SKP

Liberalismiwiki
Loikkaa: valikkoon, hakuun

SKP eli Suomen Kommunistinen Puolue: kaksi eri puoluetta: 1918-1992 ja 1994-. Molemmat ovat periaatteessa marxilais-sosialistisia ja kommunistisia vaikka käytännössä loppuaikoina hyväksyivät markkinatalouden jossain määrin.

Skp:n taistolaissiipi halusi neuvostososialismia ja enemmistösiipi "Suomen omaa tietä sosialismiin."[1] Nyky-Skp on taistolaissiiven käsissä, mutta osa taistolaisista on yhä Skp:stä muodostetussa vasemmistoliitossa.

Sisällysluettelo

Historia

Punaisten hävittyä vapaussodan ("punakapinan") heidän johtajansa perustivat Moskovassa SKP:n 1918. Puolue oli aina läheisessä suhteessa NKP:n kanssa.

(Etenkin 60-luvulta alkaen) Skp oli jakautunut stalinisteihin eli dogmaatikkoihin ja revisionisteihin, jotka kannattivat Marxin ja Leninin oppeja mutta halusivat tarkistaa ja soveltaa niitä. Kun marxilaisuuden periaatteet eivät kuitenkaan toimi käytännössä, stalinistit turvautuivat "vallankumouksellisiin kokemuksiin" eli Neuvostoliiton, "reaalisesti olemassa olevan sosialistisen yhteiskunnan", toimintatapaan. [2]

1980-luvun epäonnistunut liiketoiminta vei puolueen varat (konkurssiin 1992). Vuonna 1989 Berliinin muuri murtui ja Itä-Eurooppa vapautui sosialismista.

Huhtikuussa 1990 SKP perusti SKDL:n kanssa Vasemmistoliiton ja sulautti siihen toimintansa[3].

Terrorismi sotien aikana

Talvi- ja jatkosodan aikana kommunistien maanalainen rintama oli varastoinut aseita ja räjähdysaineita, teki tuhotöitä, välitti Neuvostoliiton ilmavoimille pommituskohteita ja pyrki alistamaan Suomen Neuvostoliiton yhteyteen. Rintaman jäseniä oli mm. Martta Koskinen. Tietokirjailija Ville Suhonen kysyy, oliko kommunistiterroristien vihjeillä osuus myös punaisten partisaanien suorittamiin siviilien joukkosurmiin, lastenkin.[4]

Yhteisrintamataktiikka

Saadakseen enemmän "hyödyllisten idioottien" ääniä Skp perusti Neuvostoliiton määräämän "yhteisrintamataktiikan" mukaisesti vaalipuolue SKDL:n, jonne se haali myös ei-kommunistisia vasemmistososialisteja ym.

Lähes kaikista kommunistisista järjestöistä oli kaksi versiota, joista kommunistinen piti ensin kokouksensa, jossa se päätti asiat, ja sitten melko tarkkaan sama porukka piti vastaavan kansandemokraattisen järjestön kokouksen, jossa tehtiin samat päätökset. Näin varmistettiin, että kommunistien enemmistön kanta tuli laajemman järjestön kannaksi.

"Uusi SKP"

Vuonna 1994 SKP:stä vuonna 1985 erotetut taistolaiset eli SKPy (yhtenäisyys) perustivat Yrjö Hakasen johdolla uuden SKP:n, jonka puheenjohtaja Hakanen on ollut koko ajan (SKPy:n puheenjohtaja 1990-). Puolue on pieni ja pyrkii vanhan SKP:n tavoin kietomaan itseensä asteittain kansalaisjärjestöjä.

Neuvostoliiton tuki

Aikanaan Neuvostoliitto tuki Skp:tä suurilla summilla, minkä vuoksi vastapuoli joutui tukemaan sosialismin vastustamista.[1] Suomen pelättiin muuten taantuvan sosialistiseksi diktatuuriksi Neuvostoliiton malliin, ja vasemmalla puhuttiin ahkerasti myös vallankumouksesta, mutta jälkikäteen on arvioitu, että todennäköisesti puheet eivät koskaan päässeet lähelle toteutumista, vaan vastatoimet olivat riittäviä.

Viitteet

  1. 1,0 1,1 Unto Hämäläinen HS: Näin Suomesta yritettiin tehdä sosialistinen – miksi hanke epäonnistui? Helsingin Sanomat KUUKAUSILIITE. 13.5.2016.
  2. "Jukka Jaakkola: Suomalaista normalisointia", Suomen Kuvalehti 8/1970 (20.2.1970). Suunnilleen sama myös: vasemmistososialisti Kalevi Suomela, Pitkät jäähyväiset vai uudistuminen?, Kansan Uutiset Verkkolehti 25.4.2015.
  3. Vasemmistoliiton historiaa, Vasemmistoliitto.fi 17.5.2005. "Vasemmistoliiton perustajia olivat Suomen kansan demokraattinen liitto (SKDL), Suomen kommunistinen puolue (SKP) ja Suomen naisten demokraattinen liitto (SNDL). Vasemmistoliitto perustettiin 28. - 29.4.1990 Helsingissä Kulttuuritalolla ja Jäähallissa pidetyssä kokouksessa. SKDL, SKP ja SNDL sulauttivat toimintansa uuteen puolueeseen. Näiden järjestöjen yhteisesti nimittämä "johtoseitsikko" valmisteli peruvaa kokousta yhdessä noin satahenkisen valtuuskunnan kanssa."
  4. Elämäkerta himmentää teloitettujen kommunistimarttyyrien sädekehää Verkkouutiset. 15.1.2017.

Katso myös

Henkilökohtaiset työkalut