Japani
Japani
Japanin julkinen velka on 227 % BKT:sta (68 % vuonna 1990), nettona 110 %. Japanissakin tuli kupla rahamarkkinoita vapautettaessa, mutta Japani jäi jumiin siitä vuonna 1989 seuranneeseen kriisiin. 1990-luvulla tehtiin 10 elvytyspakettia. [1]
Japani ei selviä veloistaan ilman merkittäviä rakenteellisia uudistuksia työmarkkinoilla, rahoitusmarkkinoilla, verotuksessa ja tuotannossa. Japanin ongelmia ovat jäykät työmarkkinat, heikko tuottavuuskehitys, heikko kotimainen kysyntä, väestön ikääntyminen ja yritysten alhainen investointiaste. [1]
Vasemmistolainen Mancur Olson analysoi Japanin ja Saksan tilanteita toisen maailmansodan jälkeen ja tuli lopputulokseen, jonka mukaan tyhjältä pöydältä rakennetuja hallituksia eivät manipuloineet eturyhmät, vaan yrittäjät ja ammattiliitot saivat rakentaa keskenään yhteiskuntaa. Olsonin mielestä valtiolla tulisi silti olla vahva rooli yhteiskunnan toiminnassa, eturyhmäpolitiikkaa vain tulisi pyrkiä estämään.
Viitteet
- ↑ 1,0 1,1 Kuinka Japani selviytyy suuresta julkisesta velastaan?, ekonomisti Seija Parviainen ja sijoitussalkunhoitaja Katariina Tanhua-Tyrkkö, Euro & Talous 3/2010, Suomen Pankki, sivut 41, 52, 54
