Eduskuntavaalit 2011

Liberalismiwikistä
Siirry navigaatioonSiirry hakuun

Eduskuntavaalit 2011

Eduskuntavaaleissa 17.4.2011 vasemmisto saavutti eduskunnan historian surkeimman tuloksen: 56 paikkaa (Sdp 42 (-3), Vasemmistoliitto 14 (-3)). Vihreätkin putosi vuoden 1991 tasolle (10 (-5), tosin kannatus putosi vain 8,5 % ... 7,3 %). [1]

Vaalien ainoa voittaja oli Perussuomalaiset 39 (+34) paikkaa, 19,1 % kuten Sdp:lläkin, ellei Liberaaleilla täydennettyä Piraattipuoluetta (0,5 %), Muutos 2011:tä (0,3 %) ja kansallissosialistista puoluetta "Vapauspuolue (VP) – Suomen tulevaisuus" (0,1 %) lasketa. SKP sai 0,3 % (- 0,4 %).

Sdp:n tulos oli surkein 49 vuoteen. Vaikka finanssikriisi, Etelä-Euroopan maiden tukipaketit, koventunut "Maassa maan tavalla" -linja ja oppositioasema antoivat ennennäkemättömät eväät nousulle, Jutta Urpilaisen johtama Sdp putosi - 2,3 % vuoden 2007 katastrofituloksestakin, joka johti Eero Heinäluoman eroon.

Kokoomus menetti vain 1,9 % ja päätyi ensimmäistä kertaa Suomen suurimmaksi puolueeksi - jollainen se on jo vuosia ollut kyselyissä.

Keskustan kannatus romahti osittain vaalirahasotkun vuoksi. Mari Kiviniemi oli valittu puheenjohtajaksi siksi, että useimmat muut eturivin keskustalaiset olivat saaneet rahaa KMS:ltä.[2] Keskustan änkyräsiipi kärsi vaaleissa pahimmin, mm. Paavo Väyrynen ja Jarmo Korhonen putosivat, joten HS:n päätoimittaja arvioi liberaalimman otteen olevan jatkossa puolueen ainoa toivo.[3]

Ay-liike jyrää perusturvan?

Ay-liike pyrkii kaikin keinoin estämään purkamasta edes väliaikaisesti perusturvan ja ansiosidonnaisen työttömyysturvan välistä kytköstä. Kytköksen vuoksi ei kaikkein köyhimpien suomalaisten välimatka muuhun kansaan tule kapenemaan, jos nyt ay-puolue Sdp on hallituksessa ja perusturvapuolueet keskusta ja vihreät oppositiossa, Suomen Kuvalehti 16-17/2011 arvioi. [2]

Vaalirahoitusskandaali

Hallitusvastuu, Perussuomalaisten nousu ja vaalirahoitusskandaali rokottivat eniten Keskustaa (- 7,3 %), vaikka mm. Sdp:n Urheiluopistosäätiö tuki demariehdokkaita sääntöjensä vastaisesti Eero Heinäluoman ja muiden kellokkaiden miehittäessä säätiön hallitusta. Myös mm. Palkansaajasäätiö ja Riihi-säätiö ovat tukeneet demariehdokkaita sääntöjensä ja säätiölain vastaisesti.

Merkittävistä puolueista vain Vihreät eivät ryvettyneet rahoitusskandaaleissa ja perussuomalaistenkin merkittävimmät poliitikot säilyivät tahrattomina.

Paavo Arhinmäki ohjasi nuorten rahat itselleen

Hebe-säätiö jakoi Vasemmistonuorille satojatuhansia euroja yleisavustuksina, mistä PRH antoi moitteet ja vaati selvitykset, että toimintatavat ovat muuttuneet.

PRH:n toiminnasta kanneltiin oikeusasiamiehelle, koska Paavo Arhinmäki toimi samanaikaisesti Hebe-säätiössä ja Vasemmistonuorissa ja säätiö tuki Arhinmäkeä 7000 eurolla Vasemmistonuorten kautta, mutta silti PRH kohteli Hebe-säätiötä lempeämmin kuin Keskustan Nuorisosäätiötä.

Eläkekiista

Kaupunginvaltuutettu Osku Pajamäki (sd) syyttää epärehellisyydestä nuoria eduskuntavaaliehdokkaita, jotka kalastelevat eläkeläisten ääniä vaatimalla "taitetun indeksin poistamista". [4] Tämä pahentaisi nuorten sukupolvien ahdinkoa entisestään, koska jo nyt on säädetty heiltä suuret tulonsiirrot suurille ikäluokille eläkejärjestelmän, valtion velanoton ym. kautta.[4] Mm. Paavo Arhinmäki (vas) joutui kevään 2011 eduskuntavaaleissa vastaamaan kysymyksiin siitä, miksi hän kannatti tällaista lisärahansiirtoa nuorilta vanhoille.

Viitteet

  1. http://www.vaalikone.fi/eduskuntavaalit2011/tulos/
  2. 2,0 2,1 "Kolmen kauppa", Leena Sharma, Matti Simula, Tuomo Lappalainen ja Pekka Ervasti. Suomen Kuvalehti 16-17/2011, 21.4.2011, sivu 22: "perusturvan ja ansiosidonnaisen työttömyysturvan välistä kytköstä, jota ay-liike varjelee kynsin hampain, ei pureta edes väliaikaisesti. Käytännössä se tarkoittaa, että kaikkein köyhimpien suomalaisten välimatka muuhun kansaan ei tule ainakaan neljään vuoteen kapenemaan."
  3. Keskusta sai mahdollisuuden uusiutua, Mikael Pentikäinen, HS 1.5.2011
  4. 4,0 4,1 "Pajamäki manaa yhä vanhojen ahneutta", Antti Järvi, HS Kulttuuri 29.4.2011, sivu C2. Myös: "Vuonna 2010 käyttöön otettu elinaikakerroin suosii Pajamäen mielestä suuria ikäluokkia: kun nuoren eläke-euro on 80 senttiä, 1940-luvulla syntyneellä se on 1,6 euroa."

Katso myös