The Spirit Level

Liberalismiwiki
Loikkaa: valikkoon, hakuun

The Spirit Level eli Tasa-arvo ja hyvinvointi on epidemiologien (tartuntatautien tutkijoiden) Richard Wilkinson ja Kate Pickett best-seller-kirja tuloeroista.

Kirjoittajat vertailevat eräiden maiden tilanteita ja lähinnä Japanin, USA:n ja Pohjoismaiden poikkeuksellisten lukujen perusteella päätyvät yhdistämään tuloerot terveysongelmiin ja rikollisuuteen. Sosiologian professori Peter Saundersin mukaan väitteistä vain yhdessä korrelaatio löytyy ja sekin näyttäisi monien muiden tavoin selittyvän lähinnä sillä, että etnisesti homogeenisissa USA:n osavaltioissa ja maissa sekä ongelmat että tuloerot ovat pienempiä, siis tuloerot eivät olisi syy vaan seuraus.[1]

Christopher Snowdonin mukaan kirjasta oli perusteitta jätetty pois eräitä maita niin, että saatiin aikaan korrelaatio. The Guardian -lehden mukaan kirjassa ei edes tutkittu, oliko tämäkään korrelaatio sattumasta poikkeavaa[2]. Ruotsalainen hyvinvointiekonomisti Andreas Bergh sanoi, että Wilkinson ja Pickett sekoittivat keskenään korrelaation ja syy-seuraussuhteen ja että pitäisi ennemmin verrata maita itseensä kuin toisiinsa, jolloin tilanne näyttää aivan toiselta.[3]

Laadukkaampien tutkimusten mukaan tuloeroilla ei ole yhteyttä esimerkiksi elinikään. [4] Kirjassa ei ole minkäänlaista tilastollista analyysiä.[2]

Pelkästään vuonna 2009 tiedelehdissä aiheesta ilmestyneistä kuudesta vertaisarvioidusta tutkimuksessa neljä oli ristiriidassa kirjan väitteiden kanssa.[5]

Vattin ylijohtaja Aki Kangasharjun mukaan muun muassa itsemurhat, hiv-tartunnat, alkoholinkulutus ja avioerot ovat runsaampia pienten tuloerojen maissa.[6]

Ammattilaisarviot ovat tyrmänneet kirjan läpikotaisin kirjan "Demokratian haaste" julkaisseen Gustav von Hertzenin mukaan.[7] Hänen mukaansa ongelma on köyhyys, ei tuloerot.[7]

Sisällysluettelo

Lehtiarvioita

Vasemmistolaisen The Guardian -lehden arvostelu totesi, että kirjassa ei todeta mitään tilastollisesta merkitsevyydestä eikä esitetä ainuttakaan tilastollista analyysiä, joten kirjoittajien väitettä ei voi tarkistaa.[2] Taloustieteilijä John Kay esitti samanlaisen arvion The Financial Times -lehdessä.[8]

Journalisti Charles Moore kirjoitti The Daily Telegraph -lehdessä kirjan olevan "ennemmin poliittinen pamfletti kuin objektiivinen köyhyyden analyysi".[9]

Vuonna 2010 Tino Sanandaji ym. kirjoittivat Wall Street Journal -lehdessä yrittäneensä toistaa epidemiologien tulokset YK:n ja OECD:n datalla löytämättä näiden väittämää korrelaatiota.[10]

Ristiriidassa tiedejulkaisujen kanssa

Michael Sargent arvioi kirjan Nature-lehdessä.[5] Sargentin mukaan vuonna 2009 esitettiin kuusi akateemista analyysiä aiheesta vertaisarvioiduissa tiedelehdissä ja niistä neljä on ristiriidassa epidemiologien väitteen kanssa. Wilkinson ja Pickett eivät ottaneet kirjassaan kantaa näihin eivätkä ole sen jälkeenkään julkisesti vastanneet niihin.

Pois jätetyt maat

Democracy Instituten tutkija Christopher Snowdon [11] julkaisi kirjaa arvostelevan kirjan The Spirit Level Delusion: Fact-checking the Left's New Theory of Everything.[12] Sen mukaan Wilkinson on jättänyt kirjastaan perusteitta pois kehittyneitä maita, jotka eivät sovi hänen väitteisiinsä, esimerkiksi Etelä-Korean ja Tshekin. Snowdonin mukaan Wilkinson on näin luonut keinotekoisen illuusion väitteensä todellisuudesta. Snowdonin mukaan suuri osa tieteellistä kirjallisuutta on ristiriidassa Wilkinsonin väitteiden kanssa. Snowdon on myös vastannut kirjoittajien vastaväitteisiin blogissaan.[13]

Heinäkuussa 2010 Royal Society for the encouragement of Arts, Manufactures and Commerce järjesti väittelyn, johon osallistuivat Kate Pickett, Richard Wilkinson, Peter Saunders ja Christopher Snowdon. Väittely on katsottavissa YouTubessa.[14]

Etninen homogeenisuus selittää tuloerot, rikollisuuden ja sairauden

Sosiologian professori Peter Saunders on tutkinut kirjan väitteet käyttämällä kirjan 23 maan sijasta 44 maata ja esittää, että vain väite tuloerojen korrelaatiosta lapsikuolleisuuteen näyttää pätevän. Sen sijaan tuloerot eivät selitä myöskään USA:n osavaltioiden välisiä eroja vanki- ja tappoluvuissa. Sen sijaan afroamerikkalaisen väestön osuus selittää molempia. Etnisesti homogeenisemmissa maissa kuten Japani ja Sveitsi tämä homogeenisuus ja koheesio näyttäisivät olevan syitä siihen, että sekä sosiaali-indikaattorit ovat parempia että tuloerot pienempiä. Kun tilastolliseen malliin otetaan mukaan etninen koostumus, tuloerojen vaikutus muuttujiin lähinnä katoaa. Tuloerot eivät siis olisi syy vaan toinen seuraus etnisestä koheesiosta (p < 0,001). Lisäksi maat, joissa tuloerot ovat kasvaneet eniten, ovat saaneet eliniät kasvamaan eniten ja lapsikuolleisuuden vähenemään eniten. [1]

Monet sosiaalisen pääoman mittarit, etninen toleranssi ja vapaaehtoistyö eivät korreloi tuloerojen kanssa. Kysymykseen: "Sopisiko sinulle, että naapurisi olisi eri rotua kuin sinä?" monissa suurten tuloerojen maissa hyväksyntä on suurempaa kuin pienten tuloerojen maissa. [15]

Kirjan keskeinen virhe on verrata maita toisiinsa eikä itseensä

Äärimmäiseksi epätasa-arvon vastustajaksi itseään kuvaava tuloerojen tutkija Andrew Leigh pitää virheenä sitä, että Wilkinson ja Pickett ovat kirjassaan verranneet eri maita keskenään ja näin tehneet päätelmiä tuloeroista. Eri maiden vertailu toisiinsa ei kerro sitä, miten tietyn maan sisällä tapahtuvat tuloerojen muutokset vaikuttavat. Tämä on Leighin mukaan ratkaiseva virhe. [4]

Leigh siis tutkii, mitä kussakin maassa on tapahtunut, kun tuloerot ovat kasvaneet tai pienentyneet, sen sijaan, että hän olisi verrannut toisiinsa maita, joilla on muitakin eroja kuin tuloerot, kuten kirjan kirjoittaneet epidemiologit tekivät.

Ruotsalainen hyvinvointiekonomisti Andreas Bergh sanoi, että Wilkinson ja Pickett sekoittivat keskenään korrelaation ja syy-seuraussuhteen ja että pitäisi ennemmin verrata maita itseensä kuin toisiinsa.[3] Hänen mukaansa Ruotsikin on esimerkki tuloerojen kasvun yhteydestä terveyden ja sukupuolten tasa-arvon paranemiseen.[3]

Kirja ei osoita merkitseviä eroja

Tuloerojen tutkija Andrew Leighin mukaan Wilkinson ja Pickett tekivät päätelmänsä ilmeisesti lähes satunnaisista pistejakaumista ilman menetelmiä, jotka kertoisivat tilastollisesti merkittävistä eroista [4].

Laadukkaimmat tutkimukset eivät löydä merkitseviä eroja

Leigh myös korostaa, että "mitkään laadukkaimmat eri maita vertailevat tutkimukset eivät löydä tuloerojen merkitsevää vaikutusta elinikään"[16][4] (ks. myös [17]) Samaa sanoo myös toinen ekonomisti Wilkinsonin omalla datalla.[18].

Tuloerojen kasvu on yhteydessä terveyden paranemiseen

Leigh toteaa joutuneensa tekemään toiveittensa vastaiset johtopäätökset tutkimuksensa perusteella: kun tuloerot jossain maassa kasvavat, terveys paranee, elinikä kasvaa ja lapsikuolleisuus vähenee enemmän kuin jos tuloerot vähenevät (ja 1960-luvulta alkaen tuloerot ovat olleet myös hyväksi talouskasvulle). Näin on ainakin tuoreimpia vuosikymmeniä tutkittaessa (joskin osassa tuloksia sattumaa ei voida sulkea pois 95 %:n luotettavuudella). [4]

(Tämä ei tarkoita, että tuloerot sinänsä olisivat hyvästä talouskasvulle vaan että monet tuloeroja lisäävät toimet ovat hyvästä ja monet niitä vähentävät keinot pahasta.)

Siksi Leighin mukaan tuloerojen vastustamista tulee perustella sillä, että köyhä hyötyy dollarista enemmän kuin rikas (tämä tietysti pätee korkeintaan siltä osin kuin rikkaan rikastuminen on köyhältä pois).

Japani ja Singapore

Japanissa tuloerot ovat pienimmät ja Singaporessa suurimmat. Silti terveysindekseissä maat pärjäävät yhtä hyvin. [7]

Muuta

Kirja julkaistiin joulukuussa 2009. Helsingin Sanomat on julkaissut kirjan Suomeksi keväällä 2011, von Hertzenin arvion mukaan tarkoituksena elvyttää kaunaa rikkaita kohtaan juuri eduskuntavaalien alla.[7]

Viitteet

  1. 1,0 1,1 Beware False Prophets - Equality, the Good Society and The Spirit Level, Peter Saunders, edited by Natalie Evans, Policy Exchange, 2010, pages 6-8,77. Mm. afroamerikkalaisen väestön ja gini-kertoimen yhteys on merkitsevä (p < 0,001) USA:ssa.
  2. 2,0 2,1 2,2 Richard Reeves. "In search of the truth about equality in Britain", 5 April 2009. Luettu 2010-02-10. “"Drawing a line through a series of data points signals nothing concrete about statistical significance [...] since they do not provide any statistical analyses, this can't be verified."” 
  3. 3,0 3,1 3,2 "J-ordet: sant och osant (J-word: true and false)", Sveriges Radio. Luettu 2010-02-10. (Swedish) 1
  4. 4,0 4,1 4,2 4,3 4,4 Look at the changes, not at the levels, Andrew Leigh, Professor, Economics Program, Research School of Social Sciences, Australian National University, 14.12.2009 (archive)
  5. 5,0 5,1 Sargent, Michael (30 April 2009). "Why Inequality is Fatal". Nature 458: 1109–1110. doi:10.1038/4581109a. 
  6. Helsingin Sanomat 23.3.2011, Vattin ylijohtaja Aki Kangasharju
  7. 7,0 7,1 7,2 7,3 Puheenaihe: ”Epätasa-arvoisuus on välttämätön vapauden hinta”, Aamulehti 9.4.2011, Gustav von Hertzen
  8. John Kay. "The Spirit Level", 23 March 2009. Luettu 2011-04-09. “"the evidence presented in the book is mostly a series of scatter diagrams, with a regression line drawn through them. No data is provided on the estimated equations, or on relevant statistical tests"” 
  9. Charles Moore, Daily Telegraph, 9 February 2010, Inequality is not a social illness to be 'cured'
  10. Nima Sanandaji , Tino Sanandaji , Arvid Malm and Christopher Snowdon. "Un-Level Ground", 9 July 2010. 
  11. Velvet Glove, Iron Fist website, About the author, accessed 8 August 2010
  12. Snowdon, Christopher (2010), The Spirit Level Delusion: Fact-checking the Left's New Theory of Everything, Democracy Institute/Little Dice, 2010
  13. Spirit Delusion blog, http://spiritleveldelusion.blogspot.com/2010/04/20-questions-for-richard-wilkinson-kate.html
  14. "RSA Debates The Spirit Level", accessed 22 March 2011
  15. Beware False Prophets - Equality, the Good Society and The Spirit Level, Peter Saunders, edited by Natalie Evans, Policy Exchange, 2010, pages 44-48
  16. Health and Economic Inequality, Andrew Leigh, Christopher Jencks, Timothy M. Smeeding, in "The Oxford Handbook of Economic Inequality (2009)" s. 4
  17. Does Inequality Kill You?, Andrew Leigh, 14.12.2009
  18. "Wilkinson ger Norberg, Nordling med flera svar på tal", ekonomisti Tino Sanandaji

Aiheesta muualla

Katso myös

Henkilökohtaiset työkalut