Tämän vuoksi samat ihmiset ovat usein hyvätuloisia ja terveitä. Lisäksi heikko terveys voi vaikeuttaa työntekoa. Köyhät usein haaskaavat rahaa tupakkaan, alkoholiin, makeisiin, sipseihin ja muuhun epäterveelliseen, joten ei ole selvää, huonontaisiko vai parantaisiko lisäraha heidän terveyttään. Työllistyminen saattaisi parantaa esimerkiksi tarpeellisuuden tunteen kautta, ja muutenkin työmarkkinoita tulisi vapauttaa ja sosiaaliturvasta pitäisi tehdä työhön kannustavampaa.

Ahkerimmat ja tunnollisimmat siis noudattavat terveitä elämäntapoja, hankkivat korkean koulutuksen ja panostavat työuraansa, keskimäärin. Ei siis ole ihme, että matalasti koulutetut tupakoivat ja kuolevat keuhkosyöpään muita useammin. Ratkaisu tähän ei ole kaventaa terveyseroja eli huonontaa ahkerimpien elintapoja - päinvastoin, ilman heidän ponnistelujaan meillä olisi nykyistä vähemmän varaa pitää huolta laiskimmista.

Köyhien ja hyvätuloisten terveyseroista neljänneksen selittää alkoholi, neljänneksen tupakka ja suuren osan lopustakin tunnistetut erot käyttäytymisessä. Loppuosa eroista saattaa johtua lähinnä tutkimattomista käyttäytymiseroista.

Kuten ylempänä todettiin, tuloerojen kasvaessa kansan terveys paranee, ja suhteellinen köyhyys ei haittaa terveyttä, vain absoluuttinen köyhyys, joka on yleensä pienempi vapaammissa talouksissa.

Professori Scott Sumner arvelee, että demokraattipuolueessa on enemmän yhden vaahtokarkin ihmisiä ja siksi näistä suurempi osa haluaisi sosialisoida paljon eläkkeitä säästäneiden tuloja vähemmän säästäneille, kun taas Sumnerin itsensä mielestä olisi oikeudenmukaisempaa tehdä tasaus elämän mittaisten tulojen perusteella, ei sen, minkä osan näistä ihminen on malttanut säästää. [69]

Taloushistorioitsija, professori Gregory Clark on kuvannut "kansanluonteiden" pitkäjänteisyyden vaikutusta siihen, miten nopeasti eri maat ovat kapitalismin omaksuttuaan kehittyneet. Clark viittaa osittain geneettisiin, osittain kulttuurisiin syihin. http://en.wikipedia.org/wiki/Gregory_Clark_(economist)

Tulo- ja terveyserojen vastustaminen on väärin

Sairaiden tervehdyttäminen on hyvä tavoite. Terveyserojen kaventaminen ei ole, koska siihen kuuluu terveiden sairastuttaminen. Vähätuloisten vaurastuttaminen on hyvä tavoite. Tuloerojen kaventaminen ei ole, koska siihen kuuluu hyvätuloisten köyhdyttäminen. Arkkipiispa on väärässä.

Arkkipiispa ja muu vasemmisto ja osa oikeistoakin vaativat tulo- ja terveyserojen kaventamista. Pitäisikö tartuttaa sairauksia terveille, pakko-ottaa heidän munuaisensa sairaille ja puhkoa heidän silmiään, polttaa hyvätuloisten seteleitä ja kieltää ahkerilta työnteko aamupäivisin?

Tällaiset älyllisesti epärehelliset iskulauseet kaventamisesta kuulostavat monen korvissa muulta kuin mitä ne oikeasti sanovat. Jos haluaa sairaille parempaa terveyttä, se on sanottava ääneen. Jos haluaa köyhille parempaa terveyttä, sekin on sanottava ääneen. Jos oikeasti haluaa myös sairastuttaa terveitä vaikka siitä ei olisi hyötyä sairaille, sekin on sanottava ääneen eikä puhuttava terveyserojen kaventamisesta.

Tuloerot ja taloudellinen tasa-arvo

Edistyspuolueen puheenjohtaja Jouni Flemmingin mukaan taloudellinen tasa-arvo on sitä, jos valtio suosii jotakuta taloudellisesti. Samatuloisuus on siis eri asia. Epätasa-arvoa siis ole erituloisuus eikä se, jos jollakulla on enemmän ahkeruutta tai kosijoita. [60]

Tuloerot vai pakottaminen

Filosofi Robert Nozick on esittänyt, että jos köyhät lapset maksavat saadakseen nähdä Wilt Chamberlainin pelaavan koripalloa, se lisää varallisuuseroja lasten köyhtyessä ja Chamberlainin rikastuessa mutta ei ole silti väärin. Nozick korostaa, että jos oikeudenmukaiseksi määritellään jokin tietty varallisuusjakauma, sen ylläpitäminen vaatii näin jatkuvaa epäoikeutettua puuttumista ihmisten yksilönvapauteen. [70]

Viitteet

  1. ↑ Kapitalistien tuloja leikattiin 42 % Vapaasana.net
  2. ↑ Väestön ennakkotilasto, Tilastokeskus
  3. ↑ "Wahlroos-verollisia" olisi alle 35 000, Yle.fi 20.10.2011
  4. ↑ 4,0 4,1 Tulot ja kulutus, Tilastokeskus
  5. ↑ [1] Summary of Latest Federal Individual Income Tax Data by Gerald Prante
  6. ↑ 6,0 6,1 Tuloerot kaventuneet kahtena vuonna peräkkäin, Yle.fi 27.5.2011
  7. ↑ 7,0 7,1 Luxembourg Wealth Study Working Paper Series - Comparing wealth distribution accross rich countries, Eva Sierminska, Andrea Brandolini and Timothy M. Smeeding, Working Paper No. 1, Luxembourg Income Study (LIS), August 7th 2006, page 17
  8. ↑ 8,0 8,1 Suomalaisten varallisuus Euroopan häntäpäässä, MTV3.fi 05.12.2006
  9. ↑ 9,0 9,1 "Huipputuloiset toipuivat kriisistä", HS 2.11.2011, sivu A5 (kuvaajat; vuonna 2009 suhde oli vielä heikompi)
  10. ↑ "Suomi sijoittuu maailmassa kärkeen", Helsingin Sanomat (CIA Factbook) 4.12.2011, sivu A5
  11. ↑ Tuloliikkuvuuden kehitys, Tilastokeskus 16.12.2011
  12. ↑ Tulokymmenysten tulo-osuudet vuosina 1966–2009, Tilastokeskus, 20.5.2011
  13. ↑ Kansalaisten tuloja kuvaa parhaiten kotitalouksien oikaistu tulo, Tilastokeskus 7.3.2011
  14. ↑ 14,0 14,1 14,2 14,3 Hyvinvointirahat eivät poista pahoinvointia, HS:n pääkirjoitustoimittaja Marjut Lindberg, HS 5.10.2011, sivu A2. Kolumni perustui Tutkijoiden Elina Pylkkänen ja Seppo Sallila tekemään kuntarekisteriaineistoselvitykseen.
  15. ↑ Tuloerot Suomessa vuosina 1966-2003, Pitkä työttömyys vie köyhyyteen, Tuloerot Suomessa vuosina 1966-2003, Tilastokeskus, 16.6.2006
  16. ↑ Nykyinen hallitus painottanut veronalennuksissa pienituloisimpia, Helsingin Sanomat 5.9.2009
  17. ↑ Helsingin Sanomat 5.9.2009 s. A4
  18. ↑ Täysistunnon pöytäkirja PTK 151/2010 vp, Ville Niinistön ryhmäpuheenvuoro 8.2.2011
  19. ↑ "Vähäisiä tuloja on vaikea jakaa", Timo Lindholm, varatoimitusjohtaja, Suomen Yrittäjät, Helsingin Sanomat 6.1.2012, sivu C12
  20. ↑ Palkansaajien ansiot kasvoivat viime vuodesta viisi prosenttia HS 16.1.2009 s. B5
  21. ↑ Kapitalistien tuloja leikattiin 42 % Vapaasana.net
  22. ↑ Helsingin Sanomat 5.9.2009 s. A4
  23. ↑ Pääomatulot pienenivät neljänneksen vuonna 2008, Tilastokeskus 25.2.2010
  24. ↑ "Pääomatulot pienenivät neljänneksellä viime vuonna", HS 26.2.2010
  25. ↑ TILASTOKESKUS: Pääomatulot pienenivät neljänneksen vuonna 2008, KL 25.2.2010
  26. ↑ Pääomatulot kutistuivat neljänneksen vuonna 2008, Taloustaito 25.2.2010
  27. ↑ "Tuloerot eivät kasvaneet 2000-luvulla", professori emeritus Martti Tiuri, Helsingin Sanomat 6.1.2012, sivu C12
  28. ↑ Wider-instituutti: Varallisuuserot tuloeroja suuremmat, Plaza.fi 5.12.2006
  29. ↑ [www.wider.unu.edu/stc/repec/pdfs/rp2006/rp2006-151.pdf Concentration among the Rich], Anthony B. Atkinson, Research Paper No. 2006/151, United Nations University, UNU-WIDER, December 2006, page 2
  30. ↑ Kotitaloudet vaurastuivat, varallisuuserot tasoittuivat vähän, stat.fi 9.5.2006
  31. ↑ Helsingin Sanomat 5.9.2009 s. A4
  32. ↑ Tuloerot Suomessa vuosina 1966-2003, Tilastokeskuksen hyvinvointikatsaus I/2005. Näin kävi sekä Gini-kertoimella että pienimmän ja suurimman kymmenyksen tulojen suhteella mitattuna.
  33. ↑ Köyhyys on suhteellista, Tuloerot Suomessa vuosina 1966-2003, Tilastokeskus, 16.6.2006
  34. ↑ 34,0 34,1 34,2 34,3 34,4 34,5 34,6 34,7 The Inequality That Matters, The American Interest, January - February 2011, professor Tyler Cowen
  35. ↑ 35,0 35,1 35,2 35,3 Mind the Gap - The Spirit Level: Why Greater Equality Makes Societies Stronger, sosiologian professori Claude Fischer, Boston Review JULY/AUGUST 2010. Myös: "as someone who many years ago coauthored a book on the hazards of inequality, I am sympathetic to their project. But are their numbers right?"
  36. ↑ 36,0 36,1 The Theory of the Leisure Class, Steven E. Landsburg, March 9, 2007
  37. ↑ "Rikkaudella on hinta", HS 2.11.2011, sivu A4
  38. ↑ 1. Tuloerot supistuivat edelleen vuonna 2009 - Tuloeroja supisti osinkotulojen ja myyntivoittojen väheneminen, Tilastokeskus, 17.12.2010
  39. ↑ 39,0 39,1 Tuloerot supistuivat vuonna 2008 Tilastokeskus, "Tulerot supistuivat selvästi vuonna 2008."
  40. ↑ Pienituloisten väliset tuloerot suurentuvat "Tässä mielessä kehitys on mennyt hyvään suuntaan, sillä virallista köyhyysrajaa käyttäen pienituloisten määrä väheni hieman vuodesta 2007 vuoteen 2008 ". Huomatkaa, että tilastoista silti yritetään poimia otsikkoon jotain negatiivista - mikä huonoina aikoina on tietysti helppoa. Kun kehitys on päinvastainen eli kaikki rikastuvat, sekin saadaan otsikoitua ikävästi: "tuloerot kasvoivat". Ei ole mitään, mitä tiedottajat ja toimittajat eivät osaisi uutisoida synkästi.
  41. ↑ http://www.soininvaara.fi/2010/01/09/tuloerojen-kasvu/
  42. ↑ Bourguignon & Morrison, "Inequality among World Citizens", American Economic Review 92 (4), Sept 2002, pp. 727-744
  43. ↑ Xavier Sala-I-Martin, "The World Distribution of Income", May 2002, mimeo, Table 8.
  44. ↑ OECD tutki tulonjaon muutokset, stat.fi 16.3.2009
  45. ↑ Tuloerot Suomessa lähes maailman pienimmät! Uusi Suomi 2011 / Forum Star (luettu 20.5.2011). Tausta-aineistona myös Bob Sutcliffe (April 2007). "Postscript to the article ‘World inequality and globalization’ (Oxford Review of Economic Policy, Spring 2004)". http://siteresources.worldbank.org/INTDECINEQ/Resources/PSBSutcliffe.pdf http://hdr.undp.org/en/reports/global/hdr2005/
  46. ↑ 46,0 46,1 Imagine There's No Country: Poverty, Inequality, and Growth in the Era of Globalization, Surjit Bhalla, 2002, etenkin Pykälä I.1
  47. ↑ Bourguignon & Morrison
  48. ↑ Helsingin Sanomat 23.3.2011, Vattin ylijohtaja Aki Kangasharju
  49. ↑ 49,0 49,1 49,2 Look at the changes, not at the levels, Andrew Leigh, Professor, Economics Program, Research School of Social Sciences, Australian National University, 14.12.2009
  50. ↑ Health and Economic Inequality, Andrew Leigh, Christopher Jencks, Timothy M. Smeeding, in "The Oxford Handbook of Economic Inequality (2009)" s. 4
  51. ↑ Does Inequality Kill You?, Andrew Leigh, 14.12.2009
  52. ↑ "Wilkinson ger Norberg, Nordling med flera svar på tal", ekonomisti Tino Sanandaji
  53. ↑ WHY INEQUALITY IS NOT THE PROBLEM, Johan Norberg, 9.2.2010
  54. ↑ Health, inequality, and economic development, Angus Deaton, Research Program in Development Studies and Center for Health and Wellbeing, Princeton University, May 2001: "The stories about income inequality affecting health are stronger than the evidence. ... If it is poverty, not inequality, that drives mortality, so that income has a much bigger effect on health at low than high incomes, average income will eventually cease to be associated with poor health, while the effects of inequality will endure for much longer because, even in rich economies, there are some who are not so rich. Income inequality will continue to affect mortality until everyone ceases to be poor, which happens long after average income has risen out of the range of poverty. ... But it is low incomes that are important, not inequality, and there is no evidence that making the rich richer, however undesirable that may be on other grounds, has any effect on the health of the poor or their children, provided that their own incomes are maintained."
  55. ↑ The Spirit Level is junk science (updated: Wikinson Responds), tohtorikoulutettava Tino Sanandaji, FEBRUARY 13, 2010
  56. ↑ Asiantuntijat: Tuloerot kasvakoot, TaSa 2.1.2008
  57. ↑ Parhaan pitää saada eniten palkkaa, Taloussanomat 14.10.2010, Sakari Nupponen
  58. ↑ Tupokaudella paikallinen sopiminen jylläsi, Osmo Soininvaara 18.8.2011
  59. ↑ Interventionism: An Economic Analysis by Ludwig von Mises, pykälä IV.1, Ludwig von Mises, Mises.org, 2004 (luettu 7.1.2011): "Popular opinion is inclined to believe that the taxing away of huge incomes does not concern the less wealthy classes. This is a fallacy. The recipients of higher incomes usually consume a smaller proportion of their incomes and save and invest a larger part than the less wealthy. And it is only through saving that capital is created. Only that part of income that is not consumed can be accumulated as capital. By making the higher incomes pay a larger share of the public expenditures than lower incomes, one impedes the operation of capital and eliminates the tendency, which prevails in a society with increasing capital, to increase the marginal productivity of labor and therefore to raise wages."
  60. ↑ 60,0 60,1 Hyvinvointi on samatuloisuutta tärkeämpää, Jouni Flemming, Helsingin Sanomat 6.1.2012
  61. ↑ 61,0 61,1 Kannattaa olla esikoinen tai kuopus, Pertti Töttö, Tiede 8/2005
  62. ↑ Tuloerot johtuvat geeneistä, Kauppalehti 08.06.2011
  63. ↑ Pysy naimisissa ja opettele orgasmi, Iltalehti.fi 28.12.2011
  64. ↑ Acting your age, Richard Johnstone, Inside Story, 12 October 2011
  65. ↑ The secret to a long life isn't what you think, Janice Lloyd, USA TODAY.com, 2/28/2011: "One of the best childhood personality predictors of longevity was conscientiousness — 'qualities of a prudent, persistent, well-organized person, like a scientist or professor — somewhat obsessive and not at all carefree'".
  66. ↑ Willpower in children and adults: a survey of results and economic implications, Alessandro Bucciol • Daniel Houser • Marco Piovesan, Int Rev Econ (2010) 57:259–267 DOI 10.1007/s12232-010-0103-8, Published online: 18 August 2010, page 260
  67. ↑ One Marshmallow, Or Two?, Susan Beacham, Parents' Choice Foundation, accessed 2011-12-29
  68. ↑ The Stanford Marshmallow Study, Sybervision, accessed 2011-12-29
  69. ↑ The marshmallow test, professor Scott Sumner, March 22nd, 2011
  70. ↑ Nozick’s Wilt Chamberlain example, professori Tyler Cowen, March 6, 2008

Katso myös

Tietoa muualla

Esseitä

Haettu osoitteesta http://liberalismi.net/wiki/Tuloerot
Henkilökohtaiset työkalut