Kokoomus

Liberalismiwiki
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Kokoomus on keskustaoikeistolainen kansanpuolue, joka kannattaa mahdollisuuksien tasa-arvoa ja heikommista huolehtimista.[1]

Puheenjohtaja Jyrki Kataisen mukaan puolueeseen sopivat niin liberaalit kuin konservatiivitkin.[2] Kataisen mukaan kokoomus ei ole konservatiivipuolue, ja sen europarlamenttipuolue EPP ei ole konservatiivi- vaan kansanpuolueiden ryhmä, nimensä mukaisesti. Useimmat liberaalit pitänevät suunnilleen kaikkia eduskuntapuolueita melko konservatiivisina, antiliberaaleina ja valtiojohtoisuutta kannattavina, joskin edustajissa on paljon vaihtelua.

Vuonna 2011 puolue voitti eduskuntavaalit ja Kataisesta tuli pääministeri.

Sisällysluettelo

Kokoomuspuolueet vertailussa

Nimestään huolimatta Ruotsin Maltillinen Kokoomus on tehnyt paljon radikaalimpia uudistuksia kohti markkinataloutta kuin Suomen vastaava siitä huolimatta, että Kansallinen Kokoomus mainostaa itseään "vastuullisen markkinatalouden" puolueena. Kansallisen Kokoomuksen markkinamyönteiset teot ovatkin jääneet kauppojen aukiolojen vapauttamiseen -- eikä sitäkään tehty ensin kunnolla, vaan säädettiin kuudeksi vuodeksi monimutkainen sääntöjen viidakko, jossa kaupan aukiolo määräytyi pinta-alan, paikkakunnan ja myynnissä olevien hyödykkeiden ja niiden hintojen perusteella.

Maltillinen kokoomus (Ruotsi)Kansallinen Kokoomus (Suomi)
ApteekkimonopoliPurki monopolin vuonna 2009[3] (Norja 2001), ensimmäinen yksityinen apteekki avautui 2010.[4], satoja uusia on tulossa ja lääkkeitä saa jo ruokakaupoista.Ei ole purkanut apteekkimonopolia.
YksityiskoulutMaltillinen Kokoomus vapautti koulut kilpailulle 1992 ottamalla käyttöön palvelusetelijärjestelmän. Maassa on noin tuhat yksityiskoulua ja 10% oppilaista menee yksityiskouluun. Vuonna 2007 1500 yksityiskoulua sai toimiluvan.[5]Suomessa on 75 yksityiskoulua jotka eivät saa laajentua ja uusien koulujen perustaminen on lähes kielletty.[6] Vuonna 2008 hallitus oli aikeissa vakinaistaa viiden yksityiskoulun luvat, tuolloin Kansallisen Kokoomuksen opetusministeri ylpeili, että suurin osa yksityiskouluhakemuksista hylätään.[7]
RautatiemonopoliMaltillinen Kokoomus avasi rautateiden henkilöliikenteen kilpailulle vuonna 2010.[8]Kansallinen Kokoomus venkoili Suomelle luvan jatkaa henkilöliikennemonomopolia seuraavat 10 vuotta vastoin EU:n määräyksiä.[9]
AsevelvollisuusMaltillinen Kokoomus päätti lopettaa orjatyövoiman käytön ja alkaa maksamaan sotilailleen palkkaa vuodesta 2014.[10]Jatkaa orjatyövoiman käyttöä.
NuuskaNeuvotteli kansalaisilleen vapauden käydä vaihdantaa nuuskalla.[11]Ei ole sallinut nuuskaan myyntiä.
TaksimonopoliSallinut edelleen vapaan taksiyrittämisen sen jälkeen, kun Sosialidemokraatit purkivat taksimonopolin vuonna 1990.Tehnyt kaikkensa, jotta taksimonopoli ei joutuisi kohtaamaan kilpailua. Kun Maxi-Taksit onnistuivat porsaanreiän kautta kilpailemaan taksimonopolin kanssa, liikenneministeriö sanoi käyttävänsä kaikki keinot, jotta liiketoiminnasta tehtäisiin laitonta.[12]

Kokoomushallitus 2007-2011

Kun hallitus päätti 10.5.2010 antaa miljardeja euroja suomalaisten verorahoja Kreikan sosialistihallitukselle, Jyrki Katainen kertoi kansanvallan kukistaneen markkinavoimat.

Kokoomus nousi vuonna 2007 hallitusvastuuseen käytyään markkinatalousmyönteisen vaalikampanjan. Kampanjamateriaaleissa Kokoomus lupasi markkinatalouden kannattamista myös silloin kun se ei ole muotia.[13]

Seuraavissa esittelyissä käydään kohta kohdalta läpi, miten Kokoomuksen hallituskaudella on Internetiä sensuroitu, mielipiteidensä takia pakkotoimia kohdanneilta riistetty mahdollisuus oikeudenkäyntiin tai valitukseen, kiusattu aseen omistajia kohtuuttomalla byrokratialla, romutettu potilastietojen salassapitovelvollisuus, ohjeistettu poliisia toimimaan väärien mielipiteiden tukahduttamiseksi, rajoitettu ihmisten vapautta toimia yksityisyrittäjänä mm. lähes kieltämällä yksityiskoulut sekä vaikeutettu yksityisten kauppojen perustamista ja vähennetty lähidemokratiaa pakkoliittämällä kuntia. Kokoomushallituksen aiheuttama huono ihmisoikeustilanne on huomattu myös kansainvälisesti, sillä Suomi saa Euroopan ihmisoikeustuomioistuimelta enemmän langettavia päätöksiä kuin muut pohjoismaat yhteensä.[14]

Suvi Lindén

Suvi Lindén toimi kokoomushallituksen viestintäministerinä. Ministeriaikana hän toi Suomeen Internetin sensuroimisen lapsipornoon vedoten, ja sensurointi ei tietenkään jäänyt lapsipornoon, vaan pian sensuurilistalle päätyi myös hallituksen toimia kritisoivia nettisivuja, kuten Matti Nikin sensuurin vastainen infosivusto. Ihmisillä, joita vastaan poliisi toimi sensuurilain nojalla, ei ole oikeutta oikeudenkäyntiin eikä minkäänlaista valitusoikeutta viranomaisten päätöksestä.[15] Tämä on harvinaista länsimaisille oikeusvaltioille. Suvi Lindén kannatti myös televisiomaksun muuttamista ns. mediamaksuksi. Toisin kuin televisiomaksun, mediamaksun täytyy maksaa jokainen Suomessa asuva talous, oli niillä televisiota tai ei.

Jos kokoomus tämän jälkeen esiintyy vapaiden markkinoiden ja vapaan kilpailun asianajajana, voitte vaihtaa yleisradiostanne kanavaa.

Aamulehti Suvi Lindénin perusteluista mediamaksulle[16]

Anne Holmlund

Anne Holmlund oli kokoomushallituksen sisäasianministeri. Ministerikaudellaan hän saatti läpi useita lakeja, jotka tekivät tavallisten kansalaisten aseen omistuksesta entistä hankalampaa. Anne Holmlundin mielestä potilastietojen salassapitovelvollisuus joutaa roskakoriin, ja hän on vaatinut lääkärin salassapitovelvollisuuden poistamista, jotta viranomaiset voivat tarkastaan ne miettiessä aseluvan myöntämistä.[17]. Anne Holmlund on vaatinut poliisia toimimaan kansalaisten maahanmuuttovastaisten mielipiteiden vähentämiseksi.[18]

Sari Sarkomaa

Sari Sarkomaa oli kokoomushallituksen opetusministeri. Vuonna 2007 Sarkomaa vakuutti, että hallitus hylkää jatkossakin suurimman osan yksityiskouluhakemuksista, ja samana vuonna hallitus hyväksyi vain neljä uutta yksityiskoulua. Lukua voi verrata Ruotsiin jossa hallitus hyväksyi vuonna 2007 yli 1500 yksityiskoulua.[19]

Henna Virkkunen

Henna Virkkunen toimii kokoomushallituksen opetusministerinä Sarkomaan jätettyä tehtävänsä. Virkkunen kannattaa pakollista opetussuunnitelmaa ja on sitä mieltä, että pakkoruotsi pitäisi aloittaa jo viidennellä luokalla.[20]

Jan Vapaavuori

Jan Vapaavuori toimii kokoomushallituksen asuntoministerinä. Ministerikaudellaan Vapaavuori on julistanut käyvänsä anti-amerikkalaista taistoa.[21] Vapaavuori on vastustanut kiivaasti kansalaisten oikeutta perustaa yksityisiä kauppoja. Vapaavuoren mielestä kunnilta täytyy riistää kaavoitusoikeus, jotta nämä eivät voisi vapaasti kaavoittaa alueita yritysten tarpeisiin, koska tarkoituksena olisi viedä päätökset korkeammalle tasolle maakuntabyrokratiaan.[22]. Hallituskaudellaan Vapaavuori on saanut liikanimen "Sipoon ryöstäjä", sillä hallituksessa hän toimi avoimesti Sipoon pakkoliitoksen puolesta. Vapaavuoren mielestä kuntien pakkoliitoksia pitäisi toteuttaa enemmän, sillä kuntien lähidemokratia antaa veronmaksajille liikaa valinnanvapautta, koska Vapaavuori näkee kilpailun veronmaksajista vääryytenä.[23]

Jyrki Katainen

Kreikan tukipaketista: "Nyt ratkaistaan, kumpi vie ja kumpi vikisee: markkinavoimat vai yhteiskunnallinen päätöksenteko. Tästä pitää kerta kaikkiaan tehdä selvä! Meidän on varmistettava eurooppalaisen työllisyyden ja sitä kautta hyvinvointiyhteiskunnan pysyvyys markkinavoimia vastaan! Sunnuntaina otamme niskalenkin hallitsemattomista markkinavoimista!"[24]

Lisää kokoomuslaisten antiliberaaleja kannanottoja

(ylempänä mainittujen lisäksi)

  • Jyrki Katainen: Suomi tukee eurooppalaista pankkiveroa, Taloussanomat 13.4.2010
  • Espoon kokoomusnuoret vaativat kirjastojen varausmaksujen poistamista alle 18-vuotiailta (nyt 50 senttiä, kun tilaa kirjan toisesta kirjastosta tai varaa).[25]
  • 30.11.2016 Helsingin kaupunginvaltuuston äänestäessä Guggenheim-museon rakentamisesta verorahoilla 57 % kokoomuksen edustajista kannatti hanketta. Yleensä julkisia menoja kannattavan vasemmistoliiton edustajat äänestivät yksimielisesti vastaan, samoin kommunistisen puolueen Yrjö Hakanen.[26]
  • Kun Sokos-tavarataloketju päätti joulukuussa 2016 poistaa turkikset valikoimastaan, Susanna Koski haukkui päätöksen "rajuksi hyökkäys kotimaista elinkeinoa ja yrittäjyyttä kohtaan" ja tavaratalon perustelut eläinten hyvinvoinnista "täydeksi hurskasteluksi".[27] Ilmeisesti Koski ei vaatinut valtion interventiota päätöksen perumiseksi, mutta kannanotto oli ainakin kulttuurisesti hyvin antiliberaali.

Mielipidetiedusteluja

  • Suosituin hallituskokoonpano oli toukokuussa 2010 "porvarihallitus" (Kok + Kesk + muita), 29 %, mutta muutkin kaksi päävaihtoehtoa ovat 28 %:ssa[28].
  • Älykkäiden Mensa ry:n jäsenkyselyssä kantansa ilmoittaneista yli 40 % (33 % kaikista) kannatti kokoomusta ja 20 % (16 % kaikista) vihreitä. Kaikkia muita puolueita mensalaiset kannattivat paljon harvemmin kuin koko kansa, esim. Vasemmistoliittoa 3 %, perussuomalaisia 4 %, keskustaa 8 % ja Sdp:tä 10 %. [29]

Venäjä

Kokoomusjohtajien puhuttua Venäjästä muiden puolueiden edustajat teeskentelevät "paheksuvansa ja surkuttelevansa" tätä neuvostoaikaisen perinteen mukaisesti[30]. Kokoomuksen on mahdotonta pärjätä "tässä väittelyssä"[30]. Neuvostoaikaiseen perinteeseen kuuluu myös se, miten toimittaja Antero Eerola asetteli kysymyksensä Kokoomuksesta duuman ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtajalle (Konstantin Kosatshev) siten, että tiesi "etukäteen suunnilleen, mikä vastaus on"[30].

Aate

Kokoomusta on pidetty perinteisesti konservatiivipuolueena mutta viime aikoina monet ovat pitäneet sitä jonkin verran enemmän liberaalina kuin konservatiivisena.[31] Tosin 2010-luvulla Kokoomus on muuttunut joissain suhteissa vähemmän liberaaliksi.

Libertaristien näkökulmasta kokoomus ei ole talous- eikä arvoliberaali, joskin useimmat muut puolueet ovat vielä vähemmän talousliberaaleja ja moni vielä vähemmän arvoliberaali.

Historia

Kokoomus perustettiin joulukuussa 1918. Vanhasuomalainen enemmistö oli sosiaaliradikaaleja, he ajoivat sosiaalisia reformeja ja vahvaa valtiota. Nuorsuomalainen vähemmistö ("pääskyset") oli markkinaliberaaleja. He puolustivat yksilöiden oikeuksia ja vapautta. Eduskuntavaaleissa 1922 liberaalit pääsivät voitolla ja muuttivat linjaa liberaalimmaksi. Vastaiskussa 1934 puheenjohtajaksi valittiin J. K. Paasikivi, joka ajoi puolueen vuosikymmeniksi konservatiiviselle linjalle.[32]

Vuosien 1965-1971 puheenjohtaja Juha Rihtniemen iskulause oli "dynaaminen konservatismi", kokoomuslainen hyvinvointivaltioideologia. Vastapuolena olivat Tuure Junnilan johtamat klassiset konservatiivit, jotka yrittivät jarruttaa valtion menojen kasvua uudistuksineen. Vuoden 1965 puheenjohtajavaalissa Rihtniemi voitti Junnilan 269-89. Junnila kritisoi voimakkaasti Kekkosta ja muita Neuvostoliiton myötäilijöitä, muut suomettuivat. Poikkeuslain myötä Salme Katajavuori ja Kullervo Rainio siirtyivät POP:seen. Myös nuoret Ben Zyskowicz ja Kimmo Sasi olivat suomettumista vastaan toisin kuin nuorisojärjestön toinen puoli.[32]

1970-luvulla Juha Vikatmaan remonttimiehet halusivat vielä Rihtniemestäkin vasemmalle. Puheenjohtajat Harri Holkeri ja Ilkka Suominen tasapainoilivat remonttimiesten ja konservatiivien välillä, maltillinen keskustaoikeistolaisuus oli heidän linjansa, ja Jyrki Katainen on tämän linjan jatketta.[32]

Välillä oli Iiro Viinasen ja Sauli Niinistön kamreerilinja. Arvokonservatiivit kuten Zyskowicz ja Paula Risikko ammentavat useista lähtökohdista. Periaatteessa Zyskowicz kannattaa markkinataloutta, käytännössä hän arvostelee sen "ylilyöntejä", kuten "ahneutta" konservatiivisesta näkökulmasta.[32]

Oikeistosiipi houkutteli aiemmin sitoutumattoman ja melko tuntemattoman Risto E. J. Penttilän vuonna 1993 puoluesihteeriehdokkaaksi, ja Elina Lepomäen katsotaan edustavan samanlaista markkinaliberalismia kuin Penttilän myöhempi Nuorsuomalainen puolue.[32]

Sosiaalinen valintatalous / ekososiaalinen markkinatalous

Vuoden 1981 periaateohjelmassaan Kokoomus puolusti "sosiaalista valintataloutta" sekatalouksineen ja valtionyhtiöineen. [33]. Vuoden 1993 periaateohjelma käytti jo termiä "ekososiaalinen markkinatalous".[34] Näillä kahdella termillä määritetään myös kokoomuksen vaiheet 1981-2006 eräiden paikallisosastojen puoluehistoriikeissa.[35][36] Kylmän sodan jälkeen käsite "markkinatalous" vapautui "yleisten syiden" aikaansaamasta puolittaisesta pannasta. Näiden termien tuella Ilkka Suominen muokkasi kokoomuksesta keskustalaisemman puolueen. [37]

Stubb vs. Orpo vs. Lepomäki 2016

Vuoden 2016 puheenjohtajakisassa KNL-hallituksen Eero Haapalehto kirjoitti, että Stubbin virhe on, että hän ei rakentanut omaa hovia vaan antoi vastustajillekin hyviä pelipaikkoja jättäen monen tukijansa huonompaan asemaan. Elina Lepomäkeä Haapalehto piti ylivertaisena substanssiosaajana, jonka heikkous on introverttius. Petteri Orpo oli hänestä linjaton vasemmistolainen, joka työnnettiin vastentahtoisena Sauli Niinistön ja kokoomuseliitin ehdokkaaksi.[38] Kaikki kolme tukivat homoavioliittoja 2014.[32]

Arvostelua

Kokoomuksen puoluevaltuuston Susanna Koski arvosteli puoluetta huhtikuussa 2012 siitä, että Kokoomus on luopunut aatteestaan eikä enää puolusta ihmisten vapautta ja omistusoikeutta vaan on keskittynyt sääntelyyn, "kieltämiseen, käskyttämiseen ja muiden rahojen jakamiseen" kuten muutkin puolueet. [39]

Viitteet

  1. https://web.archive.org/web/20120602160940/http://www.kokoomus.fi/aate/aatehistoria/keskustaoikeistolainen_kansanpuo/
  2. "Yritystuista suuri riita", Suomen Kuvalehti 9/2011, sivu 15
  3. http://www.apteekkari.fi/uutisarkisto/yksittainen-artikkeli/ruotsi-purkaa-apteekkimonopolinsa.html
  4. http://www.apteekkari.fi/uutisarkisto/yksittainen-artikkeli/ensimmainen-yksityinen-aloittaa-ruotsissa.html
  5. http://en.wikipedia.org/wiki/Education_in_Sweden#Independent_schools_in_Sweden
  6. http://www.vapaasana.net/artikkelit/2008/04/ruotsin-koulujen-yksityist%C3%A4minen-oli-menestystarina
  7. http://www.hs.fi/kotimaa/artikkeli/Hallitus+aikoo+vakinaistaa+viisi+yksityiskoulua/1135235023617
  8. http://yle.fi/uutiset/teksti/ulkomaat/2009/07/ruotsin_rautatiet_aukeavat_yksityisyrittajille_837027.html
  9. http://www.hs.fi/kotimaa/artikkeli/Rautateiden+henkil%C3%B6liikenteen+monopoli+s%C3%A4ilyy+10+vuotta+VRll%C3%A4/1135251213033
  10. http://www.hs.fi/ulkomaat/artikkeli/Asevelvollisuus+lakkautetaan+Ruotsissa/1135246952837
  11. http://fi.wikipedia.org/wiki/Nuuska
  12. http://www.uusisuomi.fi/kotimaa/63030-maxi-taxit-tyrmataan-ministeriossa-%E2%80%9Dlaitonta%E2%80%9D
  13. http://www.suomentoivo.fi/kirjasto/eduskuntavaaliohjelmat/2007-eduskuntavaalien-vaaliohjelma-esite/download.html
  14. http://www.uusisuomi.fi/kotimaa/58770-suomella-karmea-ihmisoikeustilasto-%E2%80%93-tuomioita-enemman-kuin-muilla-pohjoismailla-yhtee
  15. http://effi.org/uutiset/090525-effi-suomi-talloo.html
  16. http://www.aamulehti.fi/teema/paakirjoitukset/lindnin-loysat-myyntipuheet/147030
  17. http://www.mtv3.fi/uutiset/kauhajoki/index.shtml/arkistot/kotimaa/2008/09/720009
  18. http://www.intermin.fi/intermin/bulletin.nsf/PFS/A796D6371C03C109C225765D00308D63
  19. http://www.vapaasana.net/artikkelit/2008/04/ruotsin-koulujen-yksityist%C3%A4minen-oli-menestystarina
  20. http://www.iltalehti.fi/uutiset/2010021611127753_uu.shtml
  21. http://www.uusisuomi.fi/kotimaa/65518-sukari-laukoo-taas-%E2%80%9Doutoa-kayttaytymista-ministeri%E2%80%9D
  22. http://www.uusisuomi.fi/kotimaa/72384-kauppakeskusten-kontrolli-kiristyy
  23. http://www.hs.fi/kaupunki/artikkeli/Vapaavuori+P%C3%A4%C3%A4kaupunkiseudun+kuntia+saatetaan+pakkoliitt%C3%A4%C3%A4+jatkossakin/1135239528814
  24. Jyrki Katainen tekee historiaa: tällaista puhetta ei ole ennen kokoomusjohtajalta kuultu!, Nelonen 8.5.2010
  25. HS 8.10.2009 s. A14
  26. "Ei" Guggenheim-museolle – katso tästä, kuka äänesti puolesta ja kuka vastaan, Yle.fi 1.12.2016
  27. Kokoomuksen Susanna Koski: Sokoksen turkislinjaus mieletöntä hurskastelua, Verkkouutiset.fi 9.12.2016
  28. Kyselytulokset, TALOUSTUTKIMUS OY (Telebus vko 17A-19A/2010), 18.5.2010, Yle.fi
  29. Mensalainen 2/2010, sivu 26 ja taulukko 11.4
  30. 30,0 30,1 30,2 Voihan Venäjä! Helsingin Sanomat - Sunnuntai, s. D2 - 12.9.2010, Unto Hämäläinen
  31. Pernaa: Keskusta ei ole auringonlaskun puolue, Suomenmaa 18.09.11, dosentti Ville Pernaan haastattelu
  32. 32,0 32,1 32,2 32,3 32,4 32,5 Tuomo Lappalainen: Kokoomuksen aate kaipaa kirkastamista, puheenjohtaja Stubb ”aatteellinen kameleontti” Suomen Kuvalehti 23/2016. 10.6.2016.
  33. Periaateohjelma hyväksytty puoluekokouksessa 15. - 17.5.1981, POHTIVA Poliittisten ohjelmien tietovaranto.
  34. Kokoo­muksen historia, Kokoomus.fi, 2013.
  35. http://siuntion.kokoomus.net/aate/
  36. http://poytyan.kokoomus.net/aate/aatehistoria/
  37. Rakenneuudistukset voivat koitua Urpilaisen kohtaloksi, Jouko Marttila (kirjoittaja valmistelee väitöskirjaa kokoomuksen ja Sdp:n lähentymisestä 1980-luvulla), HS Vieraskynä, 22.8.2013.
  38. http://eerohaapalehto.puheenvuoro.uusisuomi.fi/218252-brutaali-analyysi-kokoomuksen-puheenjohtajapelista
  39. "S**tanan tunarit!", Susanna Koski, Pohjalainen, 12.04.2012
Henkilökohtaiset työkalut