Anarkokapitalismi

Liberalismiwikistä
(Ohjattu sivulta Anarkokapitalistit)
Siirry navigaatioonSiirry hakuun

Anarkokapitalismi tarkoittaa puhdasta nonaggressioperiaatetta: kukaan ei saa aloittaa pakkoa, ts. kajota toisen kehoon tai omaisuuteen ilman tämän lupaa. Ketään ei siis voi pakottaa maksamaan veroja tai liittymään johonkin valtioon. Anarkokapitalismia voidaan pitää libertarismin vähemmistösiipinä.

Oikeuslaitokset ja suojelupalvelut saavat siis kilpailla vapaasti. Nämä palvelut tai peräti "valtiot" voivat rahoittaa toimintansa lahjoitusvaroin, vakuutus-, palvelu- tai jäsenmaksuin jne.

Tunnettuja anarkokapitalisteja ovat/olivat David Friedman, Murray Rothbard ja kenties varhaisimpana Gustave de Molinari.

Johdanto anarkokapitalismiin

Anarkokapitalismi on toinen libertarismin kahdesta päähaarasta. Anarkokapitalistit huomauttavat, että minimivaltio rahoittaa toimintansa veroilla jotka ovat aivan yhtä pahaa varkautta kuin vaikkapa tulonsiirrot. He katsovat, että paras tapa taata yksilönvapaus on yksityistää ja vapauttaa myös järjestyksen ylläpito, niin että sekään ei loukkaa yksilöiden valinnanvapautta. Anarkokapitalisti tavallisesti myös uskoo, että yksityinen järjestyksenpito olisi tehokkaampaa kuin julkinen.

Anarkokapitalismissa ei ole valtioita, vaan sekä sisäisestä että ulkoisesta turvallisuudesta pidetään huolta keskenään kilpailevien suojeluyhtiöiden tai vastaavien avulla. Anarkokapitalismi eroaa minarkiasta ennen kaikkea siinä, että turvallisuuspalvelu on ostettava palvelu muiden muassa, eivätkä turvallisuuspalvelut ole alueellisia tai monopoliasemassa. Ne kilpailevat keskenään samoilla alueilla, aivan kuten vartiointiliikkeet nykyään. Sama pätee myös lakiin—anarkokapitalismissa lakikin on kilpailtua, ja parempi laki voittaa markkinoilla huonommat.

Voidaankin sanoa, että anarkokapitalismi tähtää vielä laajempaan monimuotoisuuteen kuin minarkismi, ja se sietää myös sellaisia yhteiskuntamalleja jotka minarkia joutuisi perustuslakinsa nojalla torjumaan. Esimerkkinä voisivat toimia vaikkapa vapaaehtoiset, täysin kommunistiset lakiyhteisöt.

Anarkokapitalismiakaan ei tarvitse välttämättä tulkita kirjaimellisesti, koska silloin tällöin se kuvataan myös täysin moraaliseksi kannaksi, erillisenä käytännön toteutuksesta. Tämä on tietysti täydessä sopusoinnussa libertarismin avoimen tulevaisuuskuvan kanssa—on paha sanoa mitä markkinoilla tulevaisuudessa tapahtuu turvallisuudenkaan suhteen.

Anarkokapitalismi Suomessa

Suomessa on muun muassa ryhmä anarkokapitalisteja, joiden aktiviteetteihin kuuluu Mises-instituutin Suomen-haaran toiminta.

Eräs suomalainen anarkokapitalisti on anonyymin BitCoin-kryptorahan keskeisiä koodaajia. Kryptorahan on tarkoitus mahdollistaa valtiosta vapaa yhteiskunnan kerros, josta mustan netin Silk Road -kauppapaikka on esimerkki.

David Friedman vs. Murray Rothbard

David Friedmanin mukaan "itävaltalaisten" Murray Rothbard kannattaa anarkokapitalismia aina (periaatteellisista syistä), Friedman itse arvioi sen hyväksi sopivissa olosuhteissa ja Milton Friedman ei koskaan sanonut poikansa olevan väärässä, piti vain tämän oikeassaoloa vähemmän todennäköisenä kuin David itse. [1]

"Anarkokapitalismi ei olisi libertaaria vaan vähiten epäliberaalia"

David Friedman arvioi, että anarkokapitalismi tuskin yleensä olisi libertaaria mutta luultavasti useimmissa paikoissa lait olisivat lähellä libertarismia. Esimerkiksi New Yorkissa luultavasti heroiini laillistettaisiin mutta muualla heroiinin vastustajien oikeuspalvelut luultavasti dominoisivat. Yleensä uhrittomien tekojen vastustajat eivät kuitenkaan halua maksaa paljonkaan näiden tekojen kieltämisestä vaan suorastaan odottavat saavansa siitä palkkion, mutta kannattajat maksavat nytkin pelkästään heroiinista miljardeja ja päälle istuvat vankilatuomioita, kärsivät laittomuuden sivuvaikutuksia kuten yliannostuksia jne. [2]

Köyhät saisivat paremman suojelun

David Friedmanin mukaan anarkokapitalismissa köyhät saisivat paljon nykyistä paremman suojelun ja heidän asemansa paranisi huomattavasti: kirjan aikaan poliisi- ja oikeuslaitos maksoi $40 henkeä kohden, yksityisiltä markkinoilta vastaavan saisi puoleen hintaan, mikä tulisi köyhille edulliseksi, koska nyt heiltä usein varastetaan enemmän vuodessa valtion huonon poliisilaitoksen vuoksi, ja lisäksi he pääsisivät maksamasta veroja. [2]


Tulevaisuus

Jotkut uskovat, että alati yleistyvä maahanmuutto - pitkälti siis valtion kilpailuttaminen - saattaa ennen pitkää johtaa anarkokapitalismiin tai johonkin sen kaltaiseen. Kun kussakin maassa pysyvät vain ne, jolle valtio katsoo täytyvän antaa enemmän kuin ottaa, ja muut valitsevat vähemmän riistäviä valtioita, valtioiden on pakko vähentää ainakin tulonsiirtojaan. Sääntelykin todennäköisesti vähenee, joskin monet arvostavat sen verran tietynlaista muiden ihmisten käytöstä, että osan valtioista kannattaisi tarjota niiden mukainen ympäristö.

Tämän ehkä jo alkaneen kehityksen voi vielä katkaista rajojen sulkeminen, mutta tämä ei näytä todennäköiseltä. Ihmisten ja tavaran liikkuvuus valtoiden välillä on historiallisen vapaata (kts. globalisaatio).

Viitteet

  1. Austrian Fantasy, David Friedman, JULY 26, 2011
  2. 2,0 2,1 "Is anarcho-capitalism libertarian?", Chapter 31 in David Friedman: The Machinery of Freedom (2nd edition, 1995)

Katso myös

Lisää luettavaa